Saamelaisalueet http://plommer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/144385/all Sun, 14 Jan 2018 14:12:20 +0200 fi Sinunkin pöydässäsi syö saamelainen http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249124-sinunkin-poydassasi-syo-saamelainen <p>Saamelaisaktivisti ja saamelaiskäräjien jäsen<strong> </strong>Aslak Holmberg <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.220895">kertomansa mukaan</a> haluaa eroon valtiosta ja ilmeisesti luoda jonkinlaisen minarkistisen kylä- ja sukuyhteisöjen kollektiivin. <a href="http://liberalismi.net/wiki/Minimivaltio">http://liberalismi.net/wiki/Minimivaltio</a></p> <p>Eli esimerkiksi Pohjoiskalotin tai&nbsp; Suomen saamelaisalueista koostuva autonominen tai itsenäinen alue ei tulisi kyseeseen koska sen pyörittämiseen tarvitaan verotusta.</p> <p>Oh, well. Toteutuessaan tällainen malli olisi todennäköisesti hyvinkin katastrofaalinen ja elintaso kollektiivin alueella romahtaisi. Jo <a href="http://www.kuati.fi/fi/saamelainen-varhaiskasvatus/inarin-kunta/inarinsaamen-kielipesae-pierval-inari.php">inarinsaamelaisten kielipesätoiminta</a> tulisi rahoittaa omasta takaa, puhumattakaan muista monista eri tukimuodoista joilla Helsinki Lappia ylläpitää. Kielipesä toiminee toki kunnallisveron piikkiin, mutta kun sekin on <em>vero</em> ja siitä säädetään Lannanmaalla luodussa kuntalaissa....</p> <p>Holmberg on siinä kyllä varsin oikeassa, että saamelaisvaltio olisi hyvin kallis luomus. Siitä pitää huolen monimutkainen saamelaisalueen kuntien, valtioiden ja EU:n yhteinen tukiviidakko. Käytännössä EU:n ainoa alkuperäiskansa eri haaroineen on läpeensä subventoitu ja sen nykyiseen muotoonsa 1800-luvulla kehittynyt kulttuurielinkeino eli poronhoito ei luultavasti tulisi toimeen ilman tukimuotoja.</p> <p>On syntynyt koominen tilanne, jossa kansalla ei ole varaa olla itsenäinen. Se vaatisi todellisen mullistuksen elinkeinoelämässä. Tulisiko Saamenmaasta veroparatiisi, kasinokeskus tai nettiserverien turvasatama? :)</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saamelaisaktivisti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg kertomansa mukaan haluaa eroon valtiosta ja ilmeisesti luoda jonkinlaisen minarkistisen kylä- ja sukuyhteisöjen kollektiivin. http://liberalismi.net/wiki/Minimivaltio

Eli esimerkiksi Pohjoiskalotin tai  Suomen saamelaisalueista koostuva autonominen tai itsenäinen alue ei tulisi kyseeseen koska sen pyörittämiseen tarvitaan verotusta.

Oh, well. Toteutuessaan tällainen malli olisi todennäköisesti hyvinkin katastrofaalinen ja elintaso kollektiivin alueella romahtaisi. Jo inarinsaamelaisten kielipesätoiminta tulisi rahoittaa omasta takaa, puhumattakaan muista monista eri tukimuodoista joilla Helsinki Lappia ylläpitää. Kielipesä toiminee toki kunnallisveron piikkiin, mutta kun sekin on vero ja siitä säädetään Lannanmaalla luodussa kuntalaissa....

Holmberg on siinä kyllä varsin oikeassa, että saamelaisvaltio olisi hyvin kallis luomus. Siitä pitää huolen monimutkainen saamelaisalueen kuntien, valtioiden ja EU:n yhteinen tukiviidakko. Käytännössä EU:n ainoa alkuperäiskansa eri haaroineen on läpeensä subventoitu ja sen nykyiseen muotoonsa 1800-luvulla kehittynyt kulttuurielinkeino eli poronhoito ei luultavasti tulisi toimeen ilman tukimuotoja.

On syntynyt koominen tilanne, jossa kansalla ei ole varaa olla itsenäinen. Se vaatisi todellisen mullistuksen elinkeinoelämässä. Tulisiko Saamenmaasta veroparatiisi, kasinokeskus tai nettiserverien turvasatama? :)

 

 

 

]]>
15 http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249124-sinunkin-poydassasi-syo-saamelainen#comments Saamelaisalueet Saamelaiskäräjät Saamenmaa Sun, 14 Jan 2018 12:12:20 +0000 Timo Hellman http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249124-sinunkin-poydassasi-syo-saamelainen
Nellimintie vihdoinkin http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218211-nellimintie-vihdoinkin <p>Nellimin tien korjausta on odotettu ja odotettu. Nyt korjausrahat, 10,4 miljoonaa euroa, saatiin viimeinkin.&nbsp;</p><p>Kiitos kuuluu kyläläisille, jotka ovat jaksaneet tehdä töitä tien puolesta todella paljon.Olen ollut eduskunnassa nyt viisi vuotta ja minäkin olen saanut tiestä vaikka kuinka monta yhteydenottoa.</p><p>Olen saanut mahdollisuuden käydä kyläläisten kutsusta tutustumassa tien kuntoon useita kertoja. Sähköpostiini on lähetetty suuri määrä kuvia tästä tiestä. Omalta osaltani olen mm. jättänyt Nellimintien peruskorjauksesta eduskunnassa talousarvioaloitteen ja kirjallisen kysymyksen. Nyt meillä kaikilla asiaa ajaneilla on syytä olla tyytyväisiä.</p><p>Nellimin kylän asukkaille tien pitäminen turvallisessa kunnossa on elinehto.&nbsp;&nbsp;Nellimin kylä on kolttasaamelaisten keskeinen asuinalue. Liikenneyhteyksien parantaminen edistää heidän, samoin kuin alueella&nbsp;asuvien inarinsaamelaisten perustuslaissa taattuja edellytyksiä oman kielen ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös matkailun kehittäminen edellyttää parempia kulkuyhteyksiä.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Eräs käynti Nellimissä jäi unohtumattomasti mieleeni. Olin menossa kylään sovittuun tupailtaan, kun minut yllätti kova vesisade. 25 kyläläistä odotti kiltisti minun myöhästymistäni, kun näin ajaessani oman autoni perävalotkin. Silloin sain kokea, että tämä tie on hengenvaarallinen eikä ole tarkoitettu normaaliin liikenteeseen. Eikä paremmat muistot ole siitäkään syyskaljamakelistä, jolloin harkitsin vakavasti, että käännän auton &ndash; &rdquo;sielä olkaa&rdquo;. Menin kuitenkin, enkä pitänyt kiirettä. Kyläläiset eivät olleet moksiskaan, sillä tie oli kuulemma aivan normaalissa kunnossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nellimin tien korjausta on odotettu ja odotettu. Nyt korjausrahat, 10,4 miljoonaa euroa, saatiin viimeinkin. 

Kiitos kuuluu kyläläisille, jotka ovat jaksaneet tehdä töitä tien puolesta todella paljon.Olen ollut eduskunnassa nyt viisi vuotta ja minäkin olen saanut tiestä vaikka kuinka monta yhteydenottoa.

Olen saanut mahdollisuuden käydä kyläläisten kutsusta tutustumassa tien kuntoon useita kertoja. Sähköpostiini on lähetetty suuri määrä kuvia tästä tiestä. Omalta osaltani olen mm. jättänyt Nellimintien peruskorjauksesta eduskunnassa talousarvioaloitteen ja kirjallisen kysymyksen. Nyt meillä kaikilla asiaa ajaneilla on syytä olla tyytyväisiä.

Nellimin kylän asukkaille tien pitäminen turvallisessa kunnossa on elinehto.  Nellimin kylä on kolttasaamelaisten keskeinen asuinalue. Liikenneyhteyksien parantaminen edistää heidän, samoin kuin alueella asuvien inarinsaamelaisten perustuslaissa taattuja edellytyksiä oman kielen ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös matkailun kehittäminen edellyttää parempia kulkuyhteyksiä.                                 

Eräs käynti Nellimissä jäi unohtumattomasti mieleeni. Olin menossa kylään sovittuun tupailtaan, kun minut yllätti kova vesisade. 25 kyläläistä odotti kiltisti minun myöhästymistäni, kun näin ajaessani oman autoni perävalotkin. Silloin sain kokea, että tämä tie on hengenvaarallinen eikä ole tarkoitettu normaaliin liikenteeseen. Eikä paremmat muistot ole siitäkään syyskaljamakelistä, jolloin harkitsin vakavasti, että käännän auton – ”sielä olkaa”. Menin kuitenkin, enkä pitänyt kiirettä. Kyläläiset eivät olleet moksiskaan, sillä tie oli kuulemma aivan normaalissa kunnossa.

]]>
0 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218211-nellimintie-vihdoinkin#comments Saamelaisalueet saamelaiset Tiestö Thu, 09 Jun 2016 11:37:07 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218211-nellimintie-vihdoinkin
Suomalaisten ja saamelaisten oikeudet romutetaan vapaakauppasopimuksen vuoksi http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212693-suomalaisten-ja-saamelaisten-oikeudet-romutetaan-vapaakauppasopimuksen-vuoksi <p>Vapaakauppasopimusta (tai TTIP-sopimus) on neuvoteltu vuosikausia Euroopan ja USA:n välillä. Kyseessä on globaalin markkinatalouden ajama sopimus, jossa halutaan purkaa erilaisia &rdquo;kaupan ja kilpailun rajoitteita&rdquo;, kuten asia hienosti ilmaistaan.</p><p>Mistä kaikesta rajoitteista vapaakauppasopimuksen avulla halutaan päästä eroon? Ja mitä Suomi on tekemässä näiden &rdquo;rajoitteiden poistamiseksi!&rdquo;.</p><p>Suomessa on ollut vuosikymmenet kansalaisen oikeusturva kohtuullisen vahva. Jos Suomen kansalainen kokee, että on tullut väärin kohdelluksi, niin hän on voinut valittaa aina ylempiin oikeusasteisiin ja vaatia kärsityn vääryyden korjaamista. Nyt tätä valittamisoikeutta halutaan rajata kahdella tavalla. Useimmissa päätöksissä alimman oikeuden päätös halutan määrätä sitovaksi ja valituslupaa ylemmäksi ei enää myönnettäisi. Toiseksi valittaminen halutaan tehdä tavalliselle kansalaiselle kalliiksi. Jos haluaa saada itsellensä oikeutta, niin joutuu maksamaan siitä hyvästä kohtuuttoman paljon. Eli perusoikeudesta tehdään maksullista. Köyhiltä evätään mahdollisuus puolustaa itseään.</p><p>Mutta vielä paljon pahempi kansalaisoikeuksien rajaaminen on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksenä on, että vain lähinaapurit ja muutamat viranomaiset saisivat jatkossa valittaa erilaisista kuntien ja kaupunkien kaavapäätöksistä. Jos siis mökkijärvesi rantaan halutaan rakentaa tehdas tai kilometrin päähän kodistasi halutaan perustaa kaivos, niin sinulla ei enää ole oikeutta valittaa. Et enää kuulu niihin, joita tarvitsee kuulla asiasta. Eli kansalaisilta viedään pois oikeus osallistua itseä ja omaa lähiympäristöä koskeviin päätöksiin.</p><p>Nämä kansalaisoikeuksien heikennykset ovat hyvin olennaisia vapaakauppasopimuksen kannalta. Ison ylikansallisen firman on sitä helpompi saada tahtonsa lävitse, mitä vähemmän valittajia on tiellä. Eli suomalaisten oikeudet vaikuttaa omiin ja asuinpaikkansa asioihin hävitetään lainsäädännöllisesti. Ulkomaiset firmat pääsevät toimimaan Suomen markkinoilla ilman pelkoa valituksista. Jos ulkomainen ympäristömyrkky tuhoaa Suomen peltoja, elintarvike aiheuttaa sikiöille epämuodostumia tai kaivos hajoaa ikävästi ja pilaa kaupungin juomavedet, niin ulkomaiset firmat eivät ole ainakaan suomalaisille enää korvaamisvastuussa.</p><p>Suomalaisten valittaminen pitää saada rajattua minimiin ja lainsäädäntö banaanivaltion tasolle ennen TTIP-sopimusta, koska muutoin valtio voi joutua ikäviin korvausvelvoitteisiin. Ulkomaisilla firmoillahan on vapaakauppasopimuksen myötä oikeus haastaa valtio, kunta tai kaupunki oikeuteen, jos sen lainsäädännön tai toiminnan katsotaan aiheuttavat firmalle taloudellisia tappioita. Kuinka paljon isompi oikeudellinen riski olisi, jos kuka tahansa suomalainen tai kansalaisjärjestö saisi valittaa ulkomaisen firman toiminnasta.</p><p>Uudessa Metsähallituslaissa on erityisesti yksi pykälä, jota monet suomalaiset eivät tiedä. Uudesta lakiehdotuksesta poistettiin kokonaan luku saamelaisten oikeuksista. Miksi? Suomi olisi voinut vajaa vuosi sitten lopultakin vahvistaa alkuperäiskansojen oikeudet, mutta ei tehnyt sitä. Sopimus oli ratifiointia vaille valmis. Jos hallitus olisi allekirjoittanut paperin, niin se olisi myöntänyt saamelaisten oikeudet omaan maahansa. Tätä se ei halunnut tehdä, koska Lapin alueella on erittäin monia kaivosvaltaushakemuksia ja erityisesti vesistöt voivat olla tulevaisuudessa kullan arvoisia. Saamelaiset olisivat saaneet muutoin oikeuden vaikuttaa omiin alueisiinsa ja sehän olisi taas &rdquo;vapaakaupan rajoitus&rdquo;, jos mikä.</p><p>Suomalaisten turva on vuosisatoja ollut omia kansalaisia puolustava lainsäädäntö. Ymmärtääkseni suomalaiset ovat valinneet poliitikot puolustamaan kansalaisten etuja ja oikeuksia eikä viemään niitä. Joten nyt olisi päättäjiemme viimeinen hetki toimia saamansa mandaatin mukaisesti. Suomen päättäjät, pallo on teillä, puolustatteko suomalaisten oikeusturvaa vai ulkomaalaisten firmojen kaupallisia etuja?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaakauppasopimusta (tai TTIP-sopimus) on neuvoteltu vuosikausia Euroopan ja USA:n välillä. Kyseessä on globaalin markkinatalouden ajama sopimus, jossa halutaan purkaa erilaisia ”kaupan ja kilpailun rajoitteita”, kuten asia hienosti ilmaistaan.

Mistä kaikesta rajoitteista vapaakauppasopimuksen avulla halutaan päästä eroon? Ja mitä Suomi on tekemässä näiden ”rajoitteiden poistamiseksi!”.

Suomessa on ollut vuosikymmenet kansalaisen oikeusturva kohtuullisen vahva. Jos Suomen kansalainen kokee, että on tullut väärin kohdelluksi, niin hän on voinut valittaa aina ylempiin oikeusasteisiin ja vaatia kärsityn vääryyden korjaamista. Nyt tätä valittamisoikeutta halutaan rajata kahdella tavalla. Useimmissa päätöksissä alimman oikeuden päätös halutan määrätä sitovaksi ja valituslupaa ylemmäksi ei enää myönnettäisi. Toiseksi valittaminen halutaan tehdä tavalliselle kansalaiselle kalliiksi. Jos haluaa saada itsellensä oikeutta, niin joutuu maksamaan siitä hyvästä kohtuuttoman paljon. Eli perusoikeudesta tehdään maksullista. Köyhiltä evätään mahdollisuus puolustaa itseään.

Mutta vielä paljon pahempi kansalaisoikeuksien rajaaminen on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksenä on, että vain lähinaapurit ja muutamat viranomaiset saisivat jatkossa valittaa erilaisista kuntien ja kaupunkien kaavapäätöksistä. Jos siis mökkijärvesi rantaan halutaan rakentaa tehdas tai kilometrin päähän kodistasi halutaan perustaa kaivos, niin sinulla ei enää ole oikeutta valittaa. Et enää kuulu niihin, joita tarvitsee kuulla asiasta. Eli kansalaisilta viedään pois oikeus osallistua itseä ja omaa lähiympäristöä koskeviin päätöksiin.

Nämä kansalaisoikeuksien heikennykset ovat hyvin olennaisia vapaakauppasopimuksen kannalta. Ison ylikansallisen firman on sitä helpompi saada tahtonsa lävitse, mitä vähemmän valittajia on tiellä. Eli suomalaisten oikeudet vaikuttaa omiin ja asuinpaikkansa asioihin hävitetään lainsäädännöllisesti. Ulkomaiset firmat pääsevät toimimaan Suomen markkinoilla ilman pelkoa valituksista. Jos ulkomainen ympäristömyrkky tuhoaa Suomen peltoja, elintarvike aiheuttaa sikiöille epämuodostumia tai kaivos hajoaa ikävästi ja pilaa kaupungin juomavedet, niin ulkomaiset firmat eivät ole ainakaan suomalaisille enää korvaamisvastuussa.

Suomalaisten valittaminen pitää saada rajattua minimiin ja lainsäädäntö banaanivaltion tasolle ennen TTIP-sopimusta, koska muutoin valtio voi joutua ikäviin korvausvelvoitteisiin. Ulkomaisilla firmoillahan on vapaakauppasopimuksen myötä oikeus haastaa valtio, kunta tai kaupunki oikeuteen, jos sen lainsäädännön tai toiminnan katsotaan aiheuttavat firmalle taloudellisia tappioita. Kuinka paljon isompi oikeudellinen riski olisi, jos kuka tahansa suomalainen tai kansalaisjärjestö saisi valittaa ulkomaisen firman toiminnasta.

Uudessa Metsähallituslaissa on erityisesti yksi pykälä, jota monet suomalaiset eivät tiedä. Uudesta lakiehdotuksesta poistettiin kokonaan luku saamelaisten oikeuksista. Miksi? Suomi olisi voinut vajaa vuosi sitten lopultakin vahvistaa alkuperäiskansojen oikeudet, mutta ei tehnyt sitä. Sopimus oli ratifiointia vaille valmis. Jos hallitus olisi allekirjoittanut paperin, niin se olisi myöntänyt saamelaisten oikeudet omaan maahansa. Tätä se ei halunnut tehdä, koska Lapin alueella on erittäin monia kaivosvaltaushakemuksia ja erityisesti vesistöt voivat olla tulevaisuudessa kullan arvoisia. Saamelaiset olisivat saaneet muutoin oikeuden vaikuttaa omiin alueisiinsa ja sehän olisi taas ”vapaakaupan rajoitus”, jos mikä.

Suomalaisten turva on vuosisatoja ollut omia kansalaisia puolustava lainsäädäntö. Ymmärtääkseni suomalaiset ovat valinneet poliitikot puolustamaan kansalaisten etuja ja oikeuksia eikä viemään niitä. Joten nyt olisi päättäjiemme viimeinen hetki toimia saamansa mandaatin mukaisesti. Suomen päättäjät, pallo on teillä, puolustatteko suomalaisten oikeusturvaa vai ulkomaalaisten firmojen kaupallisia etuja?

]]>
12 http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212693-suomalaisten-ja-saamelaisten-oikeudet-romutetaan-vapaakauppasopimuksen-vuoksi#comments Oikeusturva Saamelaisalueet Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus Sun, 28 Feb 2016 13:03:57 +0000 Ilkka Wiio http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212693-suomalaisten-ja-saamelaisten-oikeudet-romutetaan-vapaakauppasopimuksen-vuoksi
Uusi metsähallituslaki murskaa demokratian http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212590-uusi-metsahallituslaki-murskaa-demokratian <p>&nbsp;</p><p>Uusi Metsähallituslaki on tulossa ensi viikolla eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi. Siihen liittyy minusta erittäin isoja periaatteellisia ongelmia.</p><p>Nimittäin mikä on kaiken lähtökohta? Onko valtion omistama maaomaisuus (koskien sekä vesistöjä että maapohjaa) jokaisen Suomen kansalaisen yhteisessä omistuksessa vai eikö ole? Onko eduskunnalla oikeus halutessaan luovuttaa näitä maa-alueita pois yhteisestä omistuksesta? Voidaanko yhdellä poliittisella päätöksellä erottaa Ylä-Lapin alueet erilleen muusta Suomesta ja todeta, että nämä eivät jatkossa olekaan enää kaikille suomalaisille kuuluvaa maata?</p><p>Minusta kansanedustajilla ei ole mandaattia luovuttaa suomalaisten omistamia maita yksityisen yhtiön haltuun. Vastaan tulee ainakin kaksi isoa periaatteellista ongelmaa. Ensimmäinen ongelma koskee myymistä. Voidaanko myydä omaisuutta, joka ei ole myytävissä? Minusta maaomaisuus ja vesiomaisuus eivät yksinkertaisesti voi olla kauppatavaraa. Ne kuuluvat sen maan hallintaan, jossa ne sijaitsevat. Niiden käyttöä voidaan korkeintaan vuokrata, mutta ei myydä. Tästä syystä katson, että mm. Suomen kaivoslaki on täysin laiton, joka ei nauti ainakaan minun silmissäni mitään oikeutusta, eli legitimiteettiä.</p><p>Toiseksi kysyn kansanedustajien ja valmistelevien virkamiesten legitimiteetin perään. Minusta he tekevät päätöksiä, joihin heidän valtuutensa eivät yksinkertaisesti riitä. Jos Suomen maaomaisuutta ryhdytään siirtämään yksityiselle yritykselle, jolla ei ole vastuuta varmistaa päätöksissään jokaisen suomalaisen veronmaksajan etua, niin kyseessä on äärimmäisen iso perustuslaillinen kysymys. Tällaiseen päätöksen pitäisi &nbsp;a) eduskunnassa saada vähintään &frac34; enemmistö tai b) järjestää päätöksestä koko maassa kansanäänestys.</p><p>Kolmanneksi haluan tietää, että millä varmistetaan, ettei kenelläkään päättäjällä ole jääviyksiä päätöksenteossa? Onko varma, ettei kenelläkään ole ystäviä tai sukulaisia, jotka nettoavat hyvät rahat avautuvilla markkinoilla? Eikö valtiollisten päätösten tulisi aina hyödyttää mahdollisimman isoa kansalaisten joukkoa? Tähän asti näiden Ylä-Lapin maaomaisuuksien hyöty, tulot ja varat ovat jakautuneet kaikille kansalaisille. Nyt taloudelliset voitot kanavoituisivat huomattavasti pienemmälle joukolle. Koko kansa ei näistä maista ja vesistöistä enää hyötyisi. Voisiko käydä niin, että jatkossa suomalaiset joutuisivat maksamaan siitä hyvästä, että saavat hyödyntää alueita, jotka heille ovat aikaisemmin laillisesti kuuluneet?</p><p>Ja miten päätöksen tekevät poliitikot hyötyvät mahdollisesti itse omasta ratkaisustaan? Tosiasiassa erittäin monilla on nykyisin omistuksia eri yhtiöissä. Taloudellinen hyöty sataisi helposti omaan ja oman firman kassaan. Aikoinaan politiikka markkinoitiin yhteisten asioiden hoitamisena. Nyt näyttää siltä, että enää ei ajeta yhteistä vaan yksityistä etua, johon minusta poliitikolla eikä virkamiehellä tulisi olla oikeutta. Minusta poliittisen päätöksen ja lain kumoamiseksi tulisi riittää, jos voidaan osoittaa, että lain valmistelussa ja päätöksenteossa mukana ollut poliitikko on saanut itsellensä päätöksestä taloudellista hyötyä. Ja kun päätökset tehdään euronkuvat omissa silmissä, niin politiikka on korruptoitunut lopullisesti.</p><p>Lisäksi tällaisissa päätöksissä rakenteellinen korruptio nostaa lähes aina päänsä esiin. Kukaan ei ole Suomessa niin tyhmä, että ottaisi suoraan rahaa vastaan poliittista päätöstä tehtäessä. Mutta on lähes maan tapa, että erittäin moni poliitikko siirtyy myöhemmin talouselämän palvelukseen korvaukseksi hyvin junailluista sopimuksista. Eli lahjus pienen ryhmän taloudellisten etujen ajamisesta maksetaan hyvin järjestettynä virkana. Ja kuitenkaan virallisesti mitään väärää ei ole tehty. Mitään lakia ei ole rikottu ja Suomi on edelleen maailman (lähes) vähiten korruptoitunut maa. Ja hinnan maksavat tavalliset suomalaiset, jotka menettävät valtiolle tilitettävät korvaukset Ylä-Lapin maa- ja vesialueista. Voitot satavat vaikutusvaltaisten poliitikkojen ystävien taskuun.</p><p>Viimeiseksi tyydyn toteamaan, että pitkään Metsähallituslain uudistusta perusteltiin väitteellä, että EU vaatii sitä. Tämä Troijan hevonen osoitettiin perättömäksi yhdellä puhelinsoitolla joulukuussa, mutta edelleen EU:n vaatimuksiin yritetään vedota varsin usein.</p><p>Nykyisin poliitikot puhuvat mielellään välttämättömyyksistä. Se on synonyymi vaihtoehdottomuudelle. Tosiasiassa aina on olemassa vaihtoehtoja, mutta on helpompi jyrätä asioita eteenpäin, jos eriäviltä mielipiteiltä suljetaan silmät. Kyseinen laki on saanut kritiikkiä osakseen lähes kaikilta sen piirissä olevilta sidosryhmiltä, mutta niistä huolimatta sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kysyn vain, että MIKSI? On aina vaarallista kun ei haluta nähdä vaihtoehtoja. Minulle se kertoo ennen muuta kapeakatseisuudesta, halusta ajaa vain harvojen etua ja haluttomuudesta kuulla kritiikin ääntä. Kokonaisuudessaan kyseinen laki pitäisi laittaa jäihin ja asettaa sellaiset ihmiset valmistelemaan sitä uudestaan, joilla ei ole yhtään omaa lehmää ojassa.</p><p>P.S. Ei ihme, että saamelaisten oikeudet jätettiin koko laista pois. Suomihan ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia. Jos nämä oikeudet tunnustettaisiin, niin uusi laki ei koskaan olisi mahdollinen, koska alueet kuuluisivat lähtökohtaisesti saamelaisille eivätkä suomalaisille ollenkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Uusi Metsähallituslaki on tulossa ensi viikolla eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi. Siihen liittyy minusta erittäin isoja periaatteellisia ongelmia.

Nimittäin mikä on kaiken lähtökohta? Onko valtion omistama maaomaisuus (koskien sekä vesistöjä että maapohjaa) jokaisen Suomen kansalaisen yhteisessä omistuksessa vai eikö ole? Onko eduskunnalla oikeus halutessaan luovuttaa näitä maa-alueita pois yhteisestä omistuksesta? Voidaanko yhdellä poliittisella päätöksellä erottaa Ylä-Lapin alueet erilleen muusta Suomesta ja todeta, että nämä eivät jatkossa olekaan enää kaikille suomalaisille kuuluvaa maata?

Minusta kansanedustajilla ei ole mandaattia luovuttaa suomalaisten omistamia maita yksityisen yhtiön haltuun. Vastaan tulee ainakin kaksi isoa periaatteellista ongelmaa. Ensimmäinen ongelma koskee myymistä. Voidaanko myydä omaisuutta, joka ei ole myytävissä? Minusta maaomaisuus ja vesiomaisuus eivät yksinkertaisesti voi olla kauppatavaraa. Ne kuuluvat sen maan hallintaan, jossa ne sijaitsevat. Niiden käyttöä voidaan korkeintaan vuokrata, mutta ei myydä. Tästä syystä katson, että mm. Suomen kaivoslaki on täysin laiton, joka ei nauti ainakaan minun silmissäni mitään oikeutusta, eli legitimiteettiä.

Toiseksi kysyn kansanedustajien ja valmistelevien virkamiesten legitimiteetin perään. Minusta he tekevät päätöksiä, joihin heidän valtuutensa eivät yksinkertaisesti riitä. Jos Suomen maaomaisuutta ryhdytään siirtämään yksityiselle yritykselle, jolla ei ole vastuuta varmistaa päätöksissään jokaisen suomalaisen veronmaksajan etua, niin kyseessä on äärimmäisen iso perustuslaillinen kysymys. Tällaiseen päätöksen pitäisi  a) eduskunnassa saada vähintään ¾ enemmistö tai b) järjestää päätöksestä koko maassa kansanäänestys.

Kolmanneksi haluan tietää, että millä varmistetaan, ettei kenelläkään päättäjällä ole jääviyksiä päätöksenteossa? Onko varma, ettei kenelläkään ole ystäviä tai sukulaisia, jotka nettoavat hyvät rahat avautuvilla markkinoilla? Eikö valtiollisten päätösten tulisi aina hyödyttää mahdollisimman isoa kansalaisten joukkoa? Tähän asti näiden Ylä-Lapin maaomaisuuksien hyöty, tulot ja varat ovat jakautuneet kaikille kansalaisille. Nyt taloudelliset voitot kanavoituisivat huomattavasti pienemmälle joukolle. Koko kansa ei näistä maista ja vesistöistä enää hyötyisi. Voisiko käydä niin, että jatkossa suomalaiset joutuisivat maksamaan siitä hyvästä, että saavat hyödyntää alueita, jotka heille ovat aikaisemmin laillisesti kuuluneet?

Ja miten päätöksen tekevät poliitikot hyötyvät mahdollisesti itse omasta ratkaisustaan? Tosiasiassa erittäin monilla on nykyisin omistuksia eri yhtiöissä. Taloudellinen hyöty sataisi helposti omaan ja oman firman kassaan. Aikoinaan politiikka markkinoitiin yhteisten asioiden hoitamisena. Nyt näyttää siltä, että enää ei ajeta yhteistä vaan yksityistä etua, johon minusta poliitikolla eikä virkamiehellä tulisi olla oikeutta. Minusta poliittisen päätöksen ja lain kumoamiseksi tulisi riittää, jos voidaan osoittaa, että lain valmistelussa ja päätöksenteossa mukana ollut poliitikko on saanut itsellensä päätöksestä taloudellista hyötyä. Ja kun päätökset tehdään euronkuvat omissa silmissä, niin politiikka on korruptoitunut lopullisesti.

Lisäksi tällaisissa päätöksissä rakenteellinen korruptio nostaa lähes aina päänsä esiin. Kukaan ei ole Suomessa niin tyhmä, että ottaisi suoraan rahaa vastaan poliittista päätöstä tehtäessä. Mutta on lähes maan tapa, että erittäin moni poliitikko siirtyy myöhemmin talouselämän palvelukseen korvaukseksi hyvin junailluista sopimuksista. Eli lahjus pienen ryhmän taloudellisten etujen ajamisesta maksetaan hyvin järjestettynä virkana. Ja kuitenkaan virallisesti mitään väärää ei ole tehty. Mitään lakia ei ole rikottu ja Suomi on edelleen maailman (lähes) vähiten korruptoitunut maa. Ja hinnan maksavat tavalliset suomalaiset, jotka menettävät valtiolle tilitettävät korvaukset Ylä-Lapin maa- ja vesialueista. Voitot satavat vaikutusvaltaisten poliitikkojen ystävien taskuun.

Viimeiseksi tyydyn toteamaan, että pitkään Metsähallituslain uudistusta perusteltiin väitteellä, että EU vaatii sitä. Tämä Troijan hevonen osoitettiin perättömäksi yhdellä puhelinsoitolla joulukuussa, mutta edelleen EU:n vaatimuksiin yritetään vedota varsin usein.

Nykyisin poliitikot puhuvat mielellään välttämättömyyksistä. Se on synonyymi vaihtoehdottomuudelle. Tosiasiassa aina on olemassa vaihtoehtoja, mutta on helpompi jyrätä asioita eteenpäin, jos eriäviltä mielipiteiltä suljetaan silmät. Kyseinen laki on saanut kritiikkiä osakseen lähes kaikilta sen piirissä olevilta sidosryhmiltä, mutta niistä huolimatta sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kysyn vain, että MIKSI? On aina vaarallista kun ei haluta nähdä vaihtoehtoja. Minulle se kertoo ennen muuta kapeakatseisuudesta, halusta ajaa vain harvojen etua ja haluttomuudesta kuulla kritiikin ääntä. Kokonaisuudessaan kyseinen laki pitäisi laittaa jäihin ja asettaa sellaiset ihmiset valmistelemaan sitä uudestaan, joilla ei ole yhtään omaa lehmää ojassa.

P.S. Ei ihme, että saamelaisten oikeudet jätettiin koko laista pois. Suomihan ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia. Jos nämä oikeudet tunnustettaisiin, niin uusi laki ei koskaan olisi mahdollinen, koska alueet kuuluisivat lähtökohtaisesti saamelaisille eivätkä suomalaisille ollenkaan.

 

 

 

 

]]>
2 http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212590-uusi-metsahallituslaki-murskaa-demokratian#comments Avoin demokratia Korruptio Metsähallituslaki Saamelaisalueet Fri, 26 Feb 2016 12:51:45 +0000 Ilkka Wiio http://ilkkawiio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212590-uusi-metsahallituslaki-murskaa-demokratian
Saamelaiskunnat hakemaan vapautusta pakkoruotsista http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202290-saamelaiskunnat-hakemaan-vapautusta-pakkoruotsista <p><strong>Saamen kielialueella ruotsinkielisiä on erittäin vähän - heitä enemmän on suomenkielisiä, saamenkielisiä ja vieraskielisiä. Silti siellä on pakkoruotsi, mikä on täysin järjenvastaista. Saamen kielialueen kuntien kannattaa ehdottomasti hakeutua hallituksen pakkoruotsittomuuskokeiluun.</strong></p><p>&nbsp;Saamen kielialueella tarkoitetaan neljää Suomen pohjoisinta kuntaa kokonaisuudessaan, kuten&nbsp;<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086">saamen kielilaissa</a>&nbsp;määritellään. Tämä rajaus on erilainen kuin&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset">saamelaisten kotiseutualueen</a>&nbsp;rajaus: jälkimmäiseen ei kuulu Sodankylä kokonaisuudessaan vaan ainoastaan sen pohjoisosa, Lapin paliskunnan alue.</p><p>&nbsp;Saamen kielialue eroaa muusta Suomesta siinä, että siellä kielisuhteet ovat yhdenmukaisesti erilaiset verrattuna muuhun maahan: kaikissa kunnissa suurin kieliryhmä on suomenkieliset, toiseksi suurin saamenkieliset ja kolmanneksi suurin vieraskieliset (muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset). <strong><em>Ruotsinkielisiä alueen kunnissa asuu erittäin vähän, yhteensäkin alle sata.&nbsp;</em></strong></p><p>&nbsp;<a href="http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Varvalagg.asp?ma=055%5Fvaerak%5Ftau%5F124&amp;ti=V%E4est%F6+i%E4n+%281%2Dv%2E%29%2C+sukupuolen%2C+siviilis%E4%E4dyn+ja+kielen+mukaan+alueittain+1990+%2D+2012%2C+laaja+alueluokitusryhmittely&amp;path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&amp;lang=3&amp;xu=&amp;yp=&amp;nr=3&amp;aggfile(3)=Ik%E4kausi+%2D14%2C+15%2D64%2C+65%2D&amp;prevagg=NNNNNN&amp;mapname=&amp;multilang=fi&amp;aggdir3=">Kuntien kielitilastot 2014</a>:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Enontekiö (1 890)</strong></p><p>Suomenkielisiä 1 640 (86,77 %)</p><p>Saamenkielisiä 203&nbsp;(10,74 %)</p><p>Vieraskielisiä 35&nbsp;(1,85 %)</p><p>Ruotsinkielisiä 12&nbsp;(0,63 %)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Inari (6 814)</strong></p><p>Suomenkielisiä 6 240 (91,58 %)</p><p>Saamenkielisiä 433 (6,35 %)</p><p>Vieraskielisiä 123 (1,81 %)</p><p>Ruotsinkielisiä 18 (0,24 %)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sodankylä (8 820)</strong></p><p>Suomenkielisiä 8 555 (97,00 %)</p><p>Saamenkielisiä 140 (1,59 %)</p><p>Vieraskielisiä 108 (1,22 %)</p><p>Ruotsinkielisiä 17 (0,19 %)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Utsjoki (1 260)</strong></p><p>Suomenkielisiä 635 (50,40 %)</p><p>Saamenkielisiä 576 (45,71 %)</p><p>Vieraskielisiä 41 (3,25 %)</p><p>Ruotsinkielisiä 8 (0,63 %)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Saamen kielialue yhteensä (18 784)</strong></p><p>Suomenkielisiä 17 070&nbsp;(90,88 %)</p><p>Saamenkielisiä 1 352&nbsp;(7,20 %)</p><p>Vieraskielisiä 307&nbsp;(1,63 %)</p><p>Ruotsinkielisiä 55&nbsp;(0,29 %)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuitenkin saamen kielialueella pakollisia kieliä ovat suomi ja ruotsi</strong>&nbsp;eivätkä siis puhutuin (suomi) ja toiseksi puhutuin kieli (saame). Ja toisin kuin ulkomaalaisilla, saamenkielisillä ei yleisesti ole mahdollisuutta hakea vapautusta pakkoruotsista. (Ks.&nbsp;<a href="http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183727-eniten-pakkoruotsista-karsivat-saamelaiset">Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset</a>).</p><p>&nbsp;Perustuslaki asettaa kansalliskieliset suomen- ja ruotsinkieliset parempaan asemaan kuin muut kieliryhmät. Silti <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999">perustuslain 6 &sect; sanoo</a>: <em>&quot;Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.&nbsp;Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, <strong>kielen</strong>, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.&quot;</em></p><p><strong><em>&nbsp;Voidaan kysyä, ovatko saamenkieliset yhtä hyvässä asemassa kuin ruotsinkieliset, kun saamen kielialueella on paljon enemmän saamenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, mutta silti pakkoruotsi muttei pakkosaamea?&nbsp;</em></strong></p><p>&nbsp;Saamen kielialueen kuntien kannattaa ilman muuta hakeutua hallituksen pakkoruotsittomuuskokeiluun. Perustelut ovat paremmat kuin monella muulla kunnalla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>P.S.</em></strong> Jos Lapissa on hyötyä norjan taidosta, kannattaa opiskella suoraan norjaa eikä ensin ruotsia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saamen kielialueella ruotsinkielisiä on erittäin vähän - heitä enemmän on suomenkielisiä, saamenkielisiä ja vieraskielisiä. Silti siellä on pakkoruotsi, mikä on täysin järjenvastaista. Saamen kielialueen kuntien kannattaa ehdottomasti hakeutua hallituksen pakkoruotsittomuuskokeiluun.

 Saamen kielialueella tarkoitetaan neljää Suomen pohjoisinta kuntaa kokonaisuudessaan, kuten saamen kielilaissa määritellään. Tämä rajaus on erilainen kuin saamelaisten kotiseutualueen rajaus: jälkimmäiseen ei kuulu Sodankylä kokonaisuudessaan vaan ainoastaan sen pohjoisosa, Lapin paliskunnan alue.

 Saamen kielialue eroaa muusta Suomesta siinä, että siellä kielisuhteet ovat yhdenmukaisesti erilaiset verrattuna muuhun maahan: kaikissa kunnissa suurin kieliryhmä on suomenkieliset, toiseksi suurin saamenkieliset ja kolmanneksi suurin vieraskieliset (muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset). Ruotsinkielisiä alueen kunnissa asuu erittäin vähän, yhteensäkin alle sata. 

 Kuntien kielitilastot 2014:

 

Enontekiö (1 890)

Suomenkielisiä 1 640 (86,77 %)

Saamenkielisiä 203 (10,74 %)

Vieraskielisiä 35 (1,85 %)

Ruotsinkielisiä 12 (0,63 %)

 

Inari (6 814)

Suomenkielisiä 6 240 (91,58 %)

Saamenkielisiä 433 (6,35 %)

Vieraskielisiä 123 (1,81 %)

Ruotsinkielisiä 18 (0,24 %)

 

Sodankylä (8 820)

Suomenkielisiä 8 555 (97,00 %)

Saamenkielisiä 140 (1,59 %)

Vieraskielisiä 108 (1,22 %)

Ruotsinkielisiä 17 (0,19 %)

 

Utsjoki (1 260)

Suomenkielisiä 635 (50,40 %)

Saamenkielisiä 576 (45,71 %)

Vieraskielisiä 41 (3,25 %)

Ruotsinkielisiä 8 (0,63 %)

 

Saamen kielialue yhteensä (18 784)

Suomenkielisiä 17 070 (90,88 %)

Saamenkielisiä 1 352 (7,20 %)

Vieraskielisiä 307 (1,63 %)

Ruotsinkielisiä 55 (0,29 %)

 

Kuitenkin saamen kielialueella pakollisia kieliä ovat suomi ja ruotsi eivätkä siis puhutuin (suomi) ja toiseksi puhutuin kieli (saame). Ja toisin kuin ulkomaalaisilla, saamenkielisillä ei yleisesti ole mahdollisuutta hakea vapautusta pakkoruotsista. (Ks. Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset).

 Perustuslaki asettaa kansalliskieliset suomen- ja ruotsinkieliset parempaan asemaan kuin muut kieliryhmät. Silti perustuslain 6 § sanoo: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

 Voidaan kysyä, ovatko saamenkieliset yhtä hyvässä asemassa kuin ruotsinkieliset, kun saamen kielialueella on paljon enemmän saamenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, mutta silti pakkoruotsi muttei pakkosaamea? 

 Saamen kielialueen kuntien kannattaa ilman muuta hakeutua hallituksen pakkoruotsittomuuskokeiluun. Perustelut ovat paremmat kuin monella muulla kunnalla. 

 

P.S. Jos Lapissa on hyötyä norjan taidosta, kannattaa opiskella suoraan norjaa eikä ensin ruotsia. 

 

]]>
29 http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202290-saamelaiskunnat-hakemaan-vapautusta-pakkoruotsista#comments Pakkoruotsi Saamelaisalueet Fri, 11 Sep 2015 18:33:15 +0000 Jaakko Häkkinen http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202290-saamelaiskunnat-hakemaan-vapautusta-pakkoruotsista
Saamelaisalueet myytävänä http://riikkayrttiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177268-saamelaisalueet-myytavana <p>Irlantilainen kaivosyhtiö Karelian Diamond Resources kartoittaa timantinkaivuumahdollisuuksia Utsjoen alueella ja Tukes hyväksyi yhtiön varausilmoituksen keväällä. Varausilmoitus ei oikeuta kaivostoiminnan aloittamista mutta päätöksen mukaan kyseisellä alueella yritys saa tehdä tutkimusta sekä vähäistä näytteenottoa ja myöhemmin hakea laajempaa lupaa toiminnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva alue on saamelaisten poronhoitoaluetta ja Utsjoki on merkittävä kalajoki josta kalastetaan erityisesti lohta. Mikäli timanttikaivos tulevaisuudessa toteutuisi, vaikuttaisi se voimakkaasti poronhoidon sujuvuuteen ja kaivosteollisuus voi olla uhka myös Utsjoen ekosysteemille ja kalakannoille. Kalastus ja poronhoito kuuluvat saamelaiskulttuuriin olennaisella tavalla ja näin ollen timanttikaivos paitsi vaarantaa saamelaiselinkeinojen harjoitusta, myös kajoaa ikävästi alueen saamelaiskulttuuriin ja saamelaismaihin. Karelian Diamond Resources ei ole käynyt asiassa minkäänlaista dialogia alueen asukkaiden tai saamelaiskäräjien kanssa ja yhtiön varausilmoituksesta ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ainakin Utsjoen kunta, Saamelaismuseosäätiö, ELY-keskus sekä Metsähallitus. Esimerkiksi Saamelaismuseosäätiön valitus hylättiin välittömästi, koska sillä ei katsottu olevan valitusoikeutta asiassa. Muiden valitusten käsittelyynottoa ei ole vielä päätetty.</p><p><br />Suomen valtio harjoittaa ristiriitaista politiikkaa alkuperäiskansojen suhteen eikä ole edelleenkään ratifioinut ihmisoikeusjärjestö ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa sopimusta, Norja on sopimuksen ratifioinut. Sopimus vahvistaisi saamelaisten oikeuksia valtion maa- ja metsäalueita koskevassa päätöksenteossa ja sitä kautta mahdollisesti antaisi saamelaisille nykyistä enemmän oikeuksia koskien perinteisiä saamelaisalueita. Saamelaisia on historian saatossa systemaattisesti syrjitty kielellisesti ja kulttuurisesti sekä saatettu saamelaisalueita sellaiseen kuntoon että ihmiset ovat menettäneet asuinsijansa ja elinkeinonhajoitusalueensa. Esimerkiksi Lokan Tekojärvi on edelleen kipeä aihe monelle alueen asukkaille; 1960-luvun lopulla valmistunut tekoallas peitti alleen metsästys- ja kalastusmaita, pakotti ihmiset lähtemään kodeistaan ja jätti näin suuren jäljen alueen saamelaiskulttuuriin. Esimerkkejä on valitettavasti lukuisia nykypäivään asti, viimeisimpänä tämä nimenomainen timanttikaivoshanke.</p><p>&nbsp;</p><p>Ylen <a href="http://areena.yle.fi/tv/2205438">Spotlight</a> -ohjelmassa haastatellaan eri tahoja hankkeen ympärillä ja puolintuntisen ohjelman aikana tulee hyvin selväksi, miten päätöksentekijäpuoli suhtautuu utsjokilaisten ja muiden kaivoshanketta vastustavien huoliin; heitä ei hirveästi kiinnosta. Lopullisen päätöksen tekee valtion kaivosviranomainen, joka kyllä on velvoitettu kuulemaan saamelaiskäräjiä mutta lopulliseen päätökseen käräjillä ei käytännössä ole paljoa sanomista. Ohjelman lopussa Åbo Akademin geologian professori toteaa että maailma muuttuu ja Suomessa riittää kyllä tilaa kaikille, mutta ilmeisen vaikeaa on ymmärtää että kyse on Suomen alkuperäiskansan elinkeinoista sekä kokonaiseen kulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin vaikuttavasta alueesta. En tiedä onko kyseinen henkilö koskaan käynyt Pohjois-Lapissa mutta ainakaan hänellä ei ole mitään ymmärrystä esimerkiksi alueen elinkeinorakenteesta. Turusta käsin tilannetta ei tietenkään näe, joten etelästä on helppo huudella. Omasta mielestäni on valtavan problemaattista ja eettisesti kestämätöntä harjoittaa tällaista kolonialismihenkistä politiikkaa alkuperäiskansaa kohtaan ja tehdä ratkaisuja, jotka voivat pahimmassa tapauksessa vahingoittaa ainutlaatuisia ekosysteemejä ja Pohjois-Lapin jo itsessään arvokasta ja uniikkia luontoa. Suomen valtio ei voi vuosikymmenestä toiseen harjoittaa kyseenalaista saamelaispolitiikkaa ja olla kuulematta saamelaisia heitä koskevissa päätöksissä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli kaivoshanketta aletaan viedä seuraavalle asteelle, pitäisi yrityksen olla velvoitettu toimimaan vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa ja valtion tulisi kartoittaa alue mahdollisten ympäristöriskien osalta - oleellista pitää mielessä ihan muutenkin näin Talvivaaran jälkimainingeissa. Mikäli ympäristövahinkojen riski on, niin kuin nyt näyttää olevan, liian korkea, on kaivoshanke evättävä välittömästi. Timanttikaivos toimisi alueella joitakin kymmeniä vuosia, mutta luonto, ihmiset ja saamelaiskulttuuri elävät siellä paljon pidempään. Päätöksenteossa on laitettava timantteja suurempi painoarvo ympäristölle, jonka rooli saamelaisten ja muiden pohjoislappilaisten elämässä on elintärkeä, ja muutenkin olisi positiivista jos edes joskus luonnon monimuotoisuus otettaisiin itsearvoisen tärkeäksi tekijäksi ympäristö- ja elinkeinopolitiikassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Irlantilainen kaivosyhtiö Karelian Diamond Resources kartoittaa timantinkaivuumahdollisuuksia Utsjoen alueella ja Tukes hyväksyi yhtiön varausilmoituksen keväällä. Varausilmoitus ei oikeuta kaivostoiminnan aloittamista mutta päätöksen mukaan kyseisellä alueella yritys saa tehdä tutkimusta sekä vähäistä näytteenottoa ja myöhemmin hakea laajempaa lupaa toiminnalle.

 

Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva alue on saamelaisten poronhoitoaluetta ja Utsjoki on merkittävä kalajoki josta kalastetaan erityisesti lohta. Mikäli timanttikaivos tulevaisuudessa toteutuisi, vaikuttaisi se voimakkaasti poronhoidon sujuvuuteen ja kaivosteollisuus voi olla uhka myös Utsjoen ekosysteemille ja kalakannoille. Kalastus ja poronhoito kuuluvat saamelaiskulttuuriin olennaisella tavalla ja näin ollen timanttikaivos paitsi vaarantaa saamelaiselinkeinojen harjoitusta, myös kajoaa ikävästi alueen saamelaiskulttuuriin ja saamelaismaihin. Karelian Diamond Resources ei ole käynyt asiassa minkäänlaista dialogia alueen asukkaiden tai saamelaiskäräjien kanssa ja yhtiön varausilmoituksesta ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ainakin Utsjoen kunta, Saamelaismuseosäätiö, ELY-keskus sekä Metsähallitus. Esimerkiksi Saamelaismuseosäätiön valitus hylättiin välittömästi, koska sillä ei katsottu olevan valitusoikeutta asiassa. Muiden valitusten käsittelyynottoa ei ole vielä päätetty.


Suomen valtio harjoittaa ristiriitaista politiikkaa alkuperäiskansojen suhteen eikä ole edelleenkään ratifioinut ihmisoikeusjärjestö ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa sopimusta, Norja on sopimuksen ratifioinut. Sopimus vahvistaisi saamelaisten oikeuksia valtion maa- ja metsäalueita koskevassa päätöksenteossa ja sitä kautta mahdollisesti antaisi saamelaisille nykyistä enemmän oikeuksia koskien perinteisiä saamelaisalueita. Saamelaisia on historian saatossa systemaattisesti syrjitty kielellisesti ja kulttuurisesti sekä saatettu saamelaisalueita sellaiseen kuntoon että ihmiset ovat menettäneet asuinsijansa ja elinkeinonhajoitusalueensa. Esimerkiksi Lokan Tekojärvi on edelleen kipeä aihe monelle alueen asukkaille; 1960-luvun lopulla valmistunut tekoallas peitti alleen metsästys- ja kalastusmaita, pakotti ihmiset lähtemään kodeistaan ja jätti näin suuren jäljen alueen saamelaiskulttuuriin. Esimerkkejä on valitettavasti lukuisia nykypäivään asti, viimeisimpänä tämä nimenomainen timanttikaivoshanke.

 

Ylen Spotlight -ohjelmassa haastatellaan eri tahoja hankkeen ympärillä ja puolintuntisen ohjelman aikana tulee hyvin selväksi, miten päätöksentekijäpuoli suhtautuu utsjokilaisten ja muiden kaivoshanketta vastustavien huoliin; heitä ei hirveästi kiinnosta. Lopullisen päätöksen tekee valtion kaivosviranomainen, joka kyllä on velvoitettu kuulemaan saamelaiskäräjiä mutta lopulliseen päätökseen käräjillä ei käytännössä ole paljoa sanomista. Ohjelman lopussa Åbo Akademin geologian professori toteaa että maailma muuttuu ja Suomessa riittää kyllä tilaa kaikille, mutta ilmeisen vaikeaa on ymmärtää että kyse on Suomen alkuperäiskansan elinkeinoista sekä kokonaiseen kulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin vaikuttavasta alueesta. En tiedä onko kyseinen henkilö koskaan käynyt Pohjois-Lapissa mutta ainakaan hänellä ei ole mitään ymmärrystä esimerkiksi alueen elinkeinorakenteesta. Turusta käsin tilannetta ei tietenkään näe, joten etelästä on helppo huudella. Omasta mielestäni on valtavan problemaattista ja eettisesti kestämätöntä harjoittaa tällaista kolonialismihenkistä politiikkaa alkuperäiskansaa kohtaan ja tehdä ratkaisuja, jotka voivat pahimmassa tapauksessa vahingoittaa ainutlaatuisia ekosysteemejä ja Pohjois-Lapin jo itsessään arvokasta ja uniikkia luontoa. Suomen valtio ei voi vuosikymmenestä toiseen harjoittaa kyseenalaista saamelaispolitiikkaa ja olla kuulematta saamelaisia heitä koskevissa päätöksissä. 

 

Mikäli kaivoshanketta aletaan viedä seuraavalle asteelle, pitäisi yrityksen olla velvoitettu toimimaan vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa ja valtion tulisi kartoittaa alue mahdollisten ympäristöriskien osalta - oleellista pitää mielessä ihan muutenkin näin Talvivaaran jälkimainingeissa. Mikäli ympäristövahinkojen riski on, niin kuin nyt näyttää olevan, liian korkea, on kaivoshanke evättävä välittömästi. Timanttikaivos toimisi alueella joitakin kymmeniä vuosia, mutta luonto, ihmiset ja saamelaiskulttuuri elävät siellä paljon pidempään. Päätöksenteossa on laitettava timantteja suurempi painoarvo ympäristölle, jonka rooli saamelaisten ja muiden pohjoislappilaisten elämässä on elintärkeä, ja muutenkin olisi positiivista jos edes joskus luonnon monimuotoisuus otettaisiin itsearvoisen tärkeäksi tekijäksi ympäristö- ja elinkeinopolitiikassa.

 

 

 

 



 

]]>
71 http://riikkayrttiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177268-saamelaisalueet-myytavana#comments Ympäristö Alkuperäiskansat Kaivosteollisuus Pohjois-Lappi Saamelaisalueet Utsjoki Sat, 04 Oct 2014 15:07:08 +0000 Riikka Yrttiaho http://riikkayrttiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177268-saamelaisalueet-myytavana