Yrittäjyys http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132587/all Mon, 21 May 2018 11:06:27 +0300 fi KELAn "asiantuntijalääkäreiltä" pitää ottaa lääkärilupa pois http://erkkianttila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255604-kelan-asiantuntijaaakareilta-pitaa-ottaa-laakarilupa-pois <p>&nbsp;</p><p>Tänään sain &acute;puhelun yrittäjätuttavaltani.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaihdettiin kuulumisia. Viimeksi tapasin hänet tammikuussa 2018&nbsp; ja hän piti koko ajan oikeaa kättään housujen taskussa. Kysyin syytä, niin hän sanoi, että se on ainoa paikka, että ei särje niin kovasti. Hän ei pysty liikuttamaan kättään, tehtyään 40 vuotta ilmanvaihtoasennuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Jatkettiin juttua tämän ilmanvaihtourakoitsijan kanssa, ja Suomen parhaat asiantuntijat ovat todenneet, että kättä ei voi parantaa. Särky jatkuu koko ajan, mutta leikkaus pitäisi uusia 4 kertaa vuodessa. Buranaa kuluu aina, jos hän haluaa vaikka nukkua muutaman tunnin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten juontui puhe KELAn asiantuntijalääkäreihin.</p><p>&nbsp;</p><p>KELAn asiantuntijalääkärin mielestä hän on työkykyinen vasemmalla kädellä, vaikka kipu kehossa on jatkuvaa. Samaan aikaan on meillä kai 200.000 työtöntä????</p><p>&nbsp;</p><p>KELAn asiantuntijalääkäri aikanaan totesi kuolleen sukulaismieheni työkykyiseksi. Patologi totesi selkäkivun syyksi selkärankasyövän. KELAn mielestä selkärankasyöpä on pikkujuttu ja kuolleet ovat työkykyisiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotan, että KELAlle arvotaan joka vuosi uudet asiantuntijalääkärit, jotka eivät noudata Suomen hallituksen ja virkamiesten säästökäskyjä.</p><p>Nykyisiltä asiantuntijalääkäreiltä pitää ottaa lääkäriluvat pois, kun taso on tällainen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tänään sain ´puhelun yrittäjätuttavaltani.

 

Vaihdettiin kuulumisia. Viimeksi tapasin hänet tammikuussa 2018  ja hän piti koko ajan oikeaa kättään housujen taskussa. Kysyin syytä, niin hän sanoi, että se on ainoa paikka, että ei särje niin kovasti. Hän ei pysty liikuttamaan kättään, tehtyään 40 vuotta ilmanvaihtoasennuksia.

 

Jatkettiin juttua tämän ilmanvaihtourakoitsijan kanssa, ja Suomen parhaat asiantuntijat ovat todenneet, että kättä ei voi parantaa. Särky jatkuu koko ajan, mutta leikkaus pitäisi uusia 4 kertaa vuodessa. Buranaa kuluu aina, jos hän haluaa vaikka nukkua muutaman tunnin.

 

Sitten juontui puhe KELAn asiantuntijalääkäreihin.

 

KELAn asiantuntijalääkärin mielestä hän on työkykyinen vasemmalla kädellä, vaikka kipu kehossa on jatkuvaa. Samaan aikaan on meillä kai 200.000 työtöntä????

 

KELAn asiantuntijalääkäri aikanaan totesi kuolleen sukulaismieheni työkykyiseksi. Patologi totesi selkäkivun syyksi selkärankasyövän. KELAn mielestä selkärankasyöpä on pikkujuttu ja kuolleet ovat työkykyisiä.

 

Ehdotan, että KELAlle arvotaan joka vuosi uudet asiantuntijalääkärit, jotka eivät noudata Suomen hallituksen ja virkamiesten säästökäskyjä.

Nykyisiltä asiantuntijalääkäreiltä pitää ottaa lääkäriluvat pois, kun taso on tällainen.

 

 

 

 

]]>
0 http://erkkianttila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255604-kelan-asiantuntijaaakareilta-pitaa-ottaa-laakarilupa-pois#comments Lääkärit Työeläke Työkyvyttömyys Yrittäjyys Mon, 21 May 2018 08:06:27 +0000 Erkki Anttila http://erkkianttila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255604-kelan-asiantuntijaaakareilta-pitaa-ottaa-laakarilupa-pois
Kuka on duunari? http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari <p>Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka &rdquo;duunarin kyykyttäminen&rdquo; saa riittää ja &rdquo;duunarit kantavat tätä maata&rdquo; jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.</p><p>Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.</p><p>Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.</p><p>Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. &rdquo;Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun&rdquo;. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?</p><p>Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.</p><p>Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka ”duunarin kyykyttäminen” saa riittää ja ”duunarit kantavat tätä maata” jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.

Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.

Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.

Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. ”Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun”. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.

Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.

]]>
0 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari#comments Duunari Työllisyys Yrittäjyys Fri, 04 May 2018 12:25:05 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari
Työehtojen keventäminen auttaa nuoria työllistymään http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.</p><p>Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.</p><p>Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa &ldquo;hallituksen epäinhimillisestä politiikasta&rdquo;. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.</p><p>Demareiden Antti &ldquo;#suklaatayrittäjille&rdquo; Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.</p><p>Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.</p><p>Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.</p><p>Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.</p><p>Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista.&nbsp;</p><p>Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille.&nbsp;</p><p>Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta.&nbsp;</p><p>Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.</p><p>Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä.&nbsp;</p><p>Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.</p><p>Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti.&nbsp;</p><p>Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.</p><p>Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski.&nbsp;</p><p>Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/" title="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/">https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikai...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla" title="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla">https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuor...</a><br /><a href="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011" title="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011">https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011</a><br /><a href="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu" title="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu">https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-na...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/">http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-t...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esime...</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/" title="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/">https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-ku...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-he...</a><br /><a href="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html" title="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html">https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-mi...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihme...</a><br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/">http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttip...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus" title="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus">https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-eur...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=c3maSKVDkFc

Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.

Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.

Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa “hallituksen epäinhimillisestä politiikasta”. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.

Demareiden Antti “#suklaatayrittäjille” Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.

Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.

Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.

Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.

Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista. 

Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille. 

Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta. 

Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä. 

Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.

Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti. 

Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.

Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski. 

Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011
https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta
https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut
https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus

]]>
14 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan#comments Nuoret Työllistyminen Työmarkkinapolitiikka Työmarkkinat Yrittäjyys Fri, 27 Apr 2018 05:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan
Ei ollenkaan hullumpi idea tämä Liike Nyt! Kokeillaanko miten toimii? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254187-ei-ollenkaan-hullumpi-idea-tama-liike-nyt-kokeillaanko-miten-toimii <p>&nbsp;</p> <p><img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /><strong> Ei hullumpi idea...</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>HS.fi 21.4.2018:</strong></p> <p>- -Monen tavallisen kansalaisen suhde poliittiseen päätöksentekoon on käydä äänestämässä vaaleissa. Vaalien välillä kansalaiset jatkavat arkeaan, ja suhde politiikkaan tulee etäisemmäksi.</p> <p>Liike Nyt pyrkii lisäämään tätä vuorovaikutusta. Sen ratkaisu on nettisivujen perustaminen. Nettisivuille nostetaan joka viikko jokin poliittinen teema, jota alustetaan kahdella eri näkökulmalla.</p> <p>Liikkeen jäsenet pääsevät sitten äänestämään, kumpi näistä vaihtoehdoista on parempi. Kyseessä ei ole mikä tahansa nettiäänestys, jossa näytetään peukkua ylös tai alas ja annetaan hymynaamoja. &rdquo;Äänestystuloksella on merkitystä, koska liikkeellämme on oma kansanedustaja, joka voi vaikuttaa asioihin&rdquo;, Jungner sanoo.</p> <p>Harkimo kertoo, että nettiäänestyksen tulos ohjaa ainakin jossain määrin sitä, miten hän itse jatkossa äänestää eduskunnan täysistunnossa. &rdquo;Se tulos antaa ainakin osviittaa. Teen silti aina itsenäisesti omat äänestyspäätökseni&rdquo;, Harkimo sanoo.</p> <p>Itse äänestystulosta olennaisempaa on kuitenkin Jungnerin mukaan se, miten ihmiset perustelevat kantojaan nettikeskustelussa. &rdquo;Se kuinka paljon pystyt vaikuttamaan riippuu siitä, miten hyvin osaat argumentoida kantasi&rdquo;, Jungner sanoo.</p> <p>Liike Nyt -sivujen äänestyksiin ja keskusteluun pääsee mukaan rekisteröitymällä sähköpostilla. Keskustelua on Jungnerin mukaan tarkoitus moderoida tarkasti, jotta &rdquo;kaikenmaailman someörkit ja trollit eivät pääse sitä sotkemaan&rdquo;.</p> <p>- -</p> <p><strong>Lähde:</strong></p> <p><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005650484.html " title="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005650484.html ">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005650484.html </a></p> <p><strong>Liikenyt.fi:</strong></p> <p><a href="https://liikenyt.fi/" title="https://liikenyt.fi/">https://liikenyt.fi/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

wink Ei hullumpi idea...

 

HS.fi 21.4.2018:

- -Monen tavallisen kansalaisen suhde poliittiseen päätöksentekoon on käydä äänestämässä vaaleissa. Vaalien välillä kansalaiset jatkavat arkeaan, ja suhde politiikkaan tulee etäisemmäksi.

Liike Nyt pyrkii lisäämään tätä vuorovaikutusta. Sen ratkaisu on nettisivujen perustaminen. Nettisivuille nostetaan joka viikko jokin poliittinen teema, jota alustetaan kahdella eri näkökulmalla.

Liikkeen jäsenet pääsevät sitten äänestämään, kumpi näistä vaihtoehdoista on parempi. Kyseessä ei ole mikä tahansa nettiäänestys, jossa näytetään peukkua ylös tai alas ja annetaan hymynaamoja. ”Äänestystuloksella on merkitystä, koska liikkeellämme on oma kansanedustaja, joka voi vaikuttaa asioihin”, Jungner sanoo.

Harkimo kertoo, että nettiäänestyksen tulos ohjaa ainakin jossain määrin sitä, miten hän itse jatkossa äänestää eduskunnan täysistunnossa. ”Se tulos antaa ainakin osviittaa. Teen silti aina itsenäisesti omat äänestyspäätökseni”, Harkimo sanoo.

Itse äänestystulosta olennaisempaa on kuitenkin Jungnerin mukaan se, miten ihmiset perustelevat kantojaan nettikeskustelussa. ”Se kuinka paljon pystyt vaikuttamaan riippuu siitä, miten hyvin osaat argumentoida kantasi”, Jungner sanoo.

Liike Nyt -sivujen äänestyksiin ja keskusteluun pääsee mukaan rekisteröitymällä sähköpostilla. Keskustelua on Jungnerin mukaan tarkoitus moderoida tarkasti, jotta ”kaikenmaailman someörkit ja trollit eivät pääse sitä sotkemaan”.

- -

Lähde:

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005650484.html 

Liikenyt.fi:

https://liikenyt.fi/

 

 

 

 

]]>
22 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254187-ei-ollenkaan-hullumpi-idea-tama-liike-nyt-kokeillaanko-miten-toimii#comments Demokratia Ilmastonmuutos Joukkoistaminen Nettiäänestys Yrittäjyys Sat, 21 Apr 2018 13:43:34 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254187-ei-ollenkaan-hullumpi-idea-tama-liike-nyt-kokeillaanko-miten-toimii
Kasvupalvelut kaipaavat selkeyttä http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta <p>Maakuntauudistuksessa työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Asia on jäänyt pahasti sote-keskustelun varjoon, vaikka kyseessä on koko kansantalouden kannalta aivan keskeisistä palveluista. Hallituksen sopima kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jonka käsittely on eduskunnassa vasta alkamassa.</p> <p>Käytännössä malli jättää auki maakuntien ja kuntien roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden järjestäjänä ja toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia myös kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin roolit kokonaisuudessa. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.</p> <p>Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät &rdquo;nettityökkäreissä&rdquo; jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.</p> <p>Pirkanmaalla on nimittäin toteutettu kokeilu, jossa jokaisella työttömällä on mahdollisuus saada oma ohjaaja henkilökohtaisena lähipalveluna. Kunnat ovat myös saaneet tehdä siinä itsenäisiä työllistämispäätöksiä. Jos asiakas ei ole päässyt työhön tai koulutukseen, hän pääsee sellaiseen työllistämistä edistävään palveluun, joka auttaa häntä eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet ovatkin tällä palveluiden tukimallilla nousseet joissakin kunnissa jopa yli 50 prosentin. Tuki ja palvelut näyttäisivät aktivoivan paremmin kuin hallituksen aktiivimallin keppilinja.</p> <p>Kolmannen sektorin rooli työllistämispalveluiden tarjoajana tulee myös selkeyttää. Yhdistys- tai säätiöpohjalta toimivat työttömien yhdistykset, työpajat ym. tekevät arvokasta työtä osa-työkykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osallistamiseksi. Näyttää siltä, että näiden toimijoiden on oltava mukana markkinaehtoisesti tai muuten aiheutetaan tässä allianssimallissa kilpailuneutraliteettiongelmia.</p> <p>Välityömarkkinoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten ihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä ja yritysmuotoja, joilla autetaan ihmisiä takaisin työelämään. &nbsp;Heikentyneestä työkyvystä huolimatta monilla on hyvät mahdollisuudet työntekoon pysyvästi räätälöityjen tehtävien, työtehtävien mukauttamisen ja työaikajärjestelyjen kautta. Välityömarkkinat ovat parhaimmillaan voimavara alueellisen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspolitiikan kehittämisessä.</p> <p>Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 63 prosenttia pk-yrityksistä työllistäisi enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä yli 93 prosenttia. Näihin yrityksiin velvoitteet osuvat kaikkein kipeimmin. Yrittäjien palvelut tulisikin järjestää maakunnissa edullisina ja yhden luukun periaatteella yrityspalvelupisteessä, joka voi olla kuntien kanssa yhteinen. Halukkuus investointeihin ja kasvuun ei saa kaatua turhaan byrokratiaan ja luukulta toiselle juoksemiseen.</p> <p>Elinvoimapalveluissa yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on avain koko alueen menestykseen. Tämä koskee erityisesti työvoima-, koulutus- ja osaamispalveluita sekä kaavoitus ja lupa-asioita, joissa alueen yritysten tarpeita on kuunneltava tarkasti. Koulutukseen, kotoutumiseen ja työllistämisvalmiuksiin liittyvissä kasvupalveluissa mm. vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat olla yksi palvelun tuottajista.</p> <p>Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on oltava selkeä rakenne, mikä takaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja palvelut eri puolilla maatamme. Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja; niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakuntauudistuksessa työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Asia on jäänyt pahasti sote-keskustelun varjoon, vaikka kyseessä on koko kansantalouden kannalta aivan keskeisistä palveluista. Hallituksen sopima kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jonka käsittely on eduskunnassa vasta alkamassa.

Käytännössä malli jättää auki maakuntien ja kuntien roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden järjestäjänä ja toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia myös kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin roolit kokonaisuudessa. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.

Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät ”nettityökkäreissä” jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.

Pirkanmaalla on nimittäin toteutettu kokeilu, jossa jokaisella työttömällä on mahdollisuus saada oma ohjaaja henkilökohtaisena lähipalveluna. Kunnat ovat myös saaneet tehdä siinä itsenäisiä työllistämispäätöksiä. Jos asiakas ei ole päässyt työhön tai koulutukseen, hän pääsee sellaiseen työllistämistä edistävään palveluun, joka auttaa häntä eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet ovatkin tällä palveluiden tukimallilla nousseet joissakin kunnissa jopa yli 50 prosentin. Tuki ja palvelut näyttäisivät aktivoivan paremmin kuin hallituksen aktiivimallin keppilinja.

Kolmannen sektorin rooli työllistämispalveluiden tarjoajana tulee myös selkeyttää. Yhdistys- tai säätiöpohjalta toimivat työttömien yhdistykset, työpajat ym. tekevät arvokasta työtä osa-työkykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osallistamiseksi. Näyttää siltä, että näiden toimijoiden on oltava mukana markkinaehtoisesti tai muuten aiheutetaan tässä allianssimallissa kilpailuneutraliteettiongelmia.

Välityömarkkinoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten ihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä ja yritysmuotoja, joilla autetaan ihmisiä takaisin työelämään.  Heikentyneestä työkyvystä huolimatta monilla on hyvät mahdollisuudet työntekoon pysyvästi räätälöityjen tehtävien, työtehtävien mukauttamisen ja työaikajärjestelyjen kautta. Välityömarkkinat ovat parhaimmillaan voimavara alueellisen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspolitiikan kehittämisessä.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 63 prosenttia pk-yrityksistä työllistäisi enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä yli 93 prosenttia. Näihin yrityksiin velvoitteet osuvat kaikkein kipeimmin. Yrittäjien palvelut tulisikin järjestää maakunnissa edullisina ja yhden luukun periaatteella yrityspalvelupisteessä, joka voi olla kuntien kanssa yhteinen. Halukkuus investointeihin ja kasvuun ei saa kaatua turhaan byrokratiaan ja luukulta toiselle juoksemiseen.

Elinvoimapalveluissa yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on avain koko alueen menestykseen. Tämä koskee erityisesti työvoima-, koulutus- ja osaamispalveluita sekä kaavoitus ja lupa-asioita, joissa alueen yritysten tarpeita on kuunneltava tarkasti. Koulutukseen, kotoutumiseen ja työllistämisvalmiuksiin liittyvissä kasvupalveluissa mm. vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat olla yksi palvelun tuottajista.

Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on oltava selkeä rakenne, mikä takaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja palvelut eri puolilla maatamme. Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja; niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan.

]]>
0 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta#comments Kasvupalvelut Maakuntauudistus Työllisyys Yrittäjyys Wed, 18 Apr 2018 07:18:13 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta
Yrittäjyys on vapautettu palotarkastuksista Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253427-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla <p>Sunnuntaina 25. maaliskuuta ostoskeskus Zimjaja Višnja (Talvikirsikka) paloi Venäjän Kemerovossa. Tulipalossa kuoli 64 ihmistä, joiden joukossa 41 lasta. Lapsia kuoli paljon, koska tulipalo alkoi neljännestä kerroksesta, jossa oli elokuvateattereita ja lasten leikkialue.</p><p>Tulipalon jälkeen verkossa levisi salaliittoteorioita, joiden mukaan tulipalossa olisi kuollut satoja ihmisiä. Teoriat levisivät, koska luottamus viranomaisiin on Venäjällä matala, sillä Neuvostoliiton aikana tietoja suuronnettomuuksista pimitettiin. Ukrainalainen Nikita Kuvikov levitti disinformaatiota tarkoituksellisesti.</p><p>Tutkinnan aikana on nopeasti selvinnyt, että ostoskeskuksessa rikottiin lukuisia määräyksiä. Vanhaan tekstiilitehtaaseen rakennettu keskus ei edes virallisesti ole ostoskeskus, vaan se on edelleen tehdas. Rakennusmääräysten välttäminen korruption kautta on Venäjällä tavallinen vitsaus, ja ostoskeskuksessa oli taloudellisia intressejä muun muassa Kemerovon pormestarin pikkuveljellä ja entisellä poliisipäälliköllä.<br /><br />Loput jutusta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3879318-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3879318-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sunnuntaina 25. maaliskuuta ostoskeskus Zimjaja Višnja (Talvikirsikka) paloi Venäjän Kemerovossa. Tulipalossa kuoli 64 ihmistä, joiden joukossa 41 lasta. Lapsia kuoli paljon, koska tulipalo alkoi neljännestä kerroksesta, jossa oli elokuvateattereita ja lasten leikkialue.

Tulipalon jälkeen verkossa levisi salaliittoteorioita, joiden mukaan tulipalossa olisi kuollut satoja ihmisiä. Teoriat levisivät, koska luottamus viranomaisiin on Venäjällä matala, sillä Neuvostoliiton aikana tietoja suuronnettomuuksista pimitettiin. Ukrainalainen Nikita Kuvikov levitti disinformaatiota tarkoituksellisesti.

Tutkinnan aikana on nopeasti selvinnyt, että ostoskeskuksessa rikottiin lukuisia määräyksiä. Vanhaan tekstiilitehtaaseen rakennettu keskus ei edes virallisesti ole ostoskeskus, vaan se on edelleen tehdas. Rakennusmääräysten välttäminen korruption kautta on Venäjällä tavallinen vitsaus, ja ostoskeskuksessa oli taloudellisia intressejä muun muassa Kemerovon pormestarin pikkuveljellä ja entisellä poliisipäälliköllä.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3879318-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla

 

]]>
1 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253427-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla#comments Norminpurkutalkoot Sääntely Venäjä Yrittäjyys Fri, 06 Apr 2018 15:15:44 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253427-yrittajyys-on-vapautettu-palotarkastuksista-venajalla
Työelämä muuttuu - vai muuttuuko? http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252991-tyoelama-muuttuu-vai-muuttuuko <p>Työelämä muuttuu rivakkaan tahtiin &ndash; vai muuttuuko?</p><p>Yhteiskunnallisessa keskustelussa puidaan usein havaintoja työelämän muutoksesta. Osa on yliampuvia, osa realistisia.</p><p>Ehkä useimmin kuultu fraasi on, että pätkätyöt yleistyvät ja että nuorten on aiempaa vaikeampi saada vakituista työsuhdetta ja päästä &rdquo;vakiintuneempaan&rdquo; ja taloudellisesti turvattuun elämään mukaan.</p><p>Usein jatkoväite kuuluu, että ay-liike ei ole havainnut työelämän muuttuneen, vaan on jäänyt vanhoihin poteroihin.</p><p>Tarkastellaan työelämän muutosta eräiden usein esiintyvien väitteiden kautta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Väite 1: Pätkätyöt ovat yleistyneet</strong></p><p>Pätkätöiden eli määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista on nopeassa kasvussa? Vai onko?</p><p>Tarkastellaan asiaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työsuhdetyyppitilaston kautta. Tässä blogissa käytetyt kaikki graafit löytää <a href="https://www.sttk.fi/2018/03/28/totta-vai-tarua-tyoelamasta/">esimerkiksi täältä</a>.</p><p>Havainto on, että 2000-luvun aikana määräaikaisten työsuhteiden osuus on pysytellyt noin 16 prosentin tuntumassa suurimman osan ajasta. Pitkällä aikavälillä merkittävää muutosta ei oikeastaan näy.</p><p>Pätkätöiden kanssa kamppailevat voivat lohduttautua (?) sillä, ettei vakituisen pestin saaminen ole ollut sen helpompaa aiemminkaan. Noin kuudennes palkansaajista on aiemminkin joutunut olemaan määräaikaisissa työsuhteissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Väite 2: Entistä useampi toimii yrittäjänä</strong></p><p>Start-up-yritykset ja &rdquo;kevytyrittäjyys&rdquo; ovat nousseet viime vuosina suomalaiseen sanastoon. Samalla tiedetään, että maatilojen määrä laskee ja siten myös maatalousyrittäjien määrä. Mikä on kokonaismuutos? Onko yrittäjiä enemmän tai vähemmän kuin aiemmin?</p><p>Tilastokeskuksen työvoimatilastosta ilmenee, että yrittäjien määrä on pysynyt noin 290-320 tuhannen välillä koko 2000-luvun. Aivan viimeisinä vuosina näkyy selkeää laskua. Yrittäjien osuus työvoimasta on pysynyt noin 11-12 prosentin tuntumassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Palkansaajien ja yrittäjien suhteellinen määrä toisiinsa nähden on myös pysynyt melko vakaana. Palkansaajia on noin seitsenkertainen määrä yrittäjiin nähden.</p><p>Väite on suurimmaksi osaksi epätotta. Tosin jos maatalousyrittäjät jätetään pois laskuista, niin &rdquo;muiden&rdquo; yrittäjien määrässä on nähty kohtuullista kasvua. Silti voidaan todeta, että kertomukset &rdquo;maanantaina yrittäjä, tiistaina palkansaaja&rdquo; eivät ole yleisiä. Elanto ansaitaan useimmiten palkansaajana, kuten ennenkin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Väite 3: Osa-aikatyöt ovat yleistyneet</strong></p><p>Varsinkin palvelualoilla työskentelevillä osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Usein myös kuulee viitteitä siitä, että kokoaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän eläköityessä tilalle palkataan 1-2 osa-aikaista.</p><p>Tarkastellaan asiaa työvoimatutkimuksen tilastojen valossa. Graafit löytää<a href="https://www.sttk.fi/2018/03/28/totta-vai-tarua-tyoelamasta/"> täältä.</a></p><p>2000-luvun aikana osa-aikaisten työsuhteiden määrä on noussut noin 11 prosentista 15,5 prosenttiin. Vuodesta 1997 lähtien osuus on kasvanut 5,1 prosenttiyksikköä. Määrässä laskettuna se tarkoittaa reilusti yli 100&nbsp;000 ihmistä.</p><p>Samalla se tarkoittaa, että kokoaikaisessa työsuhteessa olevien osuus on laskenut lähes 90 prosentista noin 85 prosenttiin.</p><p>Voidaan siis todeta osa-aikaisuuden yleistyneen merkittävästi ja osuuden olevan yhä kasvussa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Väite 4: Nuorten asema on heikentynyt työmarkkinoilla</strong></p><p>Nuoret, jotka ovat vasta tulossa työelämään, kokevat muutokset ja suhdanteet kaikkein selkeimmin. Edes pahimmat taantumat eivät yleensä kosketa niitä, joilla on turvallinen vakkaripesti jo ennen kriisin alkua.</p><p>Samoin työsuhdetyyppien mahdolliset muutokset näkyvät ensin heillä, jotka ovat&nbsp;<em>etsimässä</em>&nbsp;työtä, eivät heillä, joilla työ jo on.</p><p>Tarkastellaan tilastojen kautta osa-aikatyön ja määräaikaisen työn yleisyyttä nimenomaan nuorilla.</p><p>Otetaan ensin tarkasteluun osa-aikaisten työsuhteiden osuus ja määrä nuorilla:</p><p>Havainto on selkeä. Osa-aikainen työ on yleistynyt nimenomaan 15-24-vuotiaiden ja 25-34-vuotiaiden parissa. Opiskelu selittää ehkä osan, mutta toisaalta ainahan nuorista iso osa on ollut opiskelijoita.</p><p>Havainto kertoo myös sen, että väitteen 3 kohdalla havaittu osa-aikatyön yleistyminen on kohdistunut suurimmaksi osaksi 15-34-vuotiaisiin.</p><p>Entä nuorten asema määräaikaisten työsuhteiden suhteen? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta löytyy tästäkin graafi.</p><p>&nbsp;</p><p>Havaitaan, että nuorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on itse asiassa laskenut pitkällä aikavälillä. Johtopäätös siis on, että osa-aikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut erityisen voimakkaasti nuorilla, mutta vastaavaa ilmiötä ei näy määräaikaisuuksien suhteen.</p><p>Väite 4 on siis totta. Nuorten asema on suhteellisesti heikentynyt, koska osa-aikaisuuksien osuus on kasvanut nuorilla erityisen voimakkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteenveto &ndash; Totta vai tarua? Onko työelämä muuttunut?</strong></p><p>Yhteenveto kaiketi on, että työelämä muuttuu ja ei muutu. Pätkätöiden osuus ei kasva, yrittäjien määrä ei kasva ja kokoaikaisten vakituisten pestien osuus on laskenut vain vähän &ndash; 75 prosentista 73 prosenttiin.</p><p>Suurin muutos on osa-aikaisten töiden nopea kasvu. Viiden prosenttiyksikön kasvu parinkymmenen vuoden aikana on merkittävä.</p><p>Johtopäätös on, että julkinen keskustelu työelämän murroksesta on osin ylimitoitettua. Ei työelämän epävarmuus ole tällä vuosituhannella kovin merkittävästi muuttunut, ainakin jos sitä mitataan esimerkiksi pätkätöiden määränä.</p><p>Enemmistö työhön osallistuvista hankkii elantonsa vakituisessa palkansaajasuhteessa &ndash; kuten ennenkin. Osuus ei ole edes hirveästi laskenut.</p><p>Toki työn&nbsp;<em>sisältö</em>&nbsp;on muuttunut paljon. Parikymmentä vuotta sitten leipuri leipoi pullaa. Nykyään hän syöttää käskyt pullanleivontakoneeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työelämä muuttuu rivakkaan tahtiin – vai muuttuuko?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puidaan usein havaintoja työelämän muutoksesta. Osa on yliampuvia, osa realistisia.

Ehkä useimmin kuultu fraasi on, että pätkätyöt yleistyvät ja että nuorten on aiempaa vaikeampi saada vakituista työsuhdetta ja päästä ”vakiintuneempaan” ja taloudellisesti turvattuun elämään mukaan.

Usein jatkoväite kuuluu, että ay-liike ei ole havainnut työelämän muuttuneen, vaan on jäänyt vanhoihin poteroihin.

Tarkastellaan työelämän muutosta eräiden usein esiintyvien väitteiden kautta.

 

Väite 1: Pätkätyöt ovat yleistyneet

Pätkätöiden eli määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista on nopeassa kasvussa? Vai onko?

Tarkastellaan asiaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työsuhdetyyppitilaston kautta. Tässä blogissa käytetyt kaikki graafit löytää esimerkiksi täältä.

Havainto on, että 2000-luvun aikana määräaikaisten työsuhteiden osuus on pysytellyt noin 16 prosentin tuntumassa suurimman osan ajasta. Pitkällä aikavälillä merkittävää muutosta ei oikeastaan näy.

Pätkätöiden kanssa kamppailevat voivat lohduttautua (?) sillä, ettei vakituisen pestin saaminen ole ollut sen helpompaa aiemminkaan. Noin kuudennes palkansaajista on aiemminkin joutunut olemaan määräaikaisissa työsuhteissa.

 

Väite 2: Entistä useampi toimii yrittäjänä

Start-up-yritykset ja ”kevytyrittäjyys” ovat nousseet viime vuosina suomalaiseen sanastoon. Samalla tiedetään, että maatilojen määrä laskee ja siten myös maatalousyrittäjien määrä. Mikä on kokonaismuutos? Onko yrittäjiä enemmän tai vähemmän kuin aiemmin?

Tilastokeskuksen työvoimatilastosta ilmenee, että yrittäjien määrä on pysynyt noin 290-320 tuhannen välillä koko 2000-luvun. Aivan viimeisinä vuosina näkyy selkeää laskua. Yrittäjien osuus työvoimasta on pysynyt noin 11-12 prosentin tuntumassa.

 

Palkansaajien ja yrittäjien suhteellinen määrä toisiinsa nähden on myös pysynyt melko vakaana. Palkansaajia on noin seitsenkertainen määrä yrittäjiin nähden.

Väite on suurimmaksi osaksi epätotta. Tosin jos maatalousyrittäjät jätetään pois laskuista, niin ”muiden” yrittäjien määrässä on nähty kohtuullista kasvua. Silti voidaan todeta, että kertomukset ”maanantaina yrittäjä, tiistaina palkansaaja” eivät ole yleisiä. Elanto ansaitaan useimmiten palkansaajana, kuten ennenkin.

 

Väite 3: Osa-aikatyöt ovat yleistyneet

Varsinkin palvelualoilla työskentelevillä osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Usein myös kuulee viitteitä siitä, että kokoaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän eläköityessä tilalle palkataan 1-2 osa-aikaista.

Tarkastellaan asiaa työvoimatutkimuksen tilastojen valossa. Graafit löytää täältä.

2000-luvun aikana osa-aikaisten työsuhteiden määrä on noussut noin 11 prosentista 15,5 prosenttiin. Vuodesta 1997 lähtien osuus on kasvanut 5,1 prosenttiyksikköä. Määrässä laskettuna se tarkoittaa reilusti yli 100 000 ihmistä.

Samalla se tarkoittaa, että kokoaikaisessa työsuhteessa olevien osuus on laskenut lähes 90 prosentista noin 85 prosenttiin.

Voidaan siis todeta osa-aikaisuuden yleistyneen merkittävästi ja osuuden olevan yhä kasvussa.

 

Väite 4: Nuorten asema on heikentynyt työmarkkinoilla

Nuoret, jotka ovat vasta tulossa työelämään, kokevat muutokset ja suhdanteet kaikkein selkeimmin. Edes pahimmat taantumat eivät yleensä kosketa niitä, joilla on turvallinen vakkaripesti jo ennen kriisin alkua.

Samoin työsuhdetyyppien mahdolliset muutokset näkyvät ensin heillä, jotka ovat etsimässä työtä, eivät heillä, joilla työ jo on.

Tarkastellaan tilastojen kautta osa-aikatyön ja määräaikaisen työn yleisyyttä nimenomaan nuorilla.

Otetaan ensin tarkasteluun osa-aikaisten työsuhteiden osuus ja määrä nuorilla:

Havainto on selkeä. Osa-aikainen työ on yleistynyt nimenomaan 15-24-vuotiaiden ja 25-34-vuotiaiden parissa. Opiskelu selittää ehkä osan, mutta toisaalta ainahan nuorista iso osa on ollut opiskelijoita.

Havainto kertoo myös sen, että väitteen 3 kohdalla havaittu osa-aikatyön yleistyminen on kohdistunut suurimmaksi osaksi 15-34-vuotiaisiin.

Entä nuorten asema määräaikaisten työsuhteiden suhteen? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta löytyy tästäkin graafi.

 

Havaitaan, että nuorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on itse asiassa laskenut pitkällä aikavälillä. Johtopäätös siis on, että osa-aikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut erityisen voimakkaasti nuorilla, mutta vastaavaa ilmiötä ei näy määräaikaisuuksien suhteen.

Väite 4 on siis totta. Nuorten asema on suhteellisesti heikentynyt, koska osa-aikaisuuksien osuus on kasvanut nuorilla erityisen voimakkaasti.

 

Yhteenveto – Totta vai tarua? Onko työelämä muuttunut?

Yhteenveto kaiketi on, että työelämä muuttuu ja ei muutu. Pätkätöiden osuus ei kasva, yrittäjien määrä ei kasva ja kokoaikaisten vakituisten pestien osuus on laskenut vain vähän – 75 prosentista 73 prosenttiin.

Suurin muutos on osa-aikaisten töiden nopea kasvu. Viiden prosenttiyksikön kasvu parinkymmenen vuoden aikana on merkittävä.

Johtopäätös on, että julkinen keskustelu työelämän murroksesta on osin ylimitoitettua. Ei työelämän epävarmuus ole tällä vuosituhannella kovin merkittävästi muuttunut, ainakin jos sitä mitataan esimerkiksi pätkätöiden määränä.

Enemmistö työhön osallistuvista hankkii elantonsa vakituisessa palkansaajasuhteessa – kuten ennenkin. Osuus ei ole edes hirveästi laskenut.

Toki työn sisältö on muuttunut paljon. Parikymmentä vuotta sitten leipuri leipoi pullaa. Nykyään hän syöttää käskyt pullanleivontakoneeseen.

 

 

]]>
4 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252991-tyoelama-muuttuu-vai-muuttuuko#comments Kotimaa Osa-aikatyöt Pätkätyöt Työelämä Yrittäjyys Wed, 28 Mar 2018 10:02:26 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252991-tyoelama-muuttuu-vai-muuttuuko
Great Societysta kohti Creative Societya, myös Suomessa http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252824-great-societysta-kohti-creative-societya-myos-suomessa <p>1964 Yhdysvaltain presidentiksi uudelle kaudelleen valittu Lyndon Johnson (dem.) käynnisti talouspolitiikassaan Great Society -projektin pian valintansa jälkeen. Great Society ( <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society">https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society</a> ) oli laaja-alainen talouspoliittinen kokonaisuus, mutta ennen kaikkea keskittyi liittovaltion sosiaaliturvan ja koulutuksen kehittämiseen. Valtio, ja Yhdysvalloissa nimenomaan liittovaltio eli Washington D.C.:n keskushallinto nähtiin vastauksena yhä useampaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Vuonna 1966 silloinen ex-näyttelijä Ronald Reagan (rep.) esitti vaihtoehtona Great Societylle &quot;Creative Societyn&quot; puheessaan jossa pyrki luonnostelemaan omaa ehdokkuuttaan Kalifornian osavaltion kuvernööriksi. Great Society oli yhteiskunnan keskusjohdon ylhäältä alas johtama byrokraattinen virkamiesten hallinnoima turvaverkko, Creative Society ruohonjuuritasolta ylöspäin vaikuttavien aktiivisten kansalaisten löyhä nimitys.</p><p><br />Siinä termien historiaa.</p><p><br />En oikeastaan hae tässä mitään yhteiskuntapoliittista kannanottoa tai uutta ajattelua sillä suunnalla. Kyse on yhteiskuntien eri yksilöiden asenteesta yrittäjyyteen.</p><p><br />Suomessa on verrattaessa Yhdysvaltoihin korkea työttömyysprosentti, ollut jo 1990-luvun alusta lähtien. Sellainen työllistäminen joka olisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnan talouden kannalta järkevää työllistämistä olisi yksityisen sektorin työllistämistä. Niitä työpaikkoja joita yrityksissä syntyy 10-20 vuoden päästä nyt pienistä, yhden hengen yrityksistä joita perustetaan näillä hetkillä. Osa menee nurin, jotkut jo parin vuoden sisällä. Osa kitkuttelee. Osa jopa pystyy laajentamaan toimintaansa, se osa jota on esimerkillisesti johdettu. Onnellakin on osuutensa, sitä on turha kiistää.</p><p><br />Jotta saataisiin yhteiskuntaamme kehitettyä siihen suuntaan, että 10-20 vuoden päästä saataisiin työttömyyttä alemmaksi, eri lahjakkaiden ja/tai ahkerien yksilöiden pitäisi perustaa yksityisyrityksiä nyt. Miten tähän saataisiin kannustettua? On tietysti lainsäädännöllisiä eroja Yhdysvaltojen ja Suomen välillä, esimerkiksi konkurssien erilainen kohtelu eri maissa, Yhdysvalloissa järjestelmä antaa anteeksi paljon helpommalla epäonnistuneen yrittäjyyden seuraukset. Mutta itse uskon, että suurin ero joka selittää yritysten perustamisintojen eroa on näiden kahden eri valtion henkisessä ilmapiirissä, kulttuurissa.</p><p><br />Yritysten innovaatioita ja uusia yritysaloja syntyy siten että joku lahjakas tai onnekas yksilö perustaa oman yrityksen ja kehittelee niitä, ehkä mahdollisesti kimpassa muiden kanssa mutta kuitenkin.<br /><br />Miksi Facebook, Google, Steam, Wikipedia, Khan Academy ja niin edelleen ovat perustettu juuri Yhdysvalloissa?<br /><br />Miten saisimme kannustettua nuoria yksilöitä turvallisesta ja tutusta &quot;Great Society&quot;-ajattelumaailmasta (jossa valtio ja keskushallinto ovat auktoriteettinä; jossa &quot;viisaammat&quot; hallintokaupungissa tietävät kansalaisen edun; jossa hyväpalkkainen virkamies on unelma-ammatti) epävarmaan mutta mahdollisuuksia täynnä olevaan &quot;Creative Society&quot;-ajattelumaailmaan (jossa yksilö usein kyseenalaistaa valtion ohjenuoran; jossa yksilö itse osaa arvioida taloudellisen etunsa; jossa virkamies ei ole kovatuloinen vaan yrittäjyys unelma-ammatti)?</p><p><br />Jos jämähdetään teollisen vallankumouksen alun liukuhihna-tuotantoon lapsia ja nuoria koulutettaessa, Suomi tulee valtiona väistämättä putoamaan kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilta. Kyllä oman ja vain oman suoritusportaansa suorittavia liukuhihna-koodareita ja liukuhihna-insinöörejä osataan tehokkaasti tuottaa Kiinassa ja Intiassakin. Kyse on siitä, missä valtioissa perustetaan tulevia suuryrityksiä, jotka käynnistyvät pieninä yrityksinä. Missä yksilöillä on luovuutta ja visiota niin että oman yrityksen perustaminen onnistuu tarpeeksi usein?</p><p><br />Varovaisesti pohdin, onko koulutusjärjestelmämme liian auktoriteettiuskovainen? Olen käsittänyt että onneksi ei yhtä auktoriteettiuskovainen kuin itänaapurissamme, mutta kuitenkin. Kannustetaanko lapsia ja nuoria tarpeeksi aikaisin ja tarpeeksi usein luovuuteen, omatoimiseen lähdetarkistukseen, kyseenalaistamiseen? Saatetaanhan niitä liikaakin kannustaa, en oikein tiedä mitä peruskouluissa ja lukioissa nykyisin tapahtuu. Opettajien näkökulmia asiaan arvostaisin.</p><p><br />Ajattelemisen aihetta tähän aihepiiriin liittyen Jari Parantaiselta: &quot;Suomalainen koulu tuottaa tasalaatuista bulkkia&quot;: <a href="http://www.pollitasta.fi/2013/08/suomalainen-koulu-ei-kelpaa-malliksi/" title="http://www.pollitasta.fi/2013/08/suomalainen-koulu-ei-kelpaa-malliksi/">http://www.pollitasta.fi/2013/08/suomalainen-koulu-ei-kelpaa-malliksi/</a> ; &quot;Mutta eikö Suomi koulutakin kansalaistaan avuttomia sohvaperunoita lapsesta saakka? Hyvää tarkoittavat demaritädit ja -sedät yrittävät poistaa nuorten elämästä kaikki yllätykset parhaansa mukaan. Koululainen raahautuu joka päivä samaan paikkaan samaan aikaan. Siellä hän tapaa aina samat naamat. Hän pakertaa etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti samoja aineita samalla tavalla vuodesta toiseen.&quot;: <a href="http://www.pollitasta.fi/2018/01/suomalaisten-kannattaisi-apinoida-natsi-saksan-armeijaa/" title="http://www.pollitasta.fi/2018/01/suomalaisten-kannattaisi-apinoida-natsi-saksan-armeijaa/">http://www.pollitasta.fi/2018/01/suomalaisten-kannattaisi-apinoida-natsi...</a> .</p><p><br />Hyvä lukija, jos sinulle heräsi ajatuksia siitä miten yrittäjyyteen ohjaavaa henkistä ilmapiiriä voitaisiin Suomessa luoda, otan ne innostuneesti kommenttiosiossa vastaan. Mielestäni se miten yrittäjyyteen voitaisiin nuoria suomalaisia kannustaa on pohdinnan arvoinen asia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1964 Yhdysvaltain presidentiksi uudelle kaudelleen valittu Lyndon Johnson (dem.) käynnisti talouspolitiikassaan Great Society -projektin pian valintansa jälkeen. Great Society ( https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society ) oli laaja-alainen talouspoliittinen kokonaisuus, mutta ennen kaikkea keskittyi liittovaltion sosiaaliturvan ja koulutuksen kehittämiseen. Valtio, ja Yhdysvalloissa nimenomaan liittovaltio eli Washington D.C.:n keskushallinto nähtiin vastauksena yhä useampaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Vuonna 1966 silloinen ex-näyttelijä Ronald Reagan (rep.) esitti vaihtoehtona Great Societylle "Creative Societyn" puheessaan jossa pyrki luonnostelemaan omaa ehdokkuuttaan Kalifornian osavaltion kuvernööriksi. Great Society oli yhteiskunnan keskusjohdon ylhäältä alas johtama byrokraattinen virkamiesten hallinnoima turvaverkko, Creative Society ruohonjuuritasolta ylöspäin vaikuttavien aktiivisten kansalaisten löyhä nimitys.


Siinä termien historiaa.


En oikeastaan hae tässä mitään yhteiskuntapoliittista kannanottoa tai uutta ajattelua sillä suunnalla. Kyse on yhteiskuntien eri yksilöiden asenteesta yrittäjyyteen.


Suomessa on verrattaessa Yhdysvaltoihin korkea työttömyysprosentti, ollut jo 1990-luvun alusta lähtien. Sellainen työllistäminen joka olisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnan talouden kannalta järkevää työllistämistä olisi yksityisen sektorin työllistämistä. Niitä työpaikkoja joita yrityksissä syntyy 10-20 vuoden päästä nyt pienistä, yhden hengen yrityksistä joita perustetaan näillä hetkillä. Osa menee nurin, jotkut jo parin vuoden sisällä. Osa kitkuttelee. Osa jopa pystyy laajentamaan toimintaansa, se osa jota on esimerkillisesti johdettu. Onnellakin on osuutensa, sitä on turha kiistää.


Jotta saataisiin yhteiskuntaamme kehitettyä siihen suuntaan, että 10-20 vuoden päästä saataisiin työttömyyttä alemmaksi, eri lahjakkaiden ja/tai ahkerien yksilöiden pitäisi perustaa yksityisyrityksiä nyt. Miten tähän saataisiin kannustettua? On tietysti lainsäädännöllisiä eroja Yhdysvaltojen ja Suomen välillä, esimerkiksi konkurssien erilainen kohtelu eri maissa, Yhdysvalloissa järjestelmä antaa anteeksi paljon helpommalla epäonnistuneen yrittäjyyden seuraukset. Mutta itse uskon, että suurin ero joka selittää yritysten perustamisintojen eroa on näiden kahden eri valtion henkisessä ilmapiirissä, kulttuurissa.


Yritysten innovaatioita ja uusia yritysaloja syntyy siten että joku lahjakas tai onnekas yksilö perustaa oman yrityksen ja kehittelee niitä, ehkä mahdollisesti kimpassa muiden kanssa mutta kuitenkin.

Miksi Facebook, Google, Steam, Wikipedia, Khan Academy ja niin edelleen ovat perustettu juuri Yhdysvalloissa?

Miten saisimme kannustettua nuoria yksilöitä turvallisesta ja tutusta "Great Society"-ajattelumaailmasta (jossa valtio ja keskushallinto ovat auktoriteettinä; jossa "viisaammat" hallintokaupungissa tietävät kansalaisen edun; jossa hyväpalkkainen virkamies on unelma-ammatti) epävarmaan mutta mahdollisuuksia täynnä olevaan "Creative Society"-ajattelumaailmaan (jossa yksilö usein kyseenalaistaa valtion ohjenuoran; jossa yksilö itse osaa arvioida taloudellisen etunsa; jossa virkamies ei ole kovatuloinen vaan yrittäjyys unelma-ammatti)?


Jos jämähdetään teollisen vallankumouksen alun liukuhihna-tuotantoon lapsia ja nuoria koulutettaessa, Suomi tulee valtiona väistämättä putoamaan kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilta. Kyllä oman ja vain oman suoritusportaansa suorittavia liukuhihna-koodareita ja liukuhihna-insinöörejä osataan tehokkaasti tuottaa Kiinassa ja Intiassakin. Kyse on siitä, missä valtioissa perustetaan tulevia suuryrityksiä, jotka käynnistyvät pieninä yrityksinä. Missä yksilöillä on luovuutta ja visiota niin että oman yrityksen perustaminen onnistuu tarpeeksi usein?


Varovaisesti pohdin, onko koulutusjärjestelmämme liian auktoriteettiuskovainen? Olen käsittänyt että onneksi ei yhtä auktoriteettiuskovainen kuin itänaapurissamme, mutta kuitenkin. Kannustetaanko lapsia ja nuoria tarpeeksi aikaisin ja tarpeeksi usein luovuuteen, omatoimiseen lähdetarkistukseen, kyseenalaistamiseen? Saatetaanhan niitä liikaakin kannustaa, en oikein tiedä mitä peruskouluissa ja lukioissa nykyisin tapahtuu. Opettajien näkökulmia asiaan arvostaisin.


Ajattelemisen aihetta tähän aihepiiriin liittyen Jari Parantaiselta: "Suomalainen koulu tuottaa tasalaatuista bulkkia": http://www.pollitasta.fi/2013/08/suomalainen-koulu-ei-kelpaa-malliksi/ ; "Mutta eikö Suomi koulutakin kansalaistaan avuttomia sohvaperunoita lapsesta saakka? Hyvää tarkoittavat demaritädit ja -sedät yrittävät poistaa nuorten elämästä kaikki yllätykset parhaansa mukaan. Koululainen raahautuu joka päivä samaan paikkaan samaan aikaan. Siellä hän tapaa aina samat naamat. Hän pakertaa etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti samoja aineita samalla tavalla vuodesta toiseen.": http://www.pollitasta.fi/2018/01/suomalaisten-kannattaisi-apinoida-natsi-saksan-armeijaa/ .


Hyvä lukija, jos sinulle heräsi ajatuksia siitä miten yrittäjyyteen ohjaavaa henkistä ilmapiiriä voitaisiin Suomessa luoda, otan ne innostuneesti kommenttiosiossa vastaan. Mielestäni se miten yrittäjyyteen voitaisiin nuoria suomalaisia kannustaa on pohdinnan arvoinen asia.

]]>
0 http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252824-great-societysta-kohti-creative-societya-myos-suomessa#comments kulttuurinmuutos Suomen talouspolitiikka Yrittäjyys Sun, 25 Mar 2018 03:06:58 +0000 Touko Kivi http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252824-great-societysta-kohti-creative-societya-myos-suomessa
Yrittäjyyden selviytymisharha http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252308-yrittajyyden-selviytymisharha <p>Aika ajoin voimme lukea menestyneiden yrittäjien lausuntoja lehdistä. Aina he eivät ole kovin lempeitä muita yrittäjiä kohtaan. Ohje yrittämisen kanssa pyristelleille on se, että mikäli yrityksesi ei ole kannattava, täytyisi etsiä jotain muuta tai siirtyä palkkatyöhön. Sekä yrittäjyyden ylistämiseen, että tällaiseen tylyyn lausuntoon kannattaa suhtautua varauksella.</p> <p>Iso osa yrityksistä ei menesty ja suurin osa niistä painii selviytymisen kanssa vuodesta toiseen. Joistain aloittavista yrityksistä, hyvin harvoista, tulee menestystarinoita joista saamme lukea lehdissä. Menestyvän yrityksen perustaja kehuu ettei koskaan luovuttanut vaan kokeili aina vain uusia lähestymistapoja saada aikaiseksi menestyvä konsepti. Hän neuvoo kaikkia muitakin vain jatkamaan ja pyrkimään löytämään oma menestystarina.</p> <p>Kampaamo-yrittäjällä, autokorjaamolla tai franchise-yrittäjällä ei kaikilla tällaiseen luksukseen ole varaa. Näitäkin palveluita tarvitaan, ilman kommervenkkejä, nerokasta markkinointia tai erikoistunutta palvelua. Useat pyrkivät vain omalla työpanoksellaan ansaita riittävästi elättääkseen perheensä ja saadakseen lapsilleen hyvän koulutuksen. Tällaisista yrittäjistä emme useinkaan lue päivän lehdistä eikä heidän vinkkejään yrittäjyyteen jaeta keskustelupalstoilla.</p> <p>Selviytymisharha tarkoittaa siis sitä, että yleensä vain menestyneiden tai selvinneiden tarinat, historia ja neuvot ovat esillä julkisuudessa. Vain harvoin yrityksen alkutaipaleella lopettaneita siteerataan missään lähteessä. Tämä aiheuttaa sen suuren harhan yrittämisen aloittamisesta haaveilevalle, että kaikki menestys on vain kiinni siitä, että haluaa tarpeeksi ja peräänantamattomasti jatkaa yrittämistä. Tämä harha voi johtaa myös vääryyksiin; veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien polkemiseen tai kirjanpitorikoksiin, kun epätoivoinen yrittäjä koettaa löytää reseptin menestymiseen.</p> <p>Vielä tätäkin vaarallisempi harhakuva syntyy poliitikkojen ja sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät yrittäjyyteen ole omassa elämässään tutustuneet. He mielestään näkevät täydellisen kuvan yrittäjyydestä päivän lehdistä ja televisiosta. Tästä syntyvät ajan saatossa syytökset &ldquo;ylisuurista voitoista&rdquo;, verosuunnittelusta tai mistä tahansa muusta kuvitellusta vääryydellä saadusta edusta. Elää ymmärrys että kaikki yritykset tekevät kymmenien prosenttien voittoa ja että näiden tuloksessa olisi vara verottaa vielä monta kertaa enemmän kuin nykyisin.</p> <p>Monellakaan ei ole käsitystä yrittämisen vaikeudesta, ei aina edes niillä joiden yritys on päässyt huipulle. Yrittäjyydessä on monta velvollisuutta sekä riskiä; verot, työntekijämaksut, palkkaamisen riski ja yrittäjän sairastumisen riski, vain muutamia mainitakseni.</p> <p>Erityisesti poliitikkoja täytyy muistuttaa laajentamaan käsitystään pelkkien medialähteiden ulkopuolelle. Yksikään eduskuntapuolue ei ymmärrä tai edes näe niitä jotka eivät ole satumaisesti menestyneet. Eduskunnasta löytyy muutamia todellisia pienyrittäjien sankareita. Heidän asiantuntijuuttaan kuunnellaan, mutta usein tunteisiin perustuva viestintä suuryritysten &ldquo;ylisuurten voittojen oikeudenmukaisemmasta jakamisesta&rdquo; vie voiton tutkittuun tietoon perustuvalta päätöksenteolta.</p> <p>Menestyneetkin yritykset ovat ansainneet tulonsa ja näkyvyytensä, eikä niidenkään toimintaa pidä rajoittaa tunteisiin vetoavalla politikoinnilla ja oikeudenmukaisuuden näytöksillä. Tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää ettei niiden menestys vastaa sitä todellisuutta missä suurin osa yrittäjistä elää. Suuriin yrityksiin kohdennettu lisätaakka usein osuu pieniinkin, niiden joiden varassa Suomen talous on. Sääntelyn lisääminen ja verojen korottaminen päätyy lopulta pienten kannettavaksi, estää niitä kilpailemasta suurempien kanssa ja aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika ajoin voimme lukea menestyneiden yrittäjien lausuntoja lehdistä. Aina he eivät ole kovin lempeitä muita yrittäjiä kohtaan. Ohje yrittämisen kanssa pyristelleille on se, että mikäli yrityksesi ei ole kannattava, täytyisi etsiä jotain muuta tai siirtyä palkkatyöhön. Sekä yrittäjyyden ylistämiseen, että tällaiseen tylyyn lausuntoon kannattaa suhtautua varauksella.

Iso osa yrityksistä ei menesty ja suurin osa niistä painii selviytymisen kanssa vuodesta toiseen. Joistain aloittavista yrityksistä, hyvin harvoista, tulee menestystarinoita joista saamme lukea lehdissä. Menestyvän yrityksen perustaja kehuu ettei koskaan luovuttanut vaan kokeili aina vain uusia lähestymistapoja saada aikaiseksi menestyvä konsepti. Hän neuvoo kaikkia muitakin vain jatkamaan ja pyrkimään löytämään oma menestystarina.

Kampaamo-yrittäjällä, autokorjaamolla tai franchise-yrittäjällä ei kaikilla tällaiseen luksukseen ole varaa. Näitäkin palveluita tarvitaan, ilman kommervenkkejä, nerokasta markkinointia tai erikoistunutta palvelua. Useat pyrkivät vain omalla työpanoksellaan ansaita riittävästi elättääkseen perheensä ja saadakseen lapsilleen hyvän koulutuksen. Tällaisista yrittäjistä emme useinkaan lue päivän lehdistä eikä heidän vinkkejään yrittäjyyteen jaeta keskustelupalstoilla.

Selviytymisharha tarkoittaa siis sitä, että yleensä vain menestyneiden tai selvinneiden tarinat, historia ja neuvot ovat esillä julkisuudessa. Vain harvoin yrityksen alkutaipaleella lopettaneita siteerataan missään lähteessä. Tämä aiheuttaa sen suuren harhan yrittämisen aloittamisesta haaveilevalle, että kaikki menestys on vain kiinni siitä, että haluaa tarpeeksi ja peräänantamattomasti jatkaa yrittämistä. Tämä harha voi johtaa myös vääryyksiin; veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien polkemiseen tai kirjanpitorikoksiin, kun epätoivoinen yrittäjä koettaa löytää reseptin menestymiseen.

Vielä tätäkin vaarallisempi harhakuva syntyy poliitikkojen ja sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät yrittäjyyteen ole omassa elämässään tutustuneet. He mielestään näkevät täydellisen kuvan yrittäjyydestä päivän lehdistä ja televisiosta. Tästä syntyvät ajan saatossa syytökset “ylisuurista voitoista”, verosuunnittelusta tai mistä tahansa muusta kuvitellusta vääryydellä saadusta edusta. Elää ymmärrys että kaikki yritykset tekevät kymmenien prosenttien voittoa ja että näiden tuloksessa olisi vara verottaa vielä monta kertaa enemmän kuin nykyisin.

Monellakaan ei ole käsitystä yrittämisen vaikeudesta, ei aina edes niillä joiden yritys on päässyt huipulle. Yrittäjyydessä on monta velvollisuutta sekä riskiä; verot, työntekijämaksut, palkkaamisen riski ja yrittäjän sairastumisen riski, vain muutamia mainitakseni.

Erityisesti poliitikkoja täytyy muistuttaa laajentamaan käsitystään pelkkien medialähteiden ulkopuolelle. Yksikään eduskuntapuolue ei ymmärrä tai edes näe niitä jotka eivät ole satumaisesti menestyneet. Eduskunnasta löytyy muutamia todellisia pienyrittäjien sankareita. Heidän asiantuntijuuttaan kuunnellaan, mutta usein tunteisiin perustuva viestintä suuryritysten “ylisuurten voittojen oikeudenmukaisemmasta jakamisesta” vie voiton tutkittuun tietoon perustuvalta päätöksenteolta.

Menestyneetkin yritykset ovat ansainneet tulonsa ja näkyvyytensä, eikä niidenkään toimintaa pidä rajoittaa tunteisiin vetoavalla politikoinnilla ja oikeudenmukaisuuden näytöksillä. Tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää ettei niiden menestys vastaa sitä todellisuutta missä suurin osa yrittäjistä elää. Suuriin yrityksiin kohdennettu lisätaakka usein osuu pieniinkin, niiden joiden varassa Suomen talous on. Sääntelyn lisääminen ja verojen korottaminen päätyy lopulta pienten kannettavaksi, estää niitä kilpailemasta suurempien kanssa ja aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita.

]]>
3 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252308-yrittajyyden-selviytymisharha#comments Aatepolitiikka Vapaa markkinatalous Yrittäjyys Thu, 15 Mar 2018 07:46:35 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252308-yrittajyyden-selviytymisharha
Eikö suomalaisia yrittäjiä ALV-raja kiinnosta? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta <p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä käynnissä on <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">kansalaisaloite</a>, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei&nbsp;<em>yhtään mitään&nbsp;</em>ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi.&nbsp;</p><p>Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?</p><p>Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">aloite</a>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tällä hetkellä käynnissä on kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei yhtään mitään ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi. 

Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?

Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo aloite

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
23 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta#comments Arvonlisävero Talous Verotus Yrittäjyys Wed, 07 Mar 2018 04:06:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta
HJK:n junalla Jyväskylästä Saarijärvellekin http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin <p>Tämä on jatkoa 22.1.2018 julkistamaani <a href="http://rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus.pdf">kirjoitukseen</a>, jonka <a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249527-sivurata-plus">blogitiivistelmä</a> kannattaa lukea ajatuksenjuoksun selvittämiseksi. Lyhykäisyydessään ajatus kulkee ikään kuin Haapamäen Junakolmio Oy (HJK) olisi valittu VR:n sijasta liikennöimään myös väliä Jyväskylä &ndash; Saarijärvi. VR:lle asetettu romutuskielto on pitänyt ja HJK on hankkinut kahdeksan &rdquo;kaksineuvoiseksi&rdquo; muunnettua Sm2-junaa, joihin on lisätty matalalattiainen välivaunu ja joiden sisustus sekä varustus on muokattu kaukoliikennematkustajienkin tarpeisiin sopivaksi (uusi tyyppimerkintä on Sm202).</p><p>HJK on valittu, koska se muista poikkeavasti lupaa liikennöidä Saarijärvelle asti eikä väliä Äänekoski &ndash; Äänekoski kk tarvitse sähköistää. Näin säästyvällä miljoonalla eurolla välin Jyväskylä &ndash; Äänekoski kaikkiin tasoristeyksiin pystytään asentamaan varoituslaitteet ja suurin sallittu nopeus (sn) 100 km/h voidaan nostaa tasolle 120 km/h. Paikallispäättäjät tyytyvät tähän, vaikka omat suunnitelmat olivat kunnianhimoisempia. Mielenmuutos johtuu siitä, että suurempien nopeuksien aikahyöty on varsin vähäinen; esimerkiksi sn 140 km/h säästää vain neljä minuuttia ja sitä suuremmat nopeudet edellyttävät kalliita eritasojärjestelyitä.</p><p>Vaikka HJK ei täysin toteuta seudun kuntien toiveita, kunnat ovat ymmärtäneet uuden yrittäjän alueellisen näkökulman tärkeyden. VR ei ole kiinnostunut välin Jyväskylä &ndash; Äänekoski kaltaisesta &rdquo;umpilisäkkeestä&rdquo; ja yksi IC-junaparikin on radalle saatu vain Liikenne- ja viestintäministeriön velvoitepäätöksellä. HJK:n kotipaikka puolestaan on Seinäjoki ja varikko sijaitsee Haapamäellä. Toiminta-alue ulottuu Jyväskylästä ja Tampereelta Haapamäen kautta Vaasan Vaskiluotoon sekä Härmään asti ja yhtiöllä on kova halu kehittää liikennettään nimenomaan seutujen omien tarpeiden mukaan. Yhteistyökumppanina HJK on siis muita lupaavampi vaihtoehto.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>HJK on myös onnistuneesti kyseenalaistanut kulunvalvonnan (JKV) tarpeen hyväkuntoisella rataosuudella Äänekoski &ndash; Saarijärvi ja sn 80 km/h sallitaan matkustajajunille yhdenvertaisesti tavarajunien tapaan. Viranomaiskoneiston vastaantulosta huolimatta HJK kuitenkin muistuttaa EU:n sallivan 100 kilometrin tuntinopeuden JKV:tä vailla olevilla radoilla eikä kotimainen &rdquo;järkeily&rdquo; vakuuta:</p><p>&rdquo;Koska Suomen valtion rataverkolla nopeusrajoitukset on merkitty maastoon ainoastaan 80 km/h asti, voi suurin nopeus ERTMS/ETCS-varustamattomalla alueella olla korkeintaan 80 km/h. Nopeusrajoitus on vastaava kuin JKV:n varustamattoman alueen toiminnossa.&rdquo; &nbsp;</p><p>Edelleen, vaikka asia ei henkilöjunayhtiölle kuulu, HJK vaatii välin Saarijärvi &ndash; Haapajärvi perusparantamista lisääntyvän tavaraliikenteen tarpeisiin. Tällöin JKV on rakennettava riittävän välityskyvyn takaamiseksi, mikä mahdollistaa nopeammat aikataulut Saarijärvelle (matka Jyväskylästä voi vaihdella 45 &ndash; 54 minuutin välillä 59:n sijasta, jos pysähdyksiä ei lisätä). Rataosa on aikoinaan rakennettu tasankomaaston ratana, eli sen pituuskaltevuus 10 promillea on yhtä loiva kuin vaikkapa väleillä Suolahti &ndash; Jyväskylä ja Jyväskylä &ndash; Jämsänkoski (Keski-Suomen oikorata). Tavarajunat lienevät dieselvetoisinakin riittävän taloudellisia, kun kerran tuntuvat pärjäävän myös sähköistetyllä radalla.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>HJK:n aikataulut ovat toiveajattelua. Ne myös poikkeavat hieman paikallisista haluista ja viranomaisnäkemyksistä, mutta eivät kuitenkaan ole mahdottomia. Tarkoitus on herätellä ihmisiä vallitsevasta &rdquo;yhden totuuden taktiikasta&rdquo;. Vaihtoehtoja ON, kunhan niitä viitsitään avoimesti selvitellä. Kangistuneiden kaavojen haastamiseksi tarvitaan vanhoista rakenteista riippumattomia yrityksiä. HJK toimittaa sellaisen virkaa virtuaalisesti.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kirjoitus on kokonaisuudessaan <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus_kaksi.pdf">täällä</a>.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/" target="_blank">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/" target="_blank">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on jatkoa 22.1.2018 julkistamaani kirjoitukseen, jonka blogitiivistelmä kannattaa lukea ajatuksenjuoksun selvittämiseksi. Lyhykäisyydessään ajatus kulkee ikään kuin Haapamäen Junakolmio Oy (HJK) olisi valittu VR:n sijasta liikennöimään myös väliä Jyväskylä – Saarijärvi. VR:lle asetettu romutuskielto on pitänyt ja HJK on hankkinut kahdeksan ”kaksineuvoiseksi” muunnettua Sm2-junaa, joihin on lisätty matalalattiainen välivaunu ja joiden sisustus sekä varustus on muokattu kaukoliikennematkustajienkin tarpeisiin sopivaksi (uusi tyyppimerkintä on Sm202).

HJK on valittu, koska se muista poikkeavasti lupaa liikennöidä Saarijärvelle asti eikä väliä Äänekoski – Äänekoski kk tarvitse sähköistää. Näin säästyvällä miljoonalla eurolla välin Jyväskylä – Äänekoski kaikkiin tasoristeyksiin pystytään asentamaan varoituslaitteet ja suurin sallittu nopeus (sn) 100 km/h voidaan nostaa tasolle 120 km/h. Paikallispäättäjät tyytyvät tähän, vaikka omat suunnitelmat olivat kunnianhimoisempia. Mielenmuutos johtuu siitä, että suurempien nopeuksien aikahyöty on varsin vähäinen; esimerkiksi sn 140 km/h säästää vain neljä minuuttia ja sitä suuremmat nopeudet edellyttävät kalliita eritasojärjestelyitä.

Vaikka HJK ei täysin toteuta seudun kuntien toiveita, kunnat ovat ymmärtäneet uuden yrittäjän alueellisen näkökulman tärkeyden. VR ei ole kiinnostunut välin Jyväskylä – Äänekoski kaltaisesta ”umpilisäkkeestä” ja yksi IC-junaparikin on radalle saatu vain Liikenne- ja viestintäministeriön velvoitepäätöksellä. HJK:n kotipaikka puolestaan on Seinäjoki ja varikko sijaitsee Haapamäellä. Toiminta-alue ulottuu Jyväskylästä ja Tampereelta Haapamäen kautta Vaasan Vaskiluotoon sekä Härmään asti ja yhtiöllä on kova halu kehittää liikennettään nimenomaan seutujen omien tarpeiden mukaan. Yhteistyökumppanina HJK on siis muita lupaavampi vaihtoehto.           

HJK on myös onnistuneesti kyseenalaistanut kulunvalvonnan (JKV) tarpeen hyväkuntoisella rataosuudella Äänekoski – Saarijärvi ja sn 80 km/h sallitaan matkustajajunille yhdenvertaisesti tavarajunien tapaan. Viranomaiskoneiston vastaantulosta huolimatta HJK kuitenkin muistuttaa EU:n sallivan 100 kilometrin tuntinopeuden JKV:tä vailla olevilla radoilla eikä kotimainen ”järkeily” vakuuta:

”Koska Suomen valtion rataverkolla nopeusrajoitukset on merkitty maastoon ainoastaan 80 km/h asti, voi suurin nopeus ERTMS/ETCS-varustamattomalla alueella olla korkeintaan 80 km/h. Nopeusrajoitus on vastaava kuin JKV:n varustamattoman alueen toiminnossa.”  

Edelleen, vaikka asia ei henkilöjunayhtiölle kuulu, HJK vaatii välin Saarijärvi – Haapajärvi perusparantamista lisääntyvän tavaraliikenteen tarpeisiin. Tällöin JKV on rakennettava riittävän välityskyvyn takaamiseksi, mikä mahdollistaa nopeammat aikataulut Saarijärvelle (matka Jyväskylästä voi vaihdella 45 – 54 minuutin välillä 59:n sijasta, jos pysähdyksiä ei lisätä). Rataosa on aikoinaan rakennettu tasankomaaston ratana, eli sen pituuskaltevuus 10 promillea on yhtä loiva kuin vaikkapa väleillä Suolahti – Jyväskylä ja Jyväskylä – Jämsänkoski (Keski-Suomen oikorata). Tavarajunat lienevät dieselvetoisinakin riittävän taloudellisia, kun kerran tuntuvat pärjäävän myös sähköistetyllä radalla.         

HJK:n aikataulut ovat toiveajattelua. Ne myös poikkeavat hieman paikallisista haluista ja viranomaisnäkemyksistä, mutta eivät kuitenkaan ole mahdottomia. Tarkoitus on herätellä ihmisiä vallitsevasta ”yhden totuuden taktiikasta”. Vaihtoehtoja ON, kunhan niitä viitsitään avoimesti selvitellä. Kangistuneiden kaavojen haastamiseksi tarvitaan vanhoista rakenteista riippumattomia yrityksiä. HJK toimittaa sellaisen virkaa virtuaalisesti.  

Kirjoitus on kokonaisuudessaan täällä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

]]>
0 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin#comments Henkilöjunaliikenne Maakuntahallinto Poliittinen kulttuuri Rautatiet Yrittäjyys Tue, 06 Mar 2018 09:15:34 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin
Ansiosidonnainen ei saa olla vain ay-liikkeiden jäsenille http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251833-ansiosidonnainen-ei-saa-olla-vain-ay-liikkeiden-jasenille <p>Ansiosidonnainen&nbsp;työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille palkansaajille ja yrittäjille. Mielestäni se ei voi olla vain liittojen yksinoikeus, etenkin kun liitto maksaa siitä vain marginaaliosan. Valtio maksaa ansiosidonnaisen kustannuksista 94,5 prosenttia, joka katetaan valtion verotuloilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla, jotka peritään palkansaajilta ja työnantajilta. Kaikki palkansaajat rahoittavat nykyistä ansiosidonnaisuutta, vaikka eivät olekaan sen piirissä.</p><p>Yrittäjyyttä tulisi tukea Suomessa yhä enemmän ja myös yrittäjä tarvitsee työttömyysturvan, joka luo turvaa vaikeina aikoina. Tämä on yksi tärkeimmistä uudistuksista, jota suomalaiseen työttömyysturvaan tulisi tehdä. Haluamme yhä useamman ryhtyvän yrittäjiksi, joten tuetaan yrittäjyyttä. Työpaikat syntyvät yhä enenevissä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.</p><p>Nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta tulisi leikata. Ei ole mitään järkeä tukea työttömäksi jäänyttä korkeakoulutettua jäämään kotiin, vaikka töitä olisi tarjolla. Jos työttömyysturvan kestoa leikataan, niin samalla sen tasoa voitaisiin nostaa, kuten esimerkiksi Tanskassa.</p><p>Näen, että meillä on tulevaisuudessa edessä iso sosiaaliturvaremontti, koska nykyisen sosiaaliturvan kustannukset ovat karanneet käsistä. Meidän pitää pystyä aktivoimaan ihmisiä entistä tehokkaammin työelämään. Sosiaaliturvaremontti olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, mutta asiasta ei tunnu olevan konsensusta nykyisessä hallituksessa. Toivon, että asia nousee seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille palkansaajille ja yrittäjille. Mielestäni se ei voi olla vain liittojen yksinoikeus, etenkin kun liitto maksaa siitä vain marginaaliosan. Valtio maksaa ansiosidonnaisen kustannuksista 94,5 prosenttia, joka katetaan valtion verotuloilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla, jotka peritään palkansaajilta ja työnantajilta. Kaikki palkansaajat rahoittavat nykyistä ansiosidonnaisuutta, vaikka eivät olekaan sen piirissä.

Yrittäjyyttä tulisi tukea Suomessa yhä enemmän ja myös yrittäjä tarvitsee työttömyysturvan, joka luo turvaa vaikeina aikoina. Tämä on yksi tärkeimmistä uudistuksista, jota suomalaiseen työttömyysturvaan tulisi tehdä. Haluamme yhä useamman ryhtyvän yrittäjiksi, joten tuetaan yrittäjyyttä. Työpaikat syntyvät yhä enenevissä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta tulisi leikata. Ei ole mitään järkeä tukea työttömäksi jäänyttä korkeakoulutettua jäämään kotiin, vaikka töitä olisi tarjolla. Jos työttömyysturvan kestoa leikataan, niin samalla sen tasoa voitaisiin nostaa, kuten esimerkiksi Tanskassa.

Näen, että meillä on tulevaisuudessa edessä iso sosiaaliturvaremontti, koska nykyisen sosiaaliturvan kustannukset ovat karanneet käsistä. Meidän pitää pystyä aktivoimaan ihmisiä entistä tehokkaammin työelämään. Sosiaaliturvaremontti olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, mutta asiasta ei tunnu olevan konsensusta nykyisessä hallituksessa. Toivon, että asia nousee seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi.

]]>
35 http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251833-ansiosidonnainen-ei-saa-olla-vain-ay-liikkeiden-jasenille#comments Ansisidonnainen työttömyysturva Työttömyys Työttömyysturva Yrittäjyys Tue, 06 Mar 2018 06:28:19 +0000 Sebastian Franckenhaeuser http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251833-ansiosidonnainen-ei-saa-olla-vain-ay-liikkeiden-jasenille
Vähäisen liiketoiminnan ALV-rajaa on nostettava http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava <p>Tällä hetkellä on käynnissä <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">kansalaisaloite</a>, jonka tavoitteena on <em>vähäisen liiketoiminnan ALV-velvollisuus rajan nostaminen 50 000 :n euroon.&nbsp;</em>Tähän mennessä koossa on jo yli 14 000 allekirjoitusta, mutta lisää tarvittaisiin ehdottomasti, sillä maamme tarvitsee aitoa yrittäjyyteen kannustamista sekä kannustinloukkujen purkamista.</p><p>Hallituksemme on huseltanut ja säätänyt yhtä sun toista, mutta jos jossain veronkevennyksillä voitaisiin tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä ja taloutta, niin nimenomaan tällaisella pien- ja sivutoimisia yrittäjiä tukevalla verotusratkaisulla. Suomessa meillä on eurooppalaisittain korkea ALV yhdistettynä matalaan ALV-rajaan, mikä on ikävä yhdistelmä.&nbsp;</p><p>Pienyrittäjien osalta on paljon muutakin korjattavaa, mutta tämä olisi oikea askel parempaan suuntaan.&nbsp;</p><p>Aloitteen voit allekirjoittaa <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">täällä</a>. Pyydän myös levittämään sanaa mahdollisimman laajalti joko jakamalla kansalaisaloitetta, tai tätä blogitekstiä mahdollisimman laajalti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä on käynnissä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan ALV-velvollisuus rajan nostaminen 50 000 :n euroon. Tähän mennessä koossa on jo yli 14 000 allekirjoitusta, mutta lisää tarvittaisiin ehdottomasti, sillä maamme tarvitsee aitoa yrittäjyyteen kannustamista sekä kannustinloukkujen purkamista.

Hallituksemme on huseltanut ja säätänyt yhtä sun toista, mutta jos jossain veronkevennyksillä voitaisiin tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä ja taloutta, niin nimenomaan tällaisella pien- ja sivutoimisia yrittäjiä tukevalla verotusratkaisulla. Suomessa meillä on eurooppalaisittain korkea ALV yhdistettynä matalaan ALV-rajaan, mikä on ikävä yhdistelmä. 

Pienyrittäjien osalta on paljon muutakin korjattavaa, mutta tämä olisi oikea askel parempaan suuntaan. 

Aloitteen voit allekirjoittaa täällä. Pyydän myös levittämään sanaa mahdollisimman laajalti joko jakamalla kansalaisaloitetta, tai tätä blogitekstiä mahdollisimman laajalti.

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava#comments ALV Arvonlisävero Talous Verotus Yrittäjyys Tue, 27 Feb 2018 04:21:40 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava
Hupsista - muutama vuosi vierähti http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti <p>Todellakin siitä on jo jonkin aikaa, kun viimeksi kävin täällä kirjoittelemassa, ja syy on tämä:</p><p>Vuonna 2015 kaupunkilehti <a href="https://ykkoslohja.fi">Ykkös-Lohja</a> sai <a href="https://kettujulkaisut.fi">Kettu Julkaisut Oy</a>:stä uuden vetäjän ja samalla tapahtui lehdessä muutenkin kohtuullisen paljon muutoksia, vaikka varsinainen tekijäjoukko säilyi samana. Vuosien 2015-2017 aikana lehden sisältörakenne sekä itse sisältö on kokenut uudistuksen, jonka ainakin lehtenä vakituisesti lukevat ovat huomanneet. Pois ovat mm. televisio-ohjelmat, mutta niiden sijaan on tullut kaksi uutta artikkeliosiota ja nyt kevättalvi 2018 on tuonut vielä yhden osion lisää. Uusia artikkeliosioita ovat &rdquo;Käy kylässä&rdquo;, &rdquo;Kotinurkkaus&rdquo; sekä Lionsin matkassa &ndash; lisänä lehteen ovat tulleet myös 1X2-vakiovihje.</p><p><img alt="" height="129" src="https://i0.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/vihjecorner.jpg?resize=300%2C129&amp;ssl=1" width="300" /></p><p>Muutoksen yhteydessä kaupunkilehden oheen on rakennettu tiiviisti omaa digitaalista sisältöverkostoa kattaen Lohjan, Kirkkonummen, Vihdin sekä hieman rajatumpana myös Karkkilan. 2015 ehdittiin kokeilla myös Hankoa, mutta se katsottiin lopulta liian vaikeaksi, samoin kuin kävi myös Salon vastaavan projektin. Digitaaliset palvelut ovat kuitenkin Lohjan, Kirkkonummen ja Vihdin alueella voimissaan ja sekä kotisivustoja että Facebook sivuja ja ryhmiä on perustettu tarpeen mukaan niin suunnattuna kuntalaisille kuin myös b-to-b markkinointiin.</p><p>Vuoden 2015 1+4(5) henkilöstä on kasvettu 1+1+5 henkilöön ja välillä käytiin 1+1+6 henkilössä ja samalla liikevaihto on noussut 350&nbsp;000 eurosta noin 500&nbsp;000 euroon, mutta kehitysvuodet ovat olleet niukasti tappiollisia. Yrityksen omistaja <a href="https://ertuki.fi">Kari Oksanen</a> sanookin, että vuonna 2018 rauhoitetaan tahti ja tasataan tulosta, toivottavasti.</p><p><strong>Kaupunkilehti kasvaa</strong></p><p><img alt="" height="300" src="https://i1.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/helmi-etusivu-210x300.jpg?resize=210%2C300&amp;ssl=1" width="210" /></p><p>Vuosien 2015-2017 aikana kaupunkilehden julkaistujen lehtien sivumäärät kasvoivat ja samalla jakeluun otettiin 1000 lehteä lisää per viikko. Tällä hetkellä lehteä jaetaan 34&nbsp;000 kappaletta joka keskiviikkoa ja suurin osa suoraan kotitalouksiin. Kerran kuukaudessa lehteä jaetaan laajennettuna painoksena 44&nbsp;000, jolloin lehden jakelu kattaa normaalin Lohja, Pohjois-Siuntion ja Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylän sekä Karkkilan taajama-alueet. Ykkös-Lohja on yksiselitteisesti alueen laajin yksittäinen kaupunkilehti.</p><p>Vuoden 2018 aluksi myös kotisivut kokivat uudistuksen, kun sivut siirrettiin versioon 3.0 ja samalla pois drupal-tekniikasta, missä sivut ehtivät olla useamman vuoden. Vuonna 2017 oli päädytty wordpress-alustaratkaisuun ja sen pohjalta uudet sivut avattiin heti vuoden vaihteessa. Tammikuussa 2018 Ykkös-Lohjan sivustolla kävi hieman yli 12&nbsp;000 kävijää. Samalla kun sivuston tekniikka uudistettiin, toteutettiin sivustolle myös uusia osioita, ja uusia on vielä vuoden 2018 aikana myös tulossa.</p><p><strong>Digipalvelut</strong></p><p><img alt="" height="222" src="https://i0.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/logovedos_www_pieni.jpg?resize=300%2C222&amp;ssl=1" width="300" /></p><p>Näköislehden lisäksi Ykkös-Lohja julkaisee lähes kaikki artikkelit myös nettisivuillaan. Nettisivuilla on myös paikallisten yritysten ja ravintoloiden hakemisto, sekä tapahtumakalenteri. Tulossa on myös sähköinen versio treffipalstasta sekä Ykköstorista. Muita uusia digipalveluita syntyy tarpeen mukaan, kertoo Kari Oksanen Kettujen palveluista. Itse lehden sivun ympärille on kasvanut OstaXXX kampanjan kautta ovat sivustot <a href="https://ostalohjalta.fi">Lohjalle</a>, <a href="https://ostavihdista.fi">Vihtiin</a> sekä <a href="https://ostakirkkonummelta.fi">Kirkkonummelle</a> sekä näiden Facebook-versiot. Lisäksi Karkkilan asiakkaita ajatellen on avattu <a href="https://www.facebook.com/ostakarkkilasta/">OstaKarkkilasta</a> Facebook-kanava. Näiden lisäksi Ketut ovat avanneet lähinnä paikallisia teollisuusyrityksiä palvelevat <a href="https://veikkoinkorpi.fi">Veikkoinkorpi</a>, <a href="https://pappilankorpi.fi">Pappilankorpi</a> sekä <a href="https://muijala.fi">Muijala</a>-alueiden omat nettihakemistot sekä Facebook-palvelut, ajatuksena on yksinkertaisesti tuoda alueiden yrityksen entistä paremmin esille &ndash; paikallisesti. Digipalveluita on jo syntynyt muitakin paikallisesti mm. <a href="http://kahvilapaiva.fi">Kahvilapäivä</a> ja <a href="https://lohja2021.fi">Lohja2021</a>&ndash; sivustot, joilla kummallakin ovat selvät teemansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Todellakin siitä on jo jonkin aikaa, kun viimeksi kävin täällä kirjoittelemassa, ja syy on tämä:

Vuonna 2015 kaupunkilehti Ykkös-Lohja sai Kettu Julkaisut Oy:stä uuden vetäjän ja samalla tapahtui lehdessä muutenkin kohtuullisen paljon muutoksia, vaikka varsinainen tekijäjoukko säilyi samana. Vuosien 2015-2017 aikana lehden sisältörakenne sekä itse sisältö on kokenut uudistuksen, jonka ainakin lehtenä vakituisesti lukevat ovat huomanneet. Pois ovat mm. televisio-ohjelmat, mutta niiden sijaan on tullut kaksi uutta artikkeliosiota ja nyt kevättalvi 2018 on tuonut vielä yhden osion lisää. Uusia artikkeliosioita ovat ”Käy kylässä”, ”Kotinurkkaus” sekä Lionsin matkassa – lisänä lehteen ovat tulleet myös 1X2-vakiovihje.

Muutoksen yhteydessä kaupunkilehden oheen on rakennettu tiiviisti omaa digitaalista sisältöverkostoa kattaen Lohjan, Kirkkonummen, Vihdin sekä hieman rajatumpana myös Karkkilan. 2015 ehdittiin kokeilla myös Hankoa, mutta se katsottiin lopulta liian vaikeaksi, samoin kuin kävi myös Salon vastaavan projektin. Digitaaliset palvelut ovat kuitenkin Lohjan, Kirkkonummen ja Vihdin alueella voimissaan ja sekä kotisivustoja että Facebook sivuja ja ryhmiä on perustettu tarpeen mukaan niin suunnattuna kuntalaisille kuin myös b-to-b markkinointiin.

Vuoden 2015 1+4(5) henkilöstä on kasvettu 1+1+5 henkilöön ja välillä käytiin 1+1+6 henkilössä ja samalla liikevaihto on noussut 350 000 eurosta noin 500 000 euroon, mutta kehitysvuodet ovat olleet niukasti tappiollisia. Yrityksen omistaja Kari Oksanen sanookin, että vuonna 2018 rauhoitetaan tahti ja tasataan tulosta, toivottavasti.

Kaupunkilehti kasvaa

Vuosien 2015-2017 aikana kaupunkilehden julkaistujen lehtien sivumäärät kasvoivat ja samalla jakeluun otettiin 1000 lehteä lisää per viikko. Tällä hetkellä lehteä jaetaan 34 000 kappaletta joka keskiviikkoa ja suurin osa suoraan kotitalouksiin. Kerran kuukaudessa lehteä jaetaan laajennettuna painoksena 44 000, jolloin lehden jakelu kattaa normaalin Lohja, Pohjois-Siuntion ja Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylän sekä Karkkilan taajama-alueet. Ykkös-Lohja on yksiselitteisesti alueen laajin yksittäinen kaupunkilehti.

Vuoden 2018 aluksi myös kotisivut kokivat uudistuksen, kun sivut siirrettiin versioon 3.0 ja samalla pois drupal-tekniikasta, missä sivut ehtivät olla useamman vuoden. Vuonna 2017 oli päädytty wordpress-alustaratkaisuun ja sen pohjalta uudet sivut avattiin heti vuoden vaihteessa. Tammikuussa 2018 Ykkös-Lohjan sivustolla kävi hieman yli 12 000 kävijää. Samalla kun sivuston tekniikka uudistettiin, toteutettiin sivustolle myös uusia osioita, ja uusia on vielä vuoden 2018 aikana myös tulossa.

Digipalvelut

Näköislehden lisäksi Ykkös-Lohja julkaisee lähes kaikki artikkelit myös nettisivuillaan. Nettisivuilla on myös paikallisten yritysten ja ravintoloiden hakemisto, sekä tapahtumakalenteri. Tulossa on myös sähköinen versio treffipalstasta sekä Ykköstorista. Muita uusia digipalveluita syntyy tarpeen mukaan, kertoo Kari Oksanen Kettujen palveluista. Itse lehden sivun ympärille on kasvanut OstaXXX kampanjan kautta ovat sivustot Lohjalle, Vihtiin sekä Kirkkonummelle sekä näiden Facebook-versiot. Lisäksi Karkkilan asiakkaita ajatellen on avattu OstaKarkkilasta Facebook-kanava. Näiden lisäksi Ketut ovat avanneet lähinnä paikallisia teollisuusyrityksiä palvelevat Veikkoinkorpi, Pappilankorpi sekä Muijala-alueiden omat nettihakemistot sekä Facebook-palvelut, ajatuksena on yksinkertaisesti tuoda alueiden yrityksen entistä paremmin esille – paikallisesti. Digipalveluita on jo syntynyt muitakin paikallisesti mm. Kahvilapäivä ja Lohja2021– sivustot, joilla kummallakin ovat selvät teemansa.

]]>
0 http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti#comments Yrittäjyys Yrittäminen Sun, 04 Feb 2018 20:07:51 +0000 Kari Oksanen http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti
Kolmikanta historiaan, nelikanta tilalle! http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle <p>Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu &rdquo;kolmikantaisesti&rdquo;, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?</p><p>No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.</p><p>Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.</p><p>Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.</p><p>Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu ”kolmikantaisesti”, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?

No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.

Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.

Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.

Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?

]]>
3 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle#comments Kolmikanta Työttömyys Yrittäjyys Fri, 02 Feb 2018 10:49:47 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle