Eläke http://marjateppinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133751/all Sun, 09 Dec 2018 16:45:43 +0200 fi Ranskassa Macron, meillä Sipilä - tuloerojen kasvu syventänyt kansan kahtiajakoa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa <p>Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.<br /><br />Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.<br /><br />Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.<br /><br />Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.</p><p>Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.

Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.

Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.

Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.

Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.

]]>
28 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa#comments Eläke Emmanuel Macron Indeksi Juha Sipilä Tuloerojen kasvu Sun, 09 Dec 2018 14:45:43 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa
Nuori! Vasemmiston käsi on syvällä taskussasi http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/nbJQz7z0Ulo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/nbJQz7z0Ulo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Nuoret! Vasemmistopuolueet ovat työntämässä kätensä syvälle taskuihinne, nyt on aika herätä puolustamaan omia oikeuksianne!&nbsp;</p><p>Oppositiopuolueet julkaisivat juuri vaihtoehtobudjettinsa, ja varsinkin poliittisen kentän vasen laita markkinoi nyt antavansa kaikille kaikkea kivaa. Ehdotetut menot katettaisiin korottamalla yrittäjien verotusta ja jakamalla etupainoisesti nuorempien sukupolvien rahoja eläkeikäisille.&nbsp;</p><p>Älkääkä ymmärtäkö väärin, vasemmiston esityksissä on hyvätkin puolensa. Seassa on yritystukien leikkauksia, panostuksia koulutuksen määrärahoihin, haittaveroja ympäristöpäästöille ja sen sellaista. Ne ovat yleisesti ottaen kannatettavia asioita, mutta kun loput 95 % esityksistä aiheuttaa lisäverotusta, työttömyyttä, kannustinloukkuja ja kansantalouden hyytymisen, niin jokaisen äänestäjän tulisi olla asiasta kiinnostuneita.</p><p>SDP leikkaisi työllisyyden parantumista arviolta muutamilla tuhansilla työpaikoilla, mutta koska esityksensä perustuu Itsenäisyyden juhlarahaston ja Suomen pankin kertaluontoiseen ryöstämiseen, olisi jo vuonna 2020 luvassa jälleen massiivisia verojen korotuksia ja työpaikkojen katoamista. Vasemmistoliiton malli taas tuhoaisi pahimmillaan lähes 30 000 työpaikkaa ja Vihreiden malli 40 000 työpaikkaa. Vasemmistopuolueiden keinoilla siis tuhottaisiin yhdessä vuodessa pahimmillaan jopa kolmannes viimeisen neljän vuoden aikana luoduista työpaikoista, tulevina vuosina tietysti vielä enemmän.</p><p>Vasemmiston mainosmateriaaleissa nuorten ja yrittäjien ryöstämistä väitetään innovaatioksi ja oikeudenmukaiseksi uudistamiseksi. Jos et ole seurannut politiikkaa aikaisemmin, niin nuo myyntipuheet voivat tuntua luottamusta herättäviltä, mutta tosiasiassa kyseessä jo vuosikymmeniä vanha rekkamiehenpastilli samassa kulahtaneessa kiiltopaperissa. Luvassa on vasemmistopuolueille tuttuun tyyliin syveneviä kannustinloukkuja, riistoverotusta, julkisen sektorin kasvattamista ja velkaantumista. siis kaikkea sitä, mikä murentaa Suomen kansantalouden kivijalkaa ja nuorempien sukupolvien mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa.</p><p>Nämä tosiasiat eivät muutu sillä, että puolueiden mainosmateriaaleihin on kirjoitettu ulkokullattuja fraaseja tulevaisuusohjelmista, tuloerojen tasaamisesta ja köyhyyden poistamisesta. Päin vastoin, vasemmistopuolueiden työllisyyttä heikentävä politiikka nimenomaan lisää köyhyyttä, kun yhä useampi tippuu työelämästä yhteiskunnan tukiverkkoihin ja tulee riippuvaiseksi kasvavista tulonsiirroista. Tämä luo viheliäisen noidankehän: Kun verorahat yhä enenevissä määrin menevät työttömyyden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden, kuten syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien hoitoon, joudutaan veroja taas korottamaan, mikä edelleen leikkaa palkansaajien käytettävissä olevaa rahaa ja näin kiihdyttää työttömyyden pahentumista.</p><p>Ja miksi nostin erikseen esiin eläkkkeet? Jos et ole perehtynyt eläkejärjestelmämme yksityiskohtiin, niin tässä sinulle oikeastaan yksi tärkeimmistä knopeista. Eläkejärjestelmämme on rakennettu sen oletuksen varaan, että uusi sukupolvi on aina edeltävää lukumäärältään isompi ja paremmin toimeentuleva. Vastoin tuota ennakko-oletusta, eläkeläisten määrä kasvaa samalla, kun maksajien määrä vähenee. Samalla kansantaloutemme velkaantuu hurjaa vauhtia.</p><p>Niinpä nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa eläkemaksuja n. 5-10 %, siinä, missä tänä päivänä työuransa aloittavan palkasta menee jo 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa entisestään näiden eläkelupausten myötä. Näin ollen on odotettavissa, että eläkejärjestelmä kaatuu ennen kuin edes meidän vajaa nelikymppisten ikäpolvi on eläkeiässä, puhumattakaan teistä paljon nuoremmista. Suomalaisten tulisi ymmärtää, että jokainen meidän nuorempien sukupolvien eläkemaksuihin maksama euro on menetettyä rahaa ja pois mahdollisuuksistamme pärjätä taloudellisesti tulevaisuudessa.</p><p>Niinpä erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa tulevaisuuttaan. Monien puolueiden vaalipuheet höystetään kivoilla lupauksilla eläkeläisten, köyhien ja vähäosaisten lisätukemisesta, ja myös nuorille vilautellaan porkkanaa lupauksin opintorahan nostamisesta. Se tuntuu takuuvarmasti houkuttelevalta, mikä on ymmärrettävää, sillä houkuttelevaksi se on budjetin laatijoiden toimesta tarkoitettukin.</p><p>Mutta kuten edellä jo todettiin, kasvavien tulonsiirtojen haittapuolena on korkeampi verotus ja vähemmän työpaikkoja. On aivan selvää, miksei SDP suitsuta markkinointimateriaaleissaan sitä, että heidän mallissaan nimenomaan nuoremmat sukupolvet joutuisivat kasvavien eläkemaksujen maksajiksi. Samasta syystä Vihreät tai Vasemmistoliitto esiintyvät mielellään nuorten ja vähäosaisten puolustajina, mutta eivät vahingossakaan mainitse, että heidän budjeteillaan kymmenettuhannet suomalaiset jäisivät ilman työtä nyt ja tulevaisuudessa.</p><p>Nuorille tähän kakkuun tarjotaan vielä sellaista kirsikkaa, että jos vasemmistopuolueiden vaalirahoittajina tunnettu ammattiliitto SAK saa tavoitteensa läpi, niin tulevaisuudessa yritysten olisi irtisanoessa pakko&nbsp; nuorempia työntekijöitä. Silloin seurauksena on kasvava nuorisotyöttömyys, lisääntyvä nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja niihin liittyvät syrjäytymiskehitys. Sellaista kakkua nuorille ollaan vasemmistokabineteissa nyt leipomassa..</p><p>Niinpä erityisesti teidän nuorten pitää kysyä itseltänne, onko parin euron korotus opintotukeen sopiva hinta riskistä jäädä tulevaisuudessa ilman työpaikkaa tai joutua esimerkiksi ottamaan neljänkymmenen vuoden laina asunnon hankkimista varten? Vertailun vuoksi, minun sukupolveni vanhemmat tekivät lapsensa reilu parikymppisinä ja maksoivat asuntolainansa pois alle parikymppisinä. Minun sukupolveni tekee lapsensa keskimäärin kolmikymppisinä ja joutuu siitä huolimatta ottamaan 25 vuoden asuntolainoja. Huomannette, mihin suuntaan trendi näyttää?</p><p>Oletko kertonut itsellesi, ettei politiikka kiinnosta, eikä vaaliuurnillekaan oikein jaksaisi lähteä? Ei se mitään, se on hyvin ymmärrettävää, muistan kyllä, mitkä asiat itseäni kiinnostivat parikymppisenä. Mutta en silti malta olla kannustamatta erityisesti teitä nuoria ottamaan politiikan perusasioista selvää ja äänestämään vaaleissa. Jos ette aja omia etujanne, niin vanhemmat sukupolvet kyllä ajavat omiansa. Minun kaltaisiani nuorempien sukupolvien oikeuksien puolustajia eduskunnasta ei aivan oikeasti löydy kovin montaa, ja juuri nuorilla on mahdollisuus keikauttaa sitä tasapainoa oikeudenmukaisempaan suuntaan.</p><p>En halua pelotella tai kylvää epätoivoa, mutta mitä nuorempi olet, sitä lyhyempi tikku sinulle on jäämässä kouraan näissä arpajaisissa. Onneksi ei ole myöhäistä vaikuttaa ja muutoksia ehditään vielä tehdä, kunhan porukka vain aktivoituu vähintäänkin äänestämään. Ja jos yhtään innostut selvittämään asiaa enemmän, niin selvitä itsellesi sopivin puolue ja ota yhteyttä sen nuorisojärjestöön, jonka virkailijat opastavat mielellään sinua eteenpäin. Vaihtoehtoisesti voit lukea netistä tai vaikka kysyä meikäläiseltä jeesiä somen kautta. Asiat kyllä järjestyvät, mutta se vaatii hieman vaivannäköä. Nyt on niin isot asiat kyseessä, että kannattaa jaksaa tsempata!</p><p><a href="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/" title="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/">https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tul...</a><br /><a href="https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view" title="https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view">https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view</a><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/" title="http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/">http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmisto...</a><br /><a href="https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf" title="https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf">https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudje...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf" title="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf">https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf" title="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf">https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439...</a><br /><a href="http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina" title="http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina">http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyne...</a><br /><a href="https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html" title="https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html">https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi....</a><br /><a href="http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify" title="http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify">http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001...</a><br /><a href="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19" title="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19">https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=nbJQz7z0Ulo

Nuoret! Vasemmistopuolueet ovat työntämässä kätensä syvälle taskuihinne, nyt on aika herätä puolustamaan omia oikeuksianne! 

Oppositiopuolueet julkaisivat juuri vaihtoehtobudjettinsa, ja varsinkin poliittisen kentän vasen laita markkinoi nyt antavansa kaikille kaikkea kivaa. Ehdotetut menot katettaisiin korottamalla yrittäjien verotusta ja jakamalla etupainoisesti nuorempien sukupolvien rahoja eläkeikäisille. 

Älkääkä ymmärtäkö väärin, vasemmiston esityksissä on hyvätkin puolensa. Seassa on yritystukien leikkauksia, panostuksia koulutuksen määrärahoihin, haittaveroja ympäristöpäästöille ja sen sellaista. Ne ovat yleisesti ottaen kannatettavia asioita, mutta kun loput 95 % esityksistä aiheuttaa lisäverotusta, työttömyyttä, kannustinloukkuja ja kansantalouden hyytymisen, niin jokaisen äänestäjän tulisi olla asiasta kiinnostuneita.

SDP leikkaisi työllisyyden parantumista arviolta muutamilla tuhansilla työpaikoilla, mutta koska esityksensä perustuu Itsenäisyyden juhlarahaston ja Suomen pankin kertaluontoiseen ryöstämiseen, olisi jo vuonna 2020 luvassa jälleen massiivisia verojen korotuksia ja työpaikkojen katoamista. Vasemmistoliiton malli taas tuhoaisi pahimmillaan lähes 30 000 työpaikkaa ja Vihreiden malli 40 000 työpaikkaa. Vasemmistopuolueiden keinoilla siis tuhottaisiin yhdessä vuodessa pahimmillaan jopa kolmannes viimeisen neljän vuoden aikana luoduista työpaikoista, tulevina vuosina tietysti vielä enemmän.

Vasemmiston mainosmateriaaleissa nuorten ja yrittäjien ryöstämistä väitetään innovaatioksi ja oikeudenmukaiseksi uudistamiseksi. Jos et ole seurannut politiikkaa aikaisemmin, niin nuo myyntipuheet voivat tuntua luottamusta herättäviltä, mutta tosiasiassa kyseessä jo vuosikymmeniä vanha rekkamiehenpastilli samassa kulahtaneessa kiiltopaperissa. Luvassa on vasemmistopuolueille tuttuun tyyliin syveneviä kannustinloukkuja, riistoverotusta, julkisen sektorin kasvattamista ja velkaantumista. siis kaikkea sitä, mikä murentaa Suomen kansantalouden kivijalkaa ja nuorempien sukupolvien mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa.

Nämä tosiasiat eivät muutu sillä, että puolueiden mainosmateriaaleihin on kirjoitettu ulkokullattuja fraaseja tulevaisuusohjelmista, tuloerojen tasaamisesta ja köyhyyden poistamisesta. Päin vastoin, vasemmistopuolueiden työllisyyttä heikentävä politiikka nimenomaan lisää köyhyyttä, kun yhä useampi tippuu työelämästä yhteiskunnan tukiverkkoihin ja tulee riippuvaiseksi kasvavista tulonsiirroista. Tämä luo viheliäisen noidankehän: Kun verorahat yhä enenevissä määrin menevät työttömyyden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden, kuten syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien hoitoon, joudutaan veroja taas korottamaan, mikä edelleen leikkaa palkansaajien käytettävissä olevaa rahaa ja näin kiihdyttää työttömyyden pahentumista.

Ja miksi nostin erikseen esiin eläkkkeet? Jos et ole perehtynyt eläkejärjestelmämme yksityiskohtiin, niin tässä sinulle oikeastaan yksi tärkeimmistä knopeista. Eläkejärjestelmämme on rakennettu sen oletuksen varaan, että uusi sukupolvi on aina edeltävää lukumäärältään isompi ja paremmin toimeentuleva. Vastoin tuota ennakko-oletusta, eläkeläisten määrä kasvaa samalla, kun maksajien määrä vähenee. Samalla kansantaloutemme velkaantuu hurjaa vauhtia.

Niinpä nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa eläkemaksuja n. 5-10 %, siinä, missä tänä päivänä työuransa aloittavan palkasta menee jo 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa entisestään näiden eläkelupausten myötä. Näin ollen on odotettavissa, että eläkejärjestelmä kaatuu ennen kuin edes meidän vajaa nelikymppisten ikäpolvi on eläkeiässä, puhumattakaan teistä paljon nuoremmista. Suomalaisten tulisi ymmärtää, että jokainen meidän nuorempien sukupolvien eläkemaksuihin maksama euro on menetettyä rahaa ja pois mahdollisuuksistamme pärjätä taloudellisesti tulevaisuudessa.

Niinpä erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa tulevaisuuttaan. Monien puolueiden vaalipuheet höystetään kivoilla lupauksilla eläkeläisten, köyhien ja vähäosaisten lisätukemisesta, ja myös nuorille vilautellaan porkkanaa lupauksin opintorahan nostamisesta. Se tuntuu takuuvarmasti houkuttelevalta, mikä on ymmärrettävää, sillä houkuttelevaksi se on budjetin laatijoiden toimesta tarkoitettukin.

Mutta kuten edellä jo todettiin, kasvavien tulonsiirtojen haittapuolena on korkeampi verotus ja vähemmän työpaikkoja. On aivan selvää, miksei SDP suitsuta markkinointimateriaaleissaan sitä, että heidän mallissaan nimenomaan nuoremmat sukupolvet joutuisivat kasvavien eläkemaksujen maksajiksi. Samasta syystä Vihreät tai Vasemmistoliitto esiintyvät mielellään nuorten ja vähäosaisten puolustajina, mutta eivät vahingossakaan mainitse, että heidän budjeteillaan kymmenettuhannet suomalaiset jäisivät ilman työtä nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorille tähän kakkuun tarjotaan vielä sellaista kirsikkaa, että jos vasemmistopuolueiden vaalirahoittajina tunnettu ammattiliitto SAK saa tavoitteensa läpi, niin tulevaisuudessa yritysten olisi irtisanoessa pakko  nuorempia työntekijöitä. Silloin seurauksena on kasvava nuorisotyöttömyys, lisääntyvä nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja niihin liittyvät syrjäytymiskehitys. Sellaista kakkua nuorille ollaan vasemmistokabineteissa nyt leipomassa..

Niinpä erityisesti teidän nuorten pitää kysyä itseltänne, onko parin euron korotus opintotukeen sopiva hinta riskistä jäädä tulevaisuudessa ilman työpaikkaa tai joutua esimerkiksi ottamaan neljänkymmenen vuoden laina asunnon hankkimista varten? Vertailun vuoksi, minun sukupolveni vanhemmat tekivät lapsensa reilu parikymppisinä ja maksoivat asuntolainansa pois alle parikymppisinä. Minun sukupolveni tekee lapsensa keskimäärin kolmikymppisinä ja joutuu siitä huolimatta ottamaan 25 vuoden asuntolainoja. Huomannette, mihin suuntaan trendi näyttää?

Oletko kertonut itsellesi, ettei politiikka kiinnosta, eikä vaaliuurnillekaan oikein jaksaisi lähteä? Ei se mitään, se on hyvin ymmärrettävää, muistan kyllä, mitkä asiat itseäni kiinnostivat parikymppisenä. Mutta en silti malta olla kannustamatta erityisesti teitä nuoria ottamaan politiikan perusasioista selvää ja äänestämään vaaleissa. Jos ette aja omia etujanne, niin vanhemmat sukupolvet kyllä ajavat omiansa. Minun kaltaisiani nuorempien sukupolvien oikeuksien puolustajia eduskunnasta ei aivan oikeasti löydy kovin montaa, ja juuri nuorilla on mahdollisuus keikauttaa sitä tasapainoa oikeudenmukaisempaan suuntaan.

En halua pelotella tai kylvää epätoivoa, mutta mitä nuorempi olet, sitä lyhyempi tikku sinulle on jäämässä kouraan näissä arpajaisissa. Onneksi ei ole myöhäistä vaikuttaa ja muutoksia ehditään vielä tehdä, kunhan porukka vain aktivoituu vähintäänkin äänestämään. Ja jos yhtään innostut selvittämään asiaa enemmän, niin selvitä itsellesi sopivin puolue ja ota yhteyttä sen nuorisojärjestöön, jonka virkailijat opastavat mielellään sinua eteenpäin. Vaihtoehtoisesti voit lukea netistä tai vaikka kysyä meikäläiseltä jeesiä somen kautta. Asiat kyllä järjestyvät, mutta se vaatii hieman vaivannäköä. Nyt on niin isot asiat kyseessä, että kannattaa jaksaa tsempata!

https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/
https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html
http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/
https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf
http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina
https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html
http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify
https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19

]]>
49 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi#comments Eläke Nuoret Työntekijät Vasemmisto Yrittäjät Tue, 20 Nov 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi
Leskeneläke on uudistettava vastaamaan nykypäivää http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa <p>Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin &quot;susipareista&quot;. Ja melko harvinaista oli, että &quot;susiparille&quot; syntyi lapsia.</p><p>Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite &quot;naisleskeneläke&quot; korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.</p><p>Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.</p><p>Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.</p><p>Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.</p><p>Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.</p><p><strong>Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?</strong></p><p>Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.</p><p>Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa &quot;epäoikeudenmukaisesta&quot; leskeneläkkeestä sanoen mm: &quot;Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan.&quot; Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.</p><p><strong>Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?</strong></p><p><strong>Ensinnäkin</strong> se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.<br /><strong>Toiseksi</strong> se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.</p><p><strong>Miten asiat korjataan helposti:</strong></p><p>Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun &quot;parisuhde-eläkekertymän&quot; käytäntöön.<br />Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.</p><p>Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.</p><p>Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.</p><p>Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.</p><p>Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.</p><p><strong>Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa?</strong> Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.</p><p>Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin "susipareista". Ja melko harvinaista oli, että "susiparille" syntyi lapsia.

Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite "naisleskeneläke" korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.

Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.

Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.

Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.

Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.

Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?

Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.

Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa "epäoikeudenmukaisesta" leskeneläkkeestä sanoen mm: "Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan." Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.

Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?

Ensinnäkin se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.
Toiseksi se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.

Miten asiat korjataan helposti:

Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun "parisuhde-eläkekertymän" käytäntöön.
Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.

Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.

Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.

Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.

Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.

Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa? Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.

Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.

 

]]>
5 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa#comments Eläke Epätasa-arvo Leskeneläke Tasa-arvo Fri, 16 Nov 2018 07:43:06 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa
Yrittäjät ja nuoret ovat SDP:n vaihtoehtobudjetin maksajia http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264144-yrittajat-ja-nuoret-ovat-sdpn-vaihtoehtobudjetin-maksajia <p>SDP:n vaihtoehtobudjetti nostaisi yrittäjien verotusta ja pakottaisi nostamaan nuorempien sukupolvien verotusta. Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa kymmenisen prosenttia eläkemaksuja, tänä päivänä työuransa aloittavalta menee 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa jatkuvasti, eritoten SDP:n esittämillä keinoilla.</p><p>Samalla laitettaisiin kertaluonteisesti lihoiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka on merkittävä tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen rahoittaja. Vaihtoehtobudjetin tulopuoli on muutenkin koristeltu mielikuvitusrahalla, joka saataisiin muka harmaan talouden ja veronkierron torjunnasta., Siksi laskelmista saa vaikutelman, että suurin osa suomalaisista saisi merkittävästi lisää rahaa tuosta noin vain.</p><p>SDP:n mainosmateriaaleissa nämä ovat kuulemma oikeudenmukaisuutta, investointeja, innovaatioita ja uudistuksia. Minusta ne vaikuttavat kyllä aivan siltä samalta vanhalta, eli luvassa on tulonsiirtoja, riistoverotusta, eturyhmäpolitiikkaa, julkisen sektorin kasvattamista ja lisävelan ottamista.</p><p>Erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa lompakkoaan vaaliuurnilla. SDP lupasi opintorahan korotuksen, mutta se hyöty teiltä syödään melkeinpä jo kesätyöpalkoista kasvaneena verotuksena.</p><p>Yrittäjille SDP:stä ei tarvinne mainita sen enempää.</p><p>&nbsp;</p><p>SDP ja Antti Rinne ovat käärmeöljykauppiaita, älkää avatko lompakkoanne heille. #terestroika</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/" title="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/">https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tul...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n vaihtoehtobudjetti nostaisi yrittäjien verotusta ja pakottaisi nostamaan nuorempien sukupolvien verotusta. Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa kymmenisen prosenttia eläkemaksuja, tänä päivänä työuransa aloittavalta menee 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa jatkuvasti, eritoten SDP:n esittämillä keinoilla.

Samalla laitettaisiin kertaluonteisesti lihoiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka on merkittävä tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen rahoittaja. Vaihtoehtobudjetin tulopuoli on muutenkin koristeltu mielikuvitusrahalla, joka saataisiin muka harmaan talouden ja veronkierron torjunnasta., Siksi laskelmista saa vaikutelman, että suurin osa suomalaisista saisi merkittävästi lisää rahaa tuosta noin vain.

SDP:n mainosmateriaaleissa nämä ovat kuulemma oikeudenmukaisuutta, investointeja, innovaatioita ja uudistuksia. Minusta ne vaikuttavat kyllä aivan siltä samalta vanhalta, eli luvassa on tulonsiirtoja, riistoverotusta, eturyhmäpolitiikkaa, julkisen sektorin kasvattamista ja lisävelan ottamista.

Erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa lompakkoaan vaaliuurnilla. SDP lupasi opintorahan korotuksen, mutta se hyöty teiltä syödään melkeinpä jo kesätyöpalkoista kasvaneena verotuksena.

Yrittäjille SDP:stä ei tarvinne mainita sen enempää.

 

SDP ja Antti Rinne ovat käärmeöljykauppiaita, älkää avatko lompakkoanne heille. #terestroika

 

https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/

 

]]>
11 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264144-yrittajat-ja-nuoret-ovat-sdpn-vaihtoehtobudjetin-maksajia#comments Eläke SDP Tulonsiirrot Vaihtoehtobudjetti Verotus Wed, 14 Nov 2018 06:55:16 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264144-yrittajat-ja-nuoret-ovat-sdpn-vaihtoehtobudjetin-maksajia
Pienet eläkkeet puhuttavat http://eevajohannaeloranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263428-pienet-elakkeet-puhuttavat <p>Vakioaihe, josta meille kansanedustajille halutaan tulla puhumaan, on taitettu indeksi. Asiasta on tehty myös kansalaisaloite, jota käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2017. Kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamiseksi täydeksi ansioindeksiksi perusteltiin sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 prosentin tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 prosenttia.</p><p>Taloustieteilijät kuitenkin ennustavat, että eläkerahastoilla on edessään matalien sijoitustuottojen aikakausi. Työeläkeindeksiä muutettaessa eläkerahastot eivät kasvaisikaan odotetusti, jolloin edessä olisi eläkemaksujen korotus tai eläkkeiden leikkaus. Kansalaisaloitteen mallissa työeläkkeet nousisivat Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan jopa työssäkäyvien sopimuspalkkoja nopeammin.</p><p>Eläkepolitiikkaa tulee tarkastella pitkällä perspektiivillä katsoen sekä historiaan että tulevaisuuteen. Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940 -luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990 -luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän. Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 prosenttia palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 prosenttia. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi. Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.</p><p>Sdp ehdotti kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä, että laadittaisiin nopeasti toimenpideohjelma eläkeläisten pienituloisuuden ja eläkeläisköyhyyden ratkaisemiseksi. Osana kokonaisuutta olisi selvitetty mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus. Erityinen huomio olisi kiinnitetty vaikeimmassa tilanteessa olevien eli pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Tämän äänestyksen ikävä kyllä hävisimme äänin 63-99. Muistan tämän erittäin hyvin, sillä tein itse tuon vastaehdotuksen selvityksen tekemiseksi, josta eduskunta äänesti. Mikään ei siis aloitteen pohjalta edennyt.</p><p>Eläkeläisten pienituloisuus on todellinen ongelma, mihin ratkaisut ovat löydettävissä ja johon tulee puuttua. Esimerkiksi Sdp tavoittelee yllä kuvatun ohjelman lisäksi 100 euron korotusta pienimpiin eli alle 1400 euron eläkkeisiin. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen huolenpidon ja kunnollisen toimeentulon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vakioaihe, josta meille kansanedustajille halutaan tulla puhumaan, on taitettu indeksi. Asiasta on tehty myös kansalaisaloite, jota käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2017. Kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamiseksi täydeksi ansioindeksiksi perusteltiin sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 prosentin tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 prosenttia.

Taloustieteilijät kuitenkin ennustavat, että eläkerahastoilla on edessään matalien sijoitustuottojen aikakausi. Työeläkeindeksiä muutettaessa eläkerahastot eivät kasvaisikaan odotetusti, jolloin edessä olisi eläkemaksujen korotus tai eläkkeiden leikkaus. Kansalaisaloitteen mallissa työeläkkeet nousisivat Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan jopa työssäkäyvien sopimuspalkkoja nopeammin.

Eläkepolitiikkaa tulee tarkastella pitkällä perspektiivillä katsoen sekä historiaan että tulevaisuuteen. Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940 -luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990 -luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän. Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 prosenttia palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 prosenttia. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi. Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.

Sdp ehdotti kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä, että laadittaisiin nopeasti toimenpideohjelma eläkeläisten pienituloisuuden ja eläkeläisköyhyyden ratkaisemiseksi. Osana kokonaisuutta olisi selvitetty mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus. Erityinen huomio olisi kiinnitetty vaikeimmassa tilanteessa olevien eli pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Tämän äänestyksen ikävä kyllä hävisimme äänin 63-99. Muistan tämän erittäin hyvin, sillä tein itse tuon vastaehdotuksen selvityksen tekemiseksi, josta eduskunta äänesti. Mikään ei siis aloitteen pohjalta edennyt.

Eläkeläisten pienituloisuus on todellinen ongelma, mihin ratkaisut ovat löydettävissä ja johon tulee puuttua. Esimerkiksi Sdp tavoittelee yllä kuvatun ohjelman lisäksi 100 euron korotusta pienimpiin eli alle 1400 euron eläkkeisiin. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen huolenpidon ja kunnollisen toimeentulon.

]]>
2 http://eevajohannaeloranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263428-pienet-elakkeet-puhuttavat#comments Eläke Eläkeläisköyhyys Takuueläke Wed, 31 Oct 2018 09:57:11 +0000 Eeva-Johanna Eloranta http://eevajohannaeloranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263428-pienet-elakkeet-puhuttavat
Eläkeläisten Taloudellinen Ahdinko http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262455-elakelaisten-taloudellinen-ahdinko <h2>Eläkeläisten Köyhyys Suomessa</h2> <p align="justify">Imatralla vietettiin vanhustenviikon juhla keskiviikkona 10. lokakuuta 2018 -- Kaupungissamme 1'000 ikäihmistä kärvistelee 800 euron eläkkeellä...</p> <p align="justify">Asiasta kirjoitti Hannu Ojala Uutisvuoksessa 11.10. 2018 otsikolla: <em>Vanhemman Polven Juhlaviikko</em></p> <p align="justify">Lehtikirjoituksen mukaan juhlavieraiden mieli oli kepeä, mutta juhlassa puhuneen sosiaalineuvos Jaakko Tuomen sanoma oli vakava.</p> <h2>Jaakko Tuomi</h2> <p align="justify">Jaakko Tuomi on suomalaisen vanhustyön pioneereja, ja hän on eläkkeelle jäätyään toiminut pitkään valtakunnallisen <em>Vanhustyön keskusliiton</em> valtuuston puheenjohtajana ja ministeriön asiantuntijana vanhuksiin liittyvissä kysymyksissä.</p> <p align="justify">Joten hänen sanomisillaan on painoa, koska "<strong>ei ole tärkeä mitä sanotaan vaan se, kuka sanoo</strong>"!</p> <h2>Ikäihmisten Taloudellinen Ahdinko</h2> <p align="justify">Sosiaalineuvos Jaakko Tuomi, 84, vertaa vuosia 1952 ja 2017.</p> <p align="justify">Hänen mukaansa Olympiavuonna Suomi pystyi asuttamaan siirtolaiset, rakentamaan Lapin, maksamaan sotakorvaukset ja hoitamaan 70'000 sodassa vammautunutta.</p> <ul> <ul> <p align="justify"><em>Bruttokansantuote oli silloin 7'700 euroa. Nyt se on yli 40'000 euroa, mutta Suomessa yli 100'000 eläkeläistä yrittää elää 800 euron eläkkeellä. Heistä 1'000 asuu Imatralla.</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Vanhusten viikon juhlassa Imatralla puhuneen Tuomen johtopäätös tilanteesta on yksiselitteinen.</p> <ul> <ul> <p align="justify"><em>Vanhukset on jätetty syrjään.</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <h2>Poliittisten Puolueiden Välinpitämättömyys</h2> <p align="justify">Ikäihmiseksi luokitellaan vanhuspalvelulain määritelmän mukaan ikänsä puolesta työeläkkeeseen oikeutetut henkilöt.</p> <p align="justify">Poliittisten puolueiden välinpitämättömyys ikäihmisten asioihin ihmetyttää Tuomista. Jo nyt Suomessa on 1,35 miljoonaa ikäihmistä. Imatralla heitä 8'400 ja runsaan kymmenen vuoden kuluttua 9'800.</p> <p align="justify">Tuomi ennakoi ikääntyneiden asioiden nousevan keskeisempään asemaan, kun suuret ikäluokat tulevat Eläkeikään, jolloin palvelujen tarve kasvaa.</p> <h2>Ikäihmisiä Tarvitaan Vain Äänestämään!</h2> <p align="justify">Ikäihmisiä tarvitaan Tuomen mukaan vain äänestämään. Siinä vanhimmat ikäkuokat ovatkin olleet aktiivisia, sillä viime eduskuntavaaleissa 75-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysprosentti oli 60 prosenttia. Äänestämme ahkerasti eduskuntaan kansanedustajia uskossa että juuri Sinun, Ikäihmisen, asioita hän käy siellä hoitamaan.</p> <p align="justify">Samaan aikaan kirjoitetaan, että Suomi on maailman paras maa, mutta käytännössä on niin, että yhdelle on, toiselle ei. Nyt se ei ainakaan ole niille 100'000 eläkeläisille, jotka yrittävät elää 800 euron eläkkeellä kuukaudessa.</p> <ul> <p align="justify">Mistä tuo 800 euroa kuussa on otettu? Muistaakseni takuueläke on noin 776 euroa. Blogissani <a href="http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247632-suomalaisten-koyhyys-koskettaa-myos-sotaveteraaneja" title="n henkilön tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. -- Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on &quot;lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut&quot;. Vuonna 1995 köyhissä perheissä oli 52&#039;000 alle 18-vuotiasta lasta... vuonna 2007 jo 151&#039;000. -- Enpä olisi uskonut, että käyn kirjoittamaan Suomen sotaveteraanien köyhyydestä. Mutta tuo köyhyys on fakta!" target="_blank">Suomalaisten köyhyys koskettaa myös sotaveteraaneja! 15.12.2017</a> on linkit materiaaliin, jossa kerrotaan, että suurin osa veteraanien puolisoista elää alle köyhyysrajan. Esimerkiksi sotaveteraanin puolison takuueläke noin 775 euroa.</p> <p align="justify">Ja muuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 8 prosentin eli 440'000:n henkilön tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.</p> </ul> <p align="justify">Ehkäpä Suomi on maailman paras maa vain niille 200 kansanedustajalle, jotka saavat pohjoismaiden parasta sopeutumiseläkettä melkeinpä kuolemaansa saakka tekemättä mitään muuta kuin verosuunnittelua ja nauttimalla sen lisäksi pääomatuloista.</p> <h2 align="center">Oikein Hyvää Vanhusten Viikkoa!</h2> <p align="center">Niin. <br /> Miksi vain viikkoa? <br /> Pitäisi kuulua:</p> <h2 align="center">Hyviä eläkevuosia!</h2><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Eläkeläisten Köyhyys Suomessa

Imatralla vietettiin vanhustenviikon juhla keskiviikkona 10. lokakuuta 2018 -- Kaupungissamme 1'000 ikäihmistä kärvistelee 800 euron eläkkeellä...

Asiasta kirjoitti Hannu Ojala Uutisvuoksessa 11.10. 2018 otsikolla: Vanhemman Polven Juhlaviikko

Lehtikirjoituksen mukaan juhlavieraiden mieli oli kepeä, mutta juhlassa puhuneen sosiaalineuvos Jaakko Tuomen sanoma oli vakava.

Jaakko Tuomi

Jaakko Tuomi on suomalaisen vanhustyön pioneereja, ja hän on eläkkeelle jäätyään toiminut pitkään valtakunnallisen Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtajana ja ministeriön asiantuntijana vanhuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Joten hänen sanomisillaan on painoa, koska "ei ole tärkeä mitä sanotaan vaan se, kuka sanoo"!

Ikäihmisten Taloudellinen Ahdinko

Sosiaalineuvos Jaakko Tuomi, 84, vertaa vuosia 1952 ja 2017.

Hänen mukaansa Olympiavuonna Suomi pystyi asuttamaan siirtolaiset, rakentamaan Lapin, maksamaan sotakorvaukset ja hoitamaan 70'000 sodassa vammautunutta.

      Bruttokansantuote oli silloin 7'700 euroa. Nyt se on yli 40'000 euroa, mutta Suomessa yli 100'000 eläkeläistä yrittää elää 800 euron eläkkeellä. Heistä 1'000 asuu Imatralla.

Vanhusten viikon juhlassa Imatralla puhuneen Tuomen johtopäätös tilanteesta on yksiselitteinen.

      Vanhukset on jätetty syrjään.

Poliittisten Puolueiden Välinpitämättömyys

Ikäihmiseksi luokitellaan vanhuspalvelulain määritelmän mukaan ikänsä puolesta työeläkkeeseen oikeutetut henkilöt.

Poliittisten puolueiden välinpitämättömyys ikäihmisten asioihin ihmetyttää Tuomista. Jo nyt Suomessa on 1,35 miljoonaa ikäihmistä. Imatralla heitä 8'400 ja runsaan kymmenen vuoden kuluttua 9'800.

Tuomi ennakoi ikääntyneiden asioiden nousevan keskeisempään asemaan, kun suuret ikäluokat tulevat Eläkeikään, jolloin palvelujen tarve kasvaa.

Ikäihmisiä Tarvitaan Vain Äänestämään!

Ikäihmisiä tarvitaan Tuomen mukaan vain äänestämään. Siinä vanhimmat ikäkuokat ovatkin olleet aktiivisia, sillä viime eduskuntavaaleissa 75-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysprosentti oli 60 prosenttia. Äänestämme ahkerasti eduskuntaan kansanedustajia uskossa että juuri Sinun, Ikäihmisen, asioita hän käy siellä hoitamaan.

Samaan aikaan kirjoitetaan, että Suomi on maailman paras maa, mutta käytännössä on niin, että yhdelle on, toiselle ei. Nyt se ei ainakaan ole niille 100'000 eläkeläisille, jotka yrittävät elää 800 euron eläkkeellä kuukaudessa.

    Mistä tuo 800 euroa kuussa on otettu? Muistaakseni takuueläke on noin 776 euroa. Blogissani Suomalaisten köyhyys koskettaa myös sotaveteraaneja! 15.12.2017 on linkit materiaaliin, jossa kerrotaan, että suurin osa veteraanien puolisoista elää alle köyhyysrajan. Esimerkiksi sotaveteraanin puolison takuueläke noin 775 euroa.

    Ja muuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 8 prosentin eli 440'000:n henkilön tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.

Ehkäpä Suomi on maailman paras maa vain niille 200 kansanedustajalle, jotka saavat pohjoismaiden parasta sopeutumiseläkettä melkeinpä kuolemaansa saakka tekemättä mitään muuta kuin verosuunnittelua ja nauttimalla sen lisäksi pääomatuloista.

Oikein Hyvää Vanhusten Viikkoa!

Niin.
Miksi vain viikkoa?
Pitäisi kuulua:

Hyviä eläkevuosia!

]]>
38 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262455-elakelaisten-taloudellinen-ahdinko#comments Eläke Eläkeköyhyys Ikäihmisten köyhyys Fri, 12 Oct 2018 15:54:58 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262455-elakelaisten-taloudellinen-ahdinko
Viisi vuotta lisää työtä - kahvikuppi, kiitos http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261898-viisi-vuotta-tyota-kahvikuppi-kiitos <p>Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa.&nbsp;Siis kaksi euroa. Saahan sillä kahvit Shellillä, euro lisää, niin saa vielä munkin.</p><p>Ensin eläkettä korotettiin 44 eurolla, sitten vähennettiin 42 euroa.&nbsp;</p><p>Muutenkaan Merjan 68 eläke ei ole kummoinen,&nbsp;<em>Vilkille jää tällä hetkellä työeläkkeestä käteen 814 euroa ja Kelan maksamasta kansaneläkkeestä 178 euroa kuukaudessa</em>.</p><p><a href="https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/viisi-vuotta-lisaa-tyota-kahvikuppi.html">https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/viisi-vuotta-lisaa-tyota-kahvikuppi.html</a></p><p>* * *</p><p>1.10. Taloussanomat</p><p><em><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005847528.html">Merja, 68, teki viisi vuotta töitä lisäeläkkeen toivossa, mutta koki karun yllätyksen: &rdquo;Lopputulos on plus miinus nolla&rdquo;</a></em></p><p><em>Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Merja Vilkki ihmettelee, miksi työnteosta ei ole hyötyä pienituloiselle eläkeläiselle.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Siis kaksi euroa. Saahan sillä kahvit Shellillä, euro lisää, niin saa vielä munkin.

Ensin eläkettä korotettiin 44 eurolla, sitten vähennettiin 42 euroa. 

Muutenkaan Merjan 68 eläke ei ole kummoinen, Vilkille jää tällä hetkellä työeläkkeestä käteen 814 euroa ja Kelan maksamasta kansaneläkkeestä 178 euroa kuukaudessa.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/viisi-vuotta-lisaa-tyota-kahvikuppi.html

* * *

1.10. Taloussanomat

Merja, 68, teki viisi vuotta töitä lisäeläkkeen toivossa, mutta koki karun yllätyksen: ”Lopputulos on plus miinus nolla”

Viisi vuotta työntekoa toi kokonaiseläkkeen päälle vain kaksi euroa lisää kuukaudessa. Merja Vilkki ihmettelee, miksi työnteosta ei ole hyötyä pienituloiselle eläkeläiselle.

]]>
1 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261898-viisi-vuotta-tyota-kahvikuppi-kiitos#comments Eläke Kansaneläke Kansaneläkelaitos Vanhukset Tue, 02 Oct 2018 07:20:38 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261898-viisi-vuotta-tyota-kahvikuppi-kiitos
Naisten eläkeiän nostaminen http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260045-naisten-elakeian-nostaminen <p>Naisten eläkeikää on ehdotettu nostettavaksi. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään ja sen vuoksi olisikin kohtuullista, että naisten eläke-ikä olisi korkeampi kuin miesten. Osittain asiaa kompensoi nykyisin se, että naisten palkka on muutamaa prosenttia pienempi kuin miesten. Tulevaisuuden tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa ainoaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi, jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voivat toteutua, jäänee kuitenkin vain naisten eläkeiän nostaminen tasolle joka vastaa heidän odotettavissa olevaa, miehiä pidempää, elinaikaansa.</p><p>Yhtenä mahdollisuutena on tietysti muuttaa palkkausjärjestelmää kokonaisuudessaan siten, että palkkaus ei perustu jatkossa tehdyn työn määrään vaan siihen minkä verran yksilö kykenee töitä tekemään. Toisaalta tämän tyyppisessä modernissa palkkausmallissa pitäisi tottakai ottaa huomioon myös se paljonko energiaa ko. ihminen käyttää työn tekemiseen, ja sekin paljonko työn tekemisen vaatima liikkuminen aiheuttaa kuluja sen tekijälle.</p><p>Yhtä kaikki loppupäätelmänä tullee olemaan: naisten eläkeikää on pakko nostaa jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voivat hyväksyttävällä tavalla toteutua. Ehkä kuitenkin vaihtoehtona voisi olla myös naisten pienempi keskimääräinen palkka?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naisten eläkeikää on ehdotettu nostettavaksi. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään ja sen vuoksi olisikin kohtuullista, että naisten eläke-ikä olisi korkeampi kuin miesten. Osittain asiaa kompensoi nykyisin se, että naisten palkka on muutamaa prosenttia pienempi kuin miesten. Tulevaisuuden tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa ainoaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi, jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voivat toteutua, jäänee kuitenkin vain naisten eläkeiän nostaminen tasolle joka vastaa heidän odotettavissa olevaa, miehiä pidempää, elinaikaansa.

Yhtenä mahdollisuutena on tietysti muuttaa palkkausjärjestelmää kokonaisuudessaan siten, että palkkaus ei perustu jatkossa tehdyn työn määrään vaan siihen minkä verran yksilö kykenee töitä tekemään. Toisaalta tämän tyyppisessä modernissa palkkausmallissa pitäisi tottakai ottaa huomioon myös se paljonko energiaa ko. ihminen käyttää työn tekemiseen, ja sekin paljonko työn tekemisen vaatima liikkuminen aiheuttaa kuluja sen tekijälle.

Yhtä kaikki loppupäätelmänä tullee olemaan: naisten eläkeikää on pakko nostaa jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voivat hyväksyttävällä tavalla toteutua. Ehkä kuitenkin vaihtoehtona voisi olla myös naisten pienempi keskimääräinen palkka?

]]>
8 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260045-naisten-elakeian-nostaminen#comments Eläke Eläke-ikä Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Mon, 27 Aug 2018 02:04:14 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260045-naisten-elakeian-nostaminen
Taitettu eläke indeksi http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258965-taitettu-elake-indeksi Taitetusta eläke-indeksistä näkökulmaa . Nyt kun jotkut vaatinut työeläikkeitten taitetu indeksin poistamista . Tavallaan ovat oikeassa jotta näin pitäisikin tehdä ja vetoavat kun työeläke rahastot on yli 200 miljardia € . Kyllähän munivan kanan lihat olisi toki makoisa syödä pois mielellään heti . Näkökulmana jos ajatellaan jotta joku saa 1300€/kk työeläkettä . Niin hänhän voi lähtee johki halvemman elintason maahan nauttimaan ja vuokrata jonkin halvan kämpän siellä noilla eläkerahoillaan . Asumistukia , harkinnanvaraisii sossutukiahan yms ei sit ulkomaille taida irrotakkaan Suomesta . Sitten jos 1300€/kk eläkjeel Suomes kitkuttaa eikä omistus asuntoi ole yms. Niin asumistuet yms jne kyllä laukkaa jossei eläke riitä . Silloin kun eläkeläinen on Suomessa "jumissa" niin raha jää kiertoon Suomeen . Ostettuina palveluina , alveina jne. Mut jos työeläkkeitä nostettas reilusti niin silloin todennäköisesti yhä useampi lähtis ulkomaille polttaa ne eläkerahat . Samanlailla on väärin sanoo vaikka jotta jonkun työttömyysturva menoihin menee joku summa ja tuo on vain kustannuksia valtiolle . Jos tyyppi asuu Suomessa , elää ja kuluttaa niin rahahan jää kiertoon . Vielä jos vanhus apuna tai lastenhoito apuna tms hyödyllistä touhuaa. Niin ainoastaan ulkomailta ostettujen tuotteitten alviton nettohinta katoo kierrosta . Sikäli kannattaa ymmärtää myös se jotta Suomi ei ole älyttömän varakas maa jos vaikka Norjaan vertaa jossa kansallinen öljyrahasto pelkästään yli 1000 miljardia $. Mut varakkaampi maa toki jos Viroon ja balttian maihin vertaa . Toki Balttian mailla ei ole toisaalta niin ylenpalttista sossutukien järjestelmää houkuttamassa huonosti työllistyviä ympäri maapallon rasittamaan sosiaali järjestelmäänsä . Eikä epätodellisuudessa eläviä humanisti kakaroita jotka hinkuavat huonosti tilastojen valossa työllistyviä lisää ja lisää .. Sikäli minun näkemykseni on jotta kodinhoidon tukea ennemmin pitäisi korottaa kuin eläkkeitä . Koska muutaman tai useamman lapsen perheessä muutama kymmen euro voi ratkaista saako joku lenkkareita tms. tarpeellista . Jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia alkaako joku harrastus vai ei jne. Ja ne kodinhoidon tuki rahat varmimmin jää kiertoon Suomen sisälle .<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 5 http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258965-taitettu-elake-indeksi#comments Eläke Eläkeindeksi Eläkerahastot Thu, 02 Aug 2018 02:29:05 +0000 Timo Aunio http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258965-taitettu-elake-indeksi Kaverini aikovat siirtää eläkkeellelähtöään http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256808-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan <p>Järjestän aina silloin tällöin Twitter -kyselyitä eri aiheista. Tällä kertaa kysyin verkostoltani, minkä ikäisenä he aikovat jäädä eläkkeelle.</p><p>Kysymys kuului:</p><p>Minkä ikäisenä uskot jättäväsi työelämän kokonaan? Eli siirryt kokonaan eläkkeelle?</p><p>Alle 60 -vuotiaana ajatteli jäävänsä 21 % vastaajista</p><p>60 - 65 vuotiaana on jäämässä 15 %</p><p>65 - 70 vuotiaana on jäämässä 23 %</p><p>Yli 70 -vuotiaana on jäämässä 41 %</p><p>Vastaajia oli 110 henkilöä.</p><p>Jos ihmiset pysyvät terveenä ja heidän annetaan jatkaa työelämässä, meillä on tulevaisuudessa varsinainen puuma- ja pantterikeskittymä työpaikoilla.&nbsp;</p><p>Olemmeko me ihan aidosti valmistautuneet siihen? Ymmärretäänkö työelämässä vieläkään kunnolla senioriteetin todelinen arvo ja osataanko työelämässämme hyödyntää sitä tehokkaasti?</p><p>Vuosikausien ajan yritykset ovat taistelleet nuorista leijonista ja muista vikkelästi juoksevista nöyristä uraohjuksista. Keski-ikäisyyttä on pidetty himmailun aikana, jolloin työntekijä keskittyy enemmän siihen, että viimeiset vuodet työelämässä saadaan hoidettua mukavasti, kuin siihen että työ tehdään erityisen kunnianhimoisesti. Nyt näyttääkin siltä, että samalla kun nuoruutta eletään pidennetysti nelikymppiseksi, myös keski-ikää jatketaan seitsemänkymppiseksi.&nbsp;</p><p><strong>Ajattelu tuottavista työntekijöistä on järkyttävällä tavalla vinoutunut</strong></p><p>Löytyy tutkimustietoa siitä, että 50 + väki on erittäin sitoutunutta omaan työhönsä. Siis työhön, ei pelkästään siihen työpaikaan, jossa hän on. Löytyy myös tutkimustietoa siitä, että parhaimmin menestyneitä start-upeja ovat ne, joiden perustaja on ollut 40 - 50 vuotias yritystä perustaessaan.&nbsp;</p><p>Jos yli 65 vuotiaista yli 60 % haluaa jatkaa töissä, niin miten se on huomioitu työn tarjonnassa? Mitä on tulevaisuudessa tarjolla pitkän uran tehneelle, kokeneelle, työhön sitoutuneelle ja oman osaamisensa ajantasalla pitäneelle osaajalle?</p><p>On aika herätä siihen, että työelämämme muuttuu ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Meillä ei välttämättä ole järkyttävää eläkeongelmaa, vaan järkyttävä osaamisen hyödyntämisen ongelma.</p> Järjestän aina silloin tällöin Twitter -kyselyitä eri aiheista. Tällä kertaa kysyin verkostoltani, minkä ikäisenä he aikovat jäädä eläkkeelle.

Kysymys kuului:

Minkä ikäisenä uskot jättäväsi työelämän kokonaan? Eli siirryt kokonaan eläkkeelle?

Alle 60 -vuotiaana ajatteli jäävänsä 21 % vastaajista

60 - 65 vuotiaana on jäämässä 15 %

65 - 70 vuotiaana on jäämässä 23 %

Yli 70 -vuotiaana on jäämässä 41 %

Vastaajia oli 110 henkilöä.

Jos ihmiset pysyvät terveenä ja heidän annetaan jatkaa työelämässä, meillä on tulevaisuudessa varsinainen puuma- ja pantterikeskittymä työpaikoilla. 

Olemmeko me ihan aidosti valmistautuneet siihen? Ymmärretäänkö työelämässä vieläkään kunnolla senioriteetin todelinen arvo ja osataanko työelämässämme hyödyntää sitä tehokkaasti?

Vuosikausien ajan yritykset ovat taistelleet nuorista leijonista ja muista vikkelästi juoksevista nöyristä uraohjuksista. Keski-ikäisyyttä on pidetty himmailun aikana, jolloin työntekijä keskittyy enemmän siihen, että viimeiset vuodet työelämässä saadaan hoidettua mukavasti, kuin siihen että työ tehdään erityisen kunnianhimoisesti. Nyt näyttääkin siltä, että samalla kun nuoruutta eletään pidennetysti nelikymppiseksi, myös keski-ikää jatketaan seitsemänkymppiseksi. 

Ajattelu tuottavista työntekijöistä on järkyttävällä tavalla vinoutunut

Löytyy tutkimustietoa siitä, että 50 + väki on erittäin sitoutunutta omaan työhönsä. Siis työhön, ei pelkästään siihen työpaikaan, jossa hän on. Löytyy myös tutkimustietoa siitä, että parhaimmin menestyneitä start-upeja ovat ne, joiden perustaja on ollut 40 - 50 vuotias yritystä perustaessaan. 

Jos yli 65 vuotiaista yli 60 % haluaa jatkaa töissä, niin miten se on huomioitu työn tarjonnassa? Mitä on tulevaisuudessa tarjolla pitkän uran tehneelle, kokeneelle, työhön sitoutuneelle ja oman osaamisensa ajantasalla pitäneelle osaajalle?

On aika herätä siihen, että työelämämme muuttuu ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Meillä ei välttämättä ole järkyttävää eläkeongelmaa, vaan järkyttävä osaamisen hyödyntämisen ongelma.

]]>
10 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256808-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan#comments Kotimaa Eläke Eläkeikä Työ Wed, 13 Jun 2018 05:08:27 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256808-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan
Kaverini aikovat siirtää eläkkeellelähtöään http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256807-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan <p>Järjestän aina silloin tällöin Twitter -kyselyitä eri aiheista. Tällä kertaa kysyin verkostoltani, minkä ikäisenä he aikovat jäädä eläkkeelle.</p><p>Kysymys kuului:</p><p>Minkä ikäisenä uskot jättäväsi työelämän kokonaan? Eli siirryt kokonaan eläkkeelle?</p><p>Alle 60 -vuotiaana ajatteli jäävänsä 21 % vastaajista</p><p>60 - 65 vuotiaana on jäämässä 15 %</p><p>65 - 70 vuotiaana on jäämässä 23 %</p><p>Yli 70 -vuotiaana on jäämässä 41 %</p><p>Vastaajia oli 110 henkilöä.</p><p>Jos ihmiset pysyvät terveenä ja heidän annetaan jatkaa työelämässä, meillä on tulevaisuudessa varsin puuma- ja pantterikeskittymä työpaikoilla.&nbsp;</p><p>Olemmeko me ihan aidosti valmistautuneet siihen? Ymmärretäänkö työelämässä vieläkään kunnolla senioriteetin todelinen arvo ja osataanko työelämässämme hyödyntää sitä tehokkaasti?</p><p>Vuosikausien ajan yritykset ovat taistelleet nuorista leijonista ja muista vikkelästi juoksevista nöyristä uraohjuksista. Keski-ikäisyyttä on pidetty himmailun aikana, jolloin työntekijä keskittyy enemmän siihen, että viimeiset vuodet työelämässä saadaan hoidettua mukavasti, kuin siihen että työ tehdään erityisen kunnianhimoisesti.</p><p>Ajattelu on järkyttävällä tavalla vinoutunut</p><p>Löytyy tutkimustietoa siitä, että 50 + väki on erittäin sitoutunutta omaan työhönsä. Siis työhön, ei pelkästään siihen työpaikaan jossa hän on. Löytyy myös tutkimustietoa siitä, että parhaimmin menestyneitä start-upeja ovat ne, joiden perustaja on ollut 40 - 50 vuotias yritystä perustaessaan.&nbsp;</p><p>Jos yli 65 vuotiaista yli 60 % haluaa jatkaa töissä, niin miten se on huomioitu työn tarjonnassa? Mitä on tulevaisuudessa tarjolla pitkän uran tehneelle, kokeneelle, työhön sitoutuneelle ja oman osaamisensa ajantasalla pitäneelle osaajalle?</p><p>On aika herätä siihen, että työelämämme muuttuu ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Meillä ei välttämättä ole järkyttävää eläkeongelmaa, vaan järkyttävä osaamisen hyödyntämisen ongelma.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järjestän aina silloin tällöin Twitter -kyselyitä eri aiheista. Tällä kertaa kysyin verkostoltani, minkä ikäisenä he aikovat jäädä eläkkeelle.

Kysymys kuului:

Minkä ikäisenä uskot jättäväsi työelämän kokonaan? Eli siirryt kokonaan eläkkeelle?

Alle 60 -vuotiaana ajatteli jäävänsä 21 % vastaajista

60 - 65 vuotiaana on jäämässä 15 %

65 - 70 vuotiaana on jäämässä 23 %

Yli 70 -vuotiaana on jäämässä 41 %

Vastaajia oli 110 henkilöä.

Jos ihmiset pysyvät terveenä ja heidän annetaan jatkaa työelämässä, meillä on tulevaisuudessa varsin puuma- ja pantterikeskittymä työpaikoilla. 

Olemmeko me ihan aidosti valmistautuneet siihen? Ymmärretäänkö työelämässä vieläkään kunnolla senioriteetin todelinen arvo ja osataanko työelämässämme hyödyntää sitä tehokkaasti?

Vuosikausien ajan yritykset ovat taistelleet nuorista leijonista ja muista vikkelästi juoksevista nöyristä uraohjuksista. Keski-ikäisyyttä on pidetty himmailun aikana, jolloin työntekijä keskittyy enemmän siihen, että viimeiset vuodet työelämässä saadaan hoidettua mukavasti, kuin siihen että työ tehdään erityisen kunnianhimoisesti.

Ajattelu on järkyttävällä tavalla vinoutunut

Löytyy tutkimustietoa siitä, että 50 + väki on erittäin sitoutunutta omaan työhönsä. Siis työhön, ei pelkästään siihen työpaikaan jossa hän on. Löytyy myös tutkimustietoa siitä, että parhaimmin menestyneitä start-upeja ovat ne, joiden perustaja on ollut 40 - 50 vuotias yritystä perustaessaan. 

Jos yli 65 vuotiaista yli 60 % haluaa jatkaa töissä, niin miten se on huomioitu työn tarjonnassa? Mitä on tulevaisuudessa tarjolla pitkän uran tehneelle, kokeneelle, työhön sitoutuneelle ja oman osaamisensa ajantasalla pitäneelle osaajalle?

On aika herätä siihen, että työelämämme muuttuu ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Meillä ei välttämättä ole järkyttävää eläkeongelmaa, vaan järkyttävä osaamisen hyödyntämisen ongelma.

]]>
0 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256807-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan#comments Eläke Eläkeikä Työ Wed, 13 Jun 2018 05:08:18 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256807-kaverini-aikovat-siirtaa-elakkeellelahtoaan
Leskeneläke on epäoikeudenmukainen http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256670-leskenelake-on-epaoikeudenmukainen <p>&nbsp;</p><p>Nykymuotoinen leskeneläke on epäoikeudenmukainen. Se suosii ainoastaan niitä, joilla on suurta eläkettä saava puoliso, joka kuolee ensin. Mikäli molemmat puolisot ovat olleet matalapalkkaisessa työssä ja molempien eläke on alhaisten tulojen vuoksi jäänyt alhaiseksi, toisen kuolema on lähes katastrofi. Jäljelle jää yksinäisyyden lisäksi vain oma pieni eläke.</p><p>Mielestäni nykymuotoinen leskeneläkejärjestelmä tulee purkaa ja kohdistaa tuki niille, joiden eläke vuosikymmenten työssäkäynnistä huolimatta jää alle köyhyysrajan, heitä on Suomessa noin 200&nbsp;000.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Nykymuotoinen leskeneläke on epäoikeudenmukainen. Se suosii ainoastaan niitä, joilla on suurta eläkettä saava puoliso, joka kuolee ensin. Mikäli molemmat puolisot ovat olleet matalapalkkaisessa työssä ja molempien eläke on alhaisten tulojen vuoksi jäänyt alhaiseksi, toisen kuolema on lähes katastrofi. Jäljelle jää yksinäisyyden lisäksi vain oma pieni eläke.

Mielestäni nykymuotoinen leskeneläkejärjestelmä tulee purkaa ja kohdistaa tuki niille, joiden eläke vuosikymmenten työssäkäynnistä huolimatta jää alle köyhyysrajan, heitä on Suomessa noin 200 000.

]]>
5 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256670-leskenelake-on-epaoikeudenmukainen#comments Eläke Leskeneläke oikeudenmukaisuus Työeläke Sun, 10 Jun 2018 19:04:23 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256670-leskenelake-on-epaoikeudenmukainen
Kansaneläke ei riitä elämiseen - onko sillä mitään väliä? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255851-kansanelake-ei-riita-elamiseen-onko-silla-mitaan-valia <p><a href="http://www.kela.fi/ajankohtaista-elakelaiset/-/asset_publisher/I7X3vuEkReGH/content/80-vuotias-kansanelake-on-kattava-mutta-riittamaton?_101_INSTANCE_I7X3vuEkReGH_redirect=%2Fajankohtaista-elakelaiset">80-vuotias kansaneläke on kattava, mutta riittämätön</a>.&nbsp;Kansaneläkettä saavat ne eläkeläiset, joiden työeläke on pieni. 26% suomalaisista pitää kansaneläkettä jokseenkin tai täysin riittävänä. Täysi kansaneläkkeen määrä on tällä hetkellä 628,85 euroa kuukaudessa. Käytännössä kansaneläke on verotonta tuloa. Lisäksi eläkeläinen voi saada eläkkeensaajan asumistukea jonka taso on yleistä asusmistukea parempi.</p> <p>Käytännössä kansaneläkkeen määrällä ei ole ollut mitään(?) merkitystä muutamaan vuoteen. Paitsi siinä mielessä, että pienellä eläkkeellä olevan on täytynyt ymmärtää hakea <a href="http://www.kela.fi/takuuelake">takuueläkettä</a>.&nbsp;Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (775,27 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 768,59 e/kk.</p> <p>Ottaen huomioon, että nykyisin käytössä on tuo takuueläke niin voitaisiinko kansaneläke jopa poistaa kokonaan käytöstä? Itse asiassa jos niin tehtäisiin niin se pienentäisi joidenkin eläkeläisten eläkettä. Eläkeläinen voi nimittäin saada pientä työeläkettä ja sen lisäksi kansaneläkettä siten, että kokonaismäärä on suurempi kuin takuueläkkeen määrä, joten kansaneläkkeellä on yhä paikkansa.</p> <p>Huomiotta ei pidä toki jättää sitäkään tosiseikkaa, että toimeentulotukea saavat joutuvat pärjäämään pitkiäkin aikoja huomattavasti takuueläkettä, ja kansaneläkettäkin, pienemmillä tuloilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 80-vuotias kansaneläke on kattava, mutta riittämätön. Kansaneläkettä saavat ne eläkeläiset, joiden työeläke on pieni. 26% suomalaisista pitää kansaneläkettä jokseenkin tai täysin riittävänä. Täysi kansaneläkkeen määrä on tällä hetkellä 628,85 euroa kuukaudessa. Käytännössä kansaneläke on verotonta tuloa. Lisäksi eläkeläinen voi saada eläkkeensaajan asumistukea jonka taso on yleistä asusmistukea parempi.

Käytännössä kansaneläkkeen määrällä ei ole ollut mitään(?) merkitystä muutamaan vuoteen. Paitsi siinä mielessä, että pienellä eläkkeellä olevan on täytynyt ymmärtää hakea takuueläkettä. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (775,27 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 768,59 e/kk.

Ottaen huomioon, että nykyisin käytössä on tuo takuueläke niin voitaisiinko kansaneläke jopa poistaa kokonaan käytöstä? Itse asiassa jos niin tehtäisiin niin se pienentäisi joidenkin eläkeläisten eläkettä. Eläkeläinen voi nimittäin saada pientä työeläkettä ja sen lisäksi kansaneläkettä siten, että kokonaismäärä on suurempi kuin takuueläkkeen määrä, joten kansaneläkkeellä on yhä paikkansa.

Huomiotta ei pidä toki jättää sitäkään tosiseikkaa, että toimeentulotukea saavat joutuvat pärjäämään pitkiäkin aikoja huomattavasti takuueläkettä, ja kansaneläkettäkin, pienemmillä tuloilla.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255851-kansanelake-ei-riita-elamiseen-onko-silla-mitaan-valia#comments Eläke Eläkeläinen Kansaneläke Takuueläke Työeläke Sat, 26 May 2018 04:24:05 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255851-kansanelake-ei-riita-elamiseen-onko-silla-mitaan-valia
Antti Rinne (sdp.) hoitaa eläkeläisongelman http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman <p>Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten &quot;köyhyys&quot; on kuitenkin ongelma - iso sellainen.</p><p>Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!</p><p>Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?</p><p>Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten "köyhyys" on kuitenkin ongelma - iso sellainen.

Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!

Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?

Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman#comments Eläke Eläkeläiset Lääkkeet Pienituloisuus Raha Wed, 23 May 2018 11:35:27 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman
Eläkkeitä pitäisi ajatella sosiaaliturvana http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana <p>SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta &mdash; heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.</p><p>Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: <a href="http://www.elakekello.fi/">http://www.elakekello.fi/</a>). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta</strong></p><p>Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa &mdash; se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="331" src="https://lh5.googleusercontent.com/qMiQ5mFjfeD3zFlcGSls-UKqZ8IubIoM4qENfo1DFL7I2Rhj8N9OLUsEwuiesYyjCb3tcP2D2mcaguE0LobdZdx_6Sf3IFpLKHs__RhUWg0Y84PwBG_18UTUhjMzlw1WNysZVEPu" width="370" /></p><p><strong>Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä</strong></p><p>Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.</p><p>Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005122519.html">suhteettoman isot eläkkeet</a> suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkekatto on mahdollinen</strong></p><p>Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä &mdash; ainakin itse &quot;säästetyn&quot; neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.</p><p>Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.</p><p>Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.</p><p>Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa</strong></p><p>Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.</p><p>Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse - yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä &quot;ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin&quot;. Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta — heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: http://www.elakekello.fi/). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.

 

Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa — se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.

 

Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018

 

Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä

Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.

Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu suhteettoman isot eläkkeet suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.

 

Eläkekatto on mahdollinen

Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä — ainakin itse "säästetyn" neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.

Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.

Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.

Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.

 

Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa

Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.

Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse - yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä "ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin". Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.

 

]]>
63 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana#comments Kotimaa Eläke Eläkekatto Eläkevakuutusmaksu SDP Sosiaaliturva Thu, 10 May 2018 04:34:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana