Raha http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132386/all Sat, 27 Apr 2019 12:51:12 +0300 fi Ajatuksella on väliä http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275127-ajatuksella-on-valia <p>Televisio tarjoaa nykyisin enää hyvin harvoin mielenkiintoisia, ajatuksia ja toivoa herättäviä elokuvia&nbsp; ja olenkin siirtynyt kirjaston lainaussysteemin käyttäjäksi. Havaintojeni mukaan suuntaus DVD elokuvissa on sama, joskin usein laadukkaammin toteutettu. Ihmiset taistelevat toisiaan vastaan&nbsp; ymmärtämättä miten tähän on tultu.</p><p>Valtaan päästetyn&nbsp; pahuuden luonteesta kertoi puhuttelevasti <strong><em>Istvan Szabon</em></strong> elokuva <em>Mefisto.</em></p><p>Videoaikaan valikoima oli monipuolisempi, mutta videot katosivat kun ei laitteet enää niiden käyttöä tunnistanut.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuosia sitten</p><p><a href="http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105382-terveen-j%C3%A4rjen-ajatusv%C3%A4li" title="http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105382-terveen-j%C3%A4rjen-ajatusv%C3%A4li">http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105382-terveen-j%C3%A4rjen-ajatus...</a></p><p>Ihmiskuntaa yhdistää samat toiveet, tunteet ja halut.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Televisio tarjoaa nykyisin enää hyvin harvoin mielenkiintoisia, ajatuksia ja toivoa herättäviä elokuvia  ja olenkin siirtynyt kirjaston lainaussysteemin käyttäjäksi. Havaintojeni mukaan suuntaus DVD elokuvissa on sama, joskin usein laadukkaammin toteutettu. Ihmiset taistelevat toisiaan vastaan  ymmärtämättä miten tähän on tultu.

Valtaan päästetyn  pahuuden luonteesta kertoi puhuttelevasti Istvan Szabon elokuva Mefisto.

Videoaikaan valikoima oli monipuolisempi, mutta videot katosivat kun ei laitteet enää niiden käyttöä tunnistanut.

 

Vuosia sitten

http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105382-terveen-j%C3%A4rjen-ajatusv%C3%A4li

Ihmiskuntaa yhdistää samat toiveet, tunteet ja halut.

 

]]>
0 http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275127-ajatuksella-on-valia#comments Politiikka Raha Valta Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Sat, 27 Apr 2019 09:51:12 +0000 Liisa Polameri http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275127-ajatuksella-on-valia
Juha Sipilä - Feedback is your friend. http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273439-juha-sipila-feedback-is-your-friend <p><em><strong>&rdquo;Sipiläkin on vain ihminen kaikesta huolimatta?</strong></em></p><p><em><strong>Olen seurannut Juha Sipilän poliittista uraa kauan, ihmeissäni. Olen yrittänyt ymmärtää ratkaisuja, tekoja, sanoja- lupauksia ja niiden pettämisiä. </strong>Kun Sipilän poika kuoli tunsin empatiaa häntä kohtaan, ja puolustelin hänen heikkoihin ihmisiin kohdistuvia leikkauksia ja taloudellisia, sekä poliittisia ratkaisuja oman poikansa kuolemalla. <strong>Loin hänestä kuvan kärsivänä ja surevana isänä, joka ei pysähtynyt kuoleman edessä vaan jatkoi urheasti poliittisella urallaan eteenpäin. </strong>Olin jopa huolissani siitä miten ihmisen käy oli uskova tai ei, jos oma lapsi kuolee- eikä ota toipumiseen aikaa. Puolustaessani häntä loin kuvaa miehestä, jonka ajatukset eivät pysy kasassa, ja puheet vaihtuvat koska hänen tunnekapasiteettinsä oli täysin työllistetty suruun. Ehkäpä olen osin oikeassa- ja olenkin.</em></p><p><strong><em>Ajattelin, että tässä ei hyvin käy-eikä käynyt. Mietein myös, että oliko syyt Sipilän yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin kovia, koska elämä oli sillähetkellä kova häntä kohtaan. Hän ehkä ajatteli ettei nämä asiat ole kuin kuolema yhtä kovia- eikä ikuisia.</em></strong></p><p><em>Ymmärrän, että me katsomme maailmaa eri kulmista jos tilillä on rahaa 5 euroa tai 500.000 euroa. On aivan eriasia nousta sängystä miettimään yön jälkeen mitä teen viidellä eurolla- osatanko bensaa, maitoa ja leivän, vai mitä?</em></p><p><strong><em>Meidän ajatusmaailmamme ja elämänkatsomuksemme eikä elämäntilanteemme eikä visiomme kohtaa Sipilän kanssa. Mutta se ei tarkoita, että hän olisi paha ihminen.</em></strong></p><p><em><strong>Sipilä on joskus toivonut lähetyslentäjän uraa itselleen. Nyt minäkin toivon, että hän olisi käyttänyt ammatinvalintaansa aikaa. Me ihmiset olemme muuttuvia muuttuvassa maailmassa ja elämäntilanteissamme. Meidän on reflektoitava- kuten Alexi panos kuvaa yhdessä youtube videossaan feedback is your your friend.</strong> Hän kertoo, että jos ihminen saa 8/10 ihmiseltä negatiivistä palautetta toiminnastaan on hänen mietittävä ovatko nämä ihmiset oikeassa.!Ihmisten palaute on sinun ystäväsi Sipilä- politiikon ura ei ole sinulle sopiva, ja ei tee sinua eikä meitä onnelliseksi. &rdquo;What your life is telling to you&rdquo;... Alexi Panos sanoo, että sinun on lakkattava teeskentelemästä, on vaikea katsoa sitä mutta kun teet sen, sen takana on kultaa. Lopeta teeskentely, ja ole rehellinen. <strong>Katso, pysähdy äläkä teeskentele, että me kansa teemme tämän sinulle. ! Vaatii rohkeutta- halua, rehellisyyttä. Voit jatkaa teeskentelyä- mutta elämä antaa palautetta kunnes pysähdyt ja tunnustat. Feedback is your friends- its sucks to hear it but true- stop bullshitting yourself- YOUR LIFE IS WAITING FOR YOU. - lainattu osin Alexi Panos.</strong></em></p><p><strong><em>Kun Sipilän perheestä tuli Maria Veitola yökylässä, en pystynyt katsomaan sitä, koska samaan aikaan olit leikannut poikani opintotukea. Ja me olimme köyhänä perheenä vaikeuksissa- mietimme valmistuuko köyhien lapset koskaan ammatteihin varsinkaan parempiin, koska olit vienyt heiltä mahdollisuuden. Rikkaan perspektiivistä aivot voivat lyödä tyhjää- ei tule ymmärrystä ei yhtään tunnetta.</em></strong></p><p><em><strong>Surin poikasi kuolemaa, ja sydämessäni otin osaa perheenne suruun. Kyyneleesi liikuttivat minua.</strong> Toivoisin sinua liikuttavan Suomen kansan kohtalon- kaikkien meidän, jotka elämme jokapäivä sinun päätöstesi riuduttamana. Feedback is your friend- politiikon ura ei ole sinua varten- jääkaappini valot ilman sisältöä tai sairauteni vailla lääkkeitä tuskin saa sinua kyyneleisiin-. Tiedän, tiedän, sydän on helppo kovettaa. <strong>Mutta tämä on sinun kansasi- me olemme poikiasi ja tyttäriäsi. Sinun olisi nähtävä meidän tarinoitamme, ja ymmärrettävä tuskamme, murheemme, ja taakkamme Suomen kansana- yksilöinä ja yhteisöinä.</strong></em></p><p><strong><em>Sinussa on taatusti paljon hyvää- mutta muista feedback is your friend. Olemme raaistuneet,koska olemme kasvottomia toistemme edessä - kun ei tarvitse nähdä toisen reagtioita, jotka sanoista aiheutuu voi olla hyvällä omatunnolla. Pidän siksi kasvokkain puhumisesta enemmän- dialogi on aina parempi vaihtoehto. Kyyneleet jää näkemättä, suru jää näkemättä, tuska jää näkemättä&nbsp; ilman dialogia, ja tärkeä halaus antamatta- Minna</em></strong></p><p><strong><em>Lopuksi tähän sanat eräästä esseestä tietokone ja digi aikana;</em></strong></p><p><strong><em>- </em></strong><em><strong>&quot;Samaan tapaan kuin kristinuskon mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, olemme mekin luoneet Internetin kuvaksemme. Sen tietorakenne on kuin omat aivomme, sen tasa-arvo tai julmuus peilikuva omasta moraalistamme ja sen vaikeus keskittyä seurausta omista tarkkaavaisuushäiriöistämme. Siinä näkyvät meidän virheemme ja heikkoutemme, mutta se ei tee meistä virheellisiä tai heikkoja.&rdquo; Esseestä,&rdquo; Milla Huuskonen internet on ihmisenkuva.&rdquo;</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://youtu.be/1gJp0eHhLPU" title="https://youtu.be/1gJp0eHhLPU">https://youtu.be/1gJp0eHhLPU</a> Alexi Panos</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Sipiläkin on vain ihminen kaikesta huolimatta?

Olen seurannut Juha Sipilän poliittista uraa kauan, ihmeissäni. Olen yrittänyt ymmärtää ratkaisuja, tekoja, sanoja- lupauksia ja niiden pettämisiä. Kun Sipilän poika kuoli tunsin empatiaa häntä kohtaan, ja puolustelin hänen heikkoihin ihmisiin kohdistuvia leikkauksia ja taloudellisia, sekä poliittisia ratkaisuja oman poikansa kuolemalla. Loin hänestä kuvan kärsivänä ja surevana isänä, joka ei pysähtynyt kuoleman edessä vaan jatkoi urheasti poliittisella urallaan eteenpäin. Olin jopa huolissani siitä miten ihmisen käy oli uskova tai ei, jos oma lapsi kuolee- eikä ota toipumiseen aikaa. Puolustaessani häntä loin kuvaa miehestä, jonka ajatukset eivät pysy kasassa, ja puheet vaihtuvat koska hänen tunnekapasiteettinsä oli täysin työllistetty suruun. Ehkäpä olen osin oikeassa- ja olenkin.

Ajattelin, että tässä ei hyvin käy-eikä käynyt. Mietein myös, että oliko syyt Sipilän yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin kovia, koska elämä oli sillähetkellä kova häntä kohtaan. Hän ehkä ajatteli ettei nämä asiat ole kuin kuolema yhtä kovia- eikä ikuisia.

Ymmärrän, että me katsomme maailmaa eri kulmista jos tilillä on rahaa 5 euroa tai 500.000 euroa. On aivan eriasia nousta sängystä miettimään yön jälkeen mitä teen viidellä eurolla- osatanko bensaa, maitoa ja leivän, vai mitä?

Meidän ajatusmaailmamme ja elämänkatsomuksemme eikä elämäntilanteemme eikä visiomme kohtaa Sipilän kanssa. Mutta se ei tarkoita, että hän olisi paha ihminen.

Sipilä on joskus toivonut lähetyslentäjän uraa itselleen. Nyt minäkin toivon, että hän olisi käyttänyt ammatinvalintaansa aikaa. Me ihmiset olemme muuttuvia muuttuvassa maailmassa ja elämäntilanteissamme. Meidän on reflektoitava- kuten Alexi panos kuvaa yhdessä youtube videossaan feedback is your your friend. Hän kertoo, että jos ihminen saa 8/10 ihmiseltä negatiivistä palautetta toiminnastaan on hänen mietittävä ovatko nämä ihmiset oikeassa.!Ihmisten palaute on sinun ystäväsi Sipilä- politiikon ura ei ole sinulle sopiva, ja ei tee sinua eikä meitä onnelliseksi. ”What your life is telling to you”... Alexi Panos sanoo, että sinun on lakkattava teeskentelemästä, on vaikea katsoa sitä mutta kun teet sen, sen takana on kultaa. Lopeta teeskentely, ja ole rehellinen. Katso, pysähdy äläkä teeskentele, että me kansa teemme tämän sinulle. ! Vaatii rohkeutta- halua, rehellisyyttä. Voit jatkaa teeskentelyä- mutta elämä antaa palautetta kunnes pysähdyt ja tunnustat. Feedback is your friends- its sucks to hear it but true- stop bullshitting yourself- YOUR LIFE IS WAITING FOR YOU. - lainattu osin Alexi Panos.

Kun Sipilän perheestä tuli Maria Veitola yökylässä, en pystynyt katsomaan sitä, koska samaan aikaan olit leikannut poikani opintotukea. Ja me olimme köyhänä perheenä vaikeuksissa- mietimme valmistuuko köyhien lapset koskaan ammatteihin varsinkaan parempiin, koska olit vienyt heiltä mahdollisuuden. Rikkaan perspektiivistä aivot voivat lyödä tyhjää- ei tule ymmärrystä ei yhtään tunnetta.

Surin poikasi kuolemaa, ja sydämessäni otin osaa perheenne suruun. Kyyneleesi liikuttivat minua. Toivoisin sinua liikuttavan Suomen kansan kohtalon- kaikkien meidän, jotka elämme jokapäivä sinun päätöstesi riuduttamana. Feedback is your friend- politiikon ura ei ole sinua varten- jääkaappini valot ilman sisältöä tai sairauteni vailla lääkkeitä tuskin saa sinua kyyneleisiin-. Tiedän, tiedän, sydän on helppo kovettaa. Mutta tämä on sinun kansasi- me olemme poikiasi ja tyttäriäsi. Sinun olisi nähtävä meidän tarinoitamme, ja ymmärrettävä tuskamme, murheemme, ja taakkamme Suomen kansana- yksilöinä ja yhteisöinä.

Sinussa on taatusti paljon hyvää- mutta muista feedback is your friend. Olemme raaistuneet,koska olemme kasvottomia toistemme edessä - kun ei tarvitse nähdä toisen reagtioita, jotka sanoista aiheutuu voi olla hyvällä omatunnolla. Pidän siksi kasvokkain puhumisesta enemmän- dialogi on aina parempi vaihtoehto. Kyyneleet jää näkemättä, suru jää näkemättä, tuska jää näkemättä  ilman dialogia, ja tärkeä halaus antamatta- Minna

Lopuksi tähän sanat eräästä esseestä tietokone ja digi aikana;

- "Samaan tapaan kuin kristinuskon mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, olemme mekin luoneet Internetin kuvaksemme. Sen tietorakenne on kuin omat aivomme, sen tasa-arvo tai julmuus peilikuva omasta moraalistamme ja sen vaikeus keskittyä seurausta omista tarkkaavaisuushäiriöistämme. Siinä näkyvät meidän virheemme ja heikkoutemme, mutta se ei tee meistä virheellisiä tai heikkoja.” Esseestä,” Milla Huuskonen internet on ihmisenkuva.”

 

https://youtu.be/1gJp0eHhLPU Alexi Panos

]]>
2 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273439-juha-sipila-feedback-is-your-friend#comments Ammatti Juha Sipilä Luonne Politiikka Raha Thu, 04 Apr 2019 14:13:20 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273439-juha-sipila-feedback-is-your-friend
Maahanmuuton lisääminen ei ratkaise taloutemme ongelmia http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272283-maahanmuuton-lisaaminen-ei-ratkaise-taloutemme-ongelmia <p>&nbsp;</p><p>Saamme jatkuvasti kuulla höpinöitä, joiden mukaan Suomen on lisättävä maahanmuuttoa talouden ongelmien korjaamiseksi. Todellisuudessa taloutemme ongelmat eivät korjaannu maahanmuuttoa lisäämällä, vaan avointen rajojen politiikka pahentaa taloutemme ongelmia ja aiheuttaa jopa kestämättömän tilanteen Suomelle.</p><p>Tiedämme kehitysmaista tulevista maahanmuuttajista seuraavia faktoja.&nbsp;Vain kolmasosa Suomeen tulevista kehitysmaalaisista saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että sillä kykenisi työllistymään. Tiedämme myös, että Suomessa olevista somaleista käy töissä&nbsp;vain&nbsp;noin 10%. Samalla tasolla työllisyys on myös muista Afrikan ja Lähi-idän maista tulevilla. Lisäksi tiedämme, että nekin kehitysmaista tulevat maahanmuuttajat, jotka ovat työssä, tienaavat vain 30-40% siitä palkasta, jonka samanikäinen suomalainen tienaa. Lisäksi nämä samat ongelmaryhmät ovat jopa 17-kertaisesti yliedustettuina raiskautilastoissa.</p><p>Edellä kerrottujen faktojen pohjalta voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että ongelmaryhmistä ei ole apua Suomen taloudelle, vaan taloutemme kannalta on jopa välttämätöntä pitää nämä ryhmät Suomen rajojen ulkopuolella.</p><p>Perussuomalaisten Puheenjohtaja Jussi Halla-aho siteerasi tutkimusta, jonka mukaan lähes ainoa maahanmuuttajaryhmä, josta on Suomelle hyötyä on koulutettu saksalainen. Käytännössä kaikkien muiden tulijaryhmien vaikutukset Suomen taloudelle ovat negatiivisia.</p><p>Suuri ja taloutemme kannalta haitallinen asia on myös halpatyövoiman vyöry. Ulkomailta tuleva halpatyövoima aiheuttaa monilla aloilla ongelmia. Halpatyövoima mahdollistaa useiden alojen palkkatason pitämisen niin alhaalla, että palkka ei riitä elämiseen Suomessa. Tämä kehitys on jo johtanut monilla aloilla tilanteeseen, että nuoria ei aloille saada, koska huono palkkataso ei houkuta riittävästi suomalaisia tulijoita. Jatkuessaan tämä kehitys johtaa tilanteeseen, jossa useat alat alkavat pyöriä kokonaan ulkomaisen halpatyövoiman varassa.</p><p>Suomen talouden kestävyysvaje onkin korjattava aivan toisella tapaa. Rajamme on suljettava kehitysmaalaisilta ja palkkatason polkeminen ulkomailta tulevan halpatyövoiman avulla on estettävä. Tämä toimi johtaa siihen, että monien alojen on houkuteltava kotimaista työvoimaa palkkatasoa nostamalla ja tämä johtaa näiden alojen vetovoiman kasvuun, joka ratkaisee työvoimapulan.</p><p>Kestävyysvajeemme on ratkaistavissa ja ratkaisu on lopulta varsin yksinkertainen. Tarvitaan panostuksia koulutukseen, jolloin työvoimapula ratkeaa. Työmarkkinoilla on pulaa vain osaavista ja ammattitaitoisista tekijöistä ja näitä saadaan lisää vain panostamalla koulutukseen. Koulutuksen lisääminen auttaa kestävyysvajeen ratkaisussa toisellakin tapaa; kun koulutustaso nousee, se mahdollistaa palkkatason nousun ja kun palkat nousevat, kasvavat myös valtion verotulot.</p><p>Kestävyysvajeen ratkaisu edellyttää myös syntyvyyden saamista nousuun. 20 vuoden kuluttua Suomessa on yli 85-vuotiaita ihmisiä tämän hetkisen, noin 94 000:n sijaan jopa 350 000. Ensi vuonna syntyvät lapset ovat juuri astumassa työmarkkinoille 20-vuoden kuluttua. Syntyvyyden lisääminen edellyttää sitä, että kansalaisille jää työstä käteen sen verran, että rahat riittävät lasten elättämiseen. Käytännössä kokonaisveroastetta tulee alentaa ja tasaverojen määrää tulee erityisesti alentaa. Lisäksi on tuettava lapsiperheitä lapsilisiä nostamalla ja vanhempien toimeentulosta tulee myös huolehtia lasten hankkimisen yhteydessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Saamme jatkuvasti kuulla höpinöitä, joiden mukaan Suomen on lisättävä maahanmuuttoa talouden ongelmien korjaamiseksi. Todellisuudessa taloutemme ongelmat eivät korjaannu maahanmuuttoa lisäämällä, vaan avointen rajojen politiikka pahentaa taloutemme ongelmia ja aiheuttaa jopa kestämättömän tilanteen Suomelle.

Tiedämme kehitysmaista tulevista maahanmuuttajista seuraavia faktoja. Vain kolmasosa Suomeen tulevista kehitysmaalaisista saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että sillä kykenisi työllistymään. Tiedämme myös, että Suomessa olevista somaleista käy töissä vain noin 10%. Samalla tasolla työllisyys on myös muista Afrikan ja Lähi-idän maista tulevilla. Lisäksi tiedämme, että nekin kehitysmaista tulevat maahanmuuttajat, jotka ovat työssä, tienaavat vain 30-40% siitä palkasta, jonka samanikäinen suomalainen tienaa. Lisäksi nämä samat ongelmaryhmät ovat jopa 17-kertaisesti yliedustettuina raiskautilastoissa.

Edellä kerrottujen faktojen pohjalta voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että ongelmaryhmistä ei ole apua Suomen taloudelle, vaan taloutemme kannalta on jopa välttämätöntä pitää nämä ryhmät Suomen rajojen ulkopuolella.

Perussuomalaisten Puheenjohtaja Jussi Halla-aho siteerasi tutkimusta, jonka mukaan lähes ainoa maahanmuuttajaryhmä, josta on Suomelle hyötyä on koulutettu saksalainen. Käytännössä kaikkien muiden tulijaryhmien vaikutukset Suomen taloudelle ovat negatiivisia.

Suuri ja taloutemme kannalta haitallinen asia on myös halpatyövoiman vyöry. Ulkomailta tuleva halpatyövoima aiheuttaa monilla aloilla ongelmia. Halpatyövoima mahdollistaa useiden alojen palkkatason pitämisen niin alhaalla, että palkka ei riitä elämiseen Suomessa. Tämä kehitys on jo johtanut monilla aloilla tilanteeseen, että nuoria ei aloille saada, koska huono palkkataso ei houkuta riittävästi suomalaisia tulijoita. Jatkuessaan tämä kehitys johtaa tilanteeseen, jossa useat alat alkavat pyöriä kokonaan ulkomaisen halpatyövoiman varassa.

Suomen talouden kestävyysvaje onkin korjattava aivan toisella tapaa. Rajamme on suljettava kehitysmaalaisilta ja palkkatason polkeminen ulkomailta tulevan halpatyövoiman avulla on estettävä. Tämä toimi johtaa siihen, että monien alojen on houkuteltava kotimaista työvoimaa palkkatasoa nostamalla ja tämä johtaa näiden alojen vetovoiman kasvuun, joka ratkaisee työvoimapulan.

Kestävyysvajeemme on ratkaistavissa ja ratkaisu on lopulta varsin yksinkertainen. Tarvitaan panostuksia koulutukseen, jolloin työvoimapula ratkeaa. Työmarkkinoilla on pulaa vain osaavista ja ammattitaitoisista tekijöistä ja näitä saadaan lisää vain panostamalla koulutukseen. Koulutuksen lisääminen auttaa kestävyysvajeen ratkaisussa toisellakin tapaa; kun koulutustaso nousee, se mahdollistaa palkkatason nousun ja kun palkat nousevat, kasvavat myös valtion verotulot.

Kestävyysvajeen ratkaisu edellyttää myös syntyvyyden saamista nousuun. 20 vuoden kuluttua Suomessa on yli 85-vuotiaita ihmisiä tämän hetkisen, noin 94 000:n sijaan jopa 350 000. Ensi vuonna syntyvät lapset ovat juuri astumassa työmarkkinoille 20-vuoden kuluttua. Syntyvyyden lisääminen edellyttää sitä, että kansalaisille jää työstä käteen sen verran, että rahat riittävät lasten elättämiseen. Käytännössä kokonaisveroastetta tulee alentaa ja tasaverojen määrää tulee erityisesti alentaa. Lisäksi on tuettava lapsiperheitä lapsilisiä nostamalla ja vanhempien toimeentulosta tulee myös huolehtia lasten hankkimisen yhteydessä.

]]>
8 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272283-maahanmuuton-lisaaminen-ei-ratkaise-taloutemme-ongelmia#comments Antti Rinne ja maahanmuutto Asenne tulevaisuuteen kestävyysvaje Raha Talous Fri, 22 Mar 2019 11:03:30 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272283-maahanmuuton-lisaaminen-ei-ratkaise-taloutemme-ongelmia
Oikeastaan kenenkään ei kannata äänestää demareita http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271929-oikeastaan-kenenkaan-ei-kannata-aanestaa-demareita <p>&nbsp;</p><p>Kun lupaat kaikille kaikkea, et lupaa oikeasti kenellekään mitään. Tähän sanontaan kiteytyy hyvin Antti Rinteen ja SDP:n linja. Eräässä kommenttiosiossa Antti Rinnettä luonnehdittiin varsin osuvasti valmiiksi&nbsp;Putous-hahmoksi, kaikille kaikkea lupaavaksi poliitikko-sketsihahmoksi. Tällainen hahmo olisikin mitä huvittavin, hymy tosin hyytyy, kun tajuaa että kyseessä ei ole sketsihahmo, vaan henkilö, joka on vahvimmin tyrkyllä Suomen seuraavaksi pääministeriksi.</p><p>Äkkiä ajateltuna tuntuukin viisaalta äänestää henkilöä, joka lupaa kaikille - siis myös itselle - jotain. Nytpä annan ääneni poliitikolle, joka lupaa kerrankin minulle jotain. Äänestämällä tätä poliitikkoa muutan oman elämäni paremmaksi. Näin varmasti moni ajattelee.</p><p>Todellisuudentajuisen ihmisen kannattaa kuitenkin pohtia, voidaanko rahaa lisätä kaikkialle ja hyötyykö tällaisestä reaalitalouden vastaisesta linjasta lopulta kukaan.</p><p>Mietitään tilannetta vaikka eläkeläisen kannalta. Saattaa kuulostaa hyvältä, kun Rinne lupaa 100 euroa lisää kuussa&nbsp;pientä eläkettä nostaville. Ongelmalliseksi tämän lupauksen tekee se, että Rinne on myös luvannut pitää maamme rajat auki sellaisille maahanmuuttajaryhmille, joista työssä käy vain noin 10%. Kun eläkeläinen sitten äänestää Rinnettä, hän voi saadakin hieman korotusta eläkkeeseensä, mutta samalla nousevat myös verot, joten ostovoima tuskin mihinkään paranee.</p><p>Tilanne muodostuu eläkeläisen edun vastaiseksi siinä vaiheessa, kun Suomen talous on velkaannutettu konkurssin partaalle ja maahamme on laskettu satojatuhansia maahanmuuttajia veronmaksajien elätettäviksi. Kun Rinnettä äänestänyt eläkeläinen sitten menee muutaman vuoden kuluttua hakemaan apua terveydenhoidosta, tuleekin sieltä hänelle vastaus, että ei meillä ole varaa sinua hoitaa, koska maamme on elänyt vuosikaudet yli varojensa ja rahamme on käytetty maahanmuuttajien elättämiseen. Tässä tilanteessa eläkeläistä voi alkaa kaduttamaan Antti Rinteen SDP:n äänestäminen toden teolla.</p><p>Myöskään julkisella sektorilla työskentelevän ei kannata SDP:tä äänestää. Toki voi tuntua hyvältä idealta se, että antaa äänen Rinteelle ja tämän jälkeen palkka nousee ja ongelmat ratkeavat. Tämä ei kuitenkaan ole julkisella sektorilla työskentelevän etu, sillä julkiset menot on suhteutettava yksityisen sektorin kokoon ja voimme käyttää julkisiin menoihin vain sen verran rahaa, mitä yksityiseltä sektorilta voidaan kohtuudella&nbsp;veroina saada.</p><p>Jos jo nyt ennätystasolla olevia julkisia menoja paisutetaan entisestään, tarkoittaa tämä käytännössä verotuksen lisäämistä ja lisävelanottoa. Järjetön verotus puolestaan lopettaa tehokkaasti talouskasvun ja romahduttaa kansalaisten ostovoiman. Verotuksen nostaminen johtaa myös maastamuuton kasvuun, kun koulutettu väestö haluaa edes&nbsp;osan palkasta itselleen. Jos verotusta nostetaan nykyisestä, ei koulutetulla väestöllä ole enää mitään syytä jäädä Suomeen, jos kaikki rahat menevät veroihin.</p><p>Rinteen valinta pääministeriksi johtaa tilanteeseen, jossa Suomeen lasketaan valtavasti maahanmuuttajia ja julkisia menoja paisutetaan samaan aikaan&nbsp;miljardeilla. Kun samaan aikaan koulutettu väestö aloittaa massamaastamuuton, niin Suomi on äkkiä tilanteessa, jossa yhteiskunnan rahojen avulla toimeentulevien määrä kasvaa vauhdilla ja yhteiskunnalle rahoja tuottavien kansalaisten määrä vähenee vauhdilla.</p><p>Tämän takia en itse osaa nimetä yhtään väestöryhmää, jonka kannattaisi äänestää SDP:tä ja Antti Rinnettä seuraavissa vaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kun lupaat kaikille kaikkea, et lupaa oikeasti kenellekään mitään. Tähän sanontaan kiteytyy hyvin Antti Rinteen ja SDP:n linja. Eräässä kommenttiosiossa Antti Rinnettä luonnehdittiin varsin osuvasti valmiiksi Putous-hahmoksi, kaikille kaikkea lupaavaksi poliitikko-sketsihahmoksi. Tällainen hahmo olisikin mitä huvittavin, hymy tosin hyytyy, kun tajuaa että kyseessä ei ole sketsihahmo, vaan henkilö, joka on vahvimmin tyrkyllä Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

Äkkiä ajateltuna tuntuukin viisaalta äänestää henkilöä, joka lupaa kaikille - siis myös itselle - jotain. Nytpä annan ääneni poliitikolle, joka lupaa kerrankin minulle jotain. Äänestämällä tätä poliitikkoa muutan oman elämäni paremmaksi. Näin varmasti moni ajattelee.

Todellisuudentajuisen ihmisen kannattaa kuitenkin pohtia, voidaanko rahaa lisätä kaikkialle ja hyötyykö tällaisestä reaalitalouden vastaisesta linjasta lopulta kukaan.

Mietitään tilannetta vaikka eläkeläisen kannalta. Saattaa kuulostaa hyvältä, kun Rinne lupaa 100 euroa lisää kuussa pientä eläkettä nostaville. Ongelmalliseksi tämän lupauksen tekee se, että Rinne on myös luvannut pitää maamme rajat auki sellaisille maahanmuuttajaryhmille, joista työssä käy vain noin 10%. Kun eläkeläinen sitten äänestää Rinnettä, hän voi saadakin hieman korotusta eläkkeeseensä, mutta samalla nousevat myös verot, joten ostovoima tuskin mihinkään paranee.

Tilanne muodostuu eläkeläisen edun vastaiseksi siinä vaiheessa, kun Suomen talous on velkaannutettu konkurssin partaalle ja maahamme on laskettu satojatuhansia maahanmuuttajia veronmaksajien elätettäviksi. Kun Rinnettä äänestänyt eläkeläinen sitten menee muutaman vuoden kuluttua hakemaan apua terveydenhoidosta, tuleekin sieltä hänelle vastaus, että ei meillä ole varaa sinua hoitaa, koska maamme on elänyt vuosikaudet yli varojensa ja rahamme on käytetty maahanmuuttajien elättämiseen. Tässä tilanteessa eläkeläistä voi alkaa kaduttamaan Antti Rinteen SDP:n äänestäminen toden teolla.

Myöskään julkisella sektorilla työskentelevän ei kannata SDP:tä äänestää. Toki voi tuntua hyvältä idealta se, että antaa äänen Rinteelle ja tämän jälkeen palkka nousee ja ongelmat ratkeavat. Tämä ei kuitenkaan ole julkisella sektorilla työskentelevän etu, sillä julkiset menot on suhteutettava yksityisen sektorin kokoon ja voimme käyttää julkisiin menoihin vain sen verran rahaa, mitä yksityiseltä sektorilta voidaan kohtuudella veroina saada.

Jos jo nyt ennätystasolla olevia julkisia menoja paisutetaan entisestään, tarkoittaa tämä käytännössä verotuksen lisäämistä ja lisävelanottoa. Järjetön verotus puolestaan lopettaa tehokkaasti talouskasvun ja romahduttaa kansalaisten ostovoiman. Verotuksen nostaminen johtaa myös maastamuuton kasvuun, kun koulutettu väestö haluaa edes osan palkasta itselleen. Jos verotusta nostetaan nykyisestä, ei koulutetulla väestöllä ole enää mitään syytä jäädä Suomeen, jos kaikki rahat menevät veroihin.

Rinteen valinta pääministeriksi johtaa tilanteeseen, jossa Suomeen lasketaan valtavasti maahanmuuttajia ja julkisia menoja paisutetaan samaan aikaan miljardeilla. Kun samaan aikaan koulutettu väestö aloittaa massamaastamuuton, niin Suomi on äkkiä tilanteessa, jossa yhteiskunnan rahojen avulla toimeentulevien määrä kasvaa vauhdilla ja yhteiskunnalle rahoja tuottavien kansalaisten määrä vähenee vauhdilla.

Tämän takia en itse osaa nimetä yhtään väestöryhmää, jonka kannattaisi äänestää SDP:tä ja Antti Rinnettä seuraavissa vaaleissa.

]]>
9 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271929-oikeastaan-kenenkaan-ei-kannata-aanestaa-demareita#comments Raha SDP Talous Vaalilupaukset Vaalit Mon, 18 Mar 2019 11:13:01 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271929-oikeastaan-kenenkaan-ei-kannata-aanestaa-demareita
Helsinki tuhoaa urheilukenttiä asukkaita kuuntelematta http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269968-helsinki-tuhoaa-urheilukenttia-asukkaita-kuuntelematta <p>Helsingin Hermannin Violanpuiston &#39;väliaikainen&#39; parakkipäiväkoti<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Kun saatte tiedon Helsingin kaupungilta, että asumanne alueen URHEILUKENTÄLLE rakennetaan &#39;väliaikainen&#39; parakkipäiväkoti noin viideksi vuodeksi, niin varautukaa ainakin näihin asioihin:<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />1. Saatte tiedon kaupungilta asiasta niin myöhään, että rakentamisen estäminen ei onnistu, vaikka tekisitte mitä tahansa valituksia ja kerrotte, että alueella ja lähistöllä on täysin tyhjiä tontteja, parempia ja sopivampiakin rakennuspaikkoja.<br />&nbsp;<br /><strong>Teitä ei tulla kuuntelemaan, paitsi jos olette rahakkaita omakotitalojen omistajia.</strong><br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />2. Parakkipäiväkodin koko on enemmän kuin puolet urheilukentästä, vaikka kerrottiin, että se vie kentästä vain kolmasosan.<br />&nbsp;<br />Luultavasti se vie koko urheilukentän alueen, sillä lapset tarvitsevat myös piha-alueen ulkoiluun ja leikkiin kiikkuineen, hiekkalaatikkoineen, kiipeilytelineineen, jne.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />3. Hermannin Violanpuistossa rakentajat kaatoivat ja vaurioittivat upeita, suuria puita ja pensaita käsin ja koneillaan.<br />&nbsp;<br />Täällä oli muuten hieno linnusto. Toivottavasti linnut palaavat kevään myötä ja jäävät alueelle jatkossakin.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />4. Putki- ja sähkötöiden, jmv. takia myös urheilukentän ympäristö on raivattu ja kaivettu järkyttävään kuntoon.<br />&nbsp;<br />Ympärillä olevia viheralueita on möyritty erilaisilla työmaakoneilla ja jälki on karseaa katsottavaa.<br />&nbsp;<br />Kävelytiet ovat paskassa kunnossa. Aikovatko he rakentaa vielä autoteitä tänne?<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />5. Ison osan alueen asukkaiden asuntojen näköala ulos muuttuu täysin.<br />&nbsp;<br />Ennen oli kiva katsella ikkunasta tai parvekkeelta talvisin kentällä luistelevia ihmisiä ja kesäisin eri pelejä pelaavia joukkueita.<br />&nbsp;<br />Tätä näköalaa ei alueen asukkailla enää ole ja myös harrastusmahdollisuus meni lukuisilta kentän käyttäjiltä ja eri joukkueilta.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />------------------------------------------------<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br /><strong>Jos on aikaa, niin tulkaa ihmeessä katsomaan sitä, että kuinka Violanpuiston urheilukenttä ja sen ympäristö on pantu &#39;uusiksi&#39;.</strong><br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Parakkipäiväkotilasten ulkona leikkimistä ei myöskään suuri osa alueen asukkaista tule näkemään, sillä&nbsp; väliaikainen (5 vuotta?) päiväkoti rakennettiin niin, että 3-4 alueella olevan omakotitalon asukkaiden näköala ulos muuttuu vähiten. Tietenkin.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Lapsille tulee olla päiväkoteja, mutta miksi turvaudutaan väliaikaisiin ja huonoihin ratkaisuihin, kun tällekin alueelle olisi ollut mahdollista rakentaa pysyvä päiväkoti, joka ei olisi sijainnut urheilukentällä?<br />&nbsp;<br /><strong>Se tässä vituttaa eniten, että alueelta Hermanni-Kalasatama olisi löytynyt monia muita paikkoja, joihin olisi voinut rakentaa pysyvän päiväkodin, tuhoamatta alueen ainoaa kunnon urheilukenttää.&nbsp;</strong><br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Toinen, vanhempi päiväkoti on muuten noin 200 metrin päässä tästä tulevasta parakkipäiväkodista ja Hermannin pienellä alueella on ollut jo kauan kolmaskin päiväkoti.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Miksiköhän tämä uusi, väliaikainen parakkipäivä piti rakentaa juuri tänne ja urheilukentälle, kun alueen lähistöllä (mm. Kalasataman alue) on tyhjää maata vaikka muille jakaa?<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br /><strong>Väliaikaiset ratkaisut kertovat huonosta päätöksenteosta, huonoista päättäjistä ja ovat siksi myös huonoja.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Huono päätöksenteko on laiskuutta ja saamattomuutta ja voi tässä olla takana jotain sellaistakin, että joku tekee itselleen tai tuttavilleen tiliä ja rahaa tällä tavalla?<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Siitäkin asiasta voi olla varma, että yksikään tästäkään asiasta päättänyt ei asu tällä alueella, sillä muutenhan parakkipäiväkoti olisi rakennettu muualle.</strong><br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Parakkipäiväkoti ei muuten näytä miltään &#39;kasalta parakkeja&#39;, vaan on aivan oikean päiväkodin näköinen ja kooltaan valtava.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Tämä ei ole nimbyilyä. Asian olisi vain voinut hoitaa toistekin. Alueen asukkaita olisi voitu kuunnella.&nbsp;<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br /><strong>Aina katala, Helsingin pormestari, kokoomuslainen Jan Vapaavuori kumppaneineen korostaa puheissaan ja kirjoituksissaan kovasti, että Helsingissä asukkaita ja ihmisiä on kuunneltava, kun asiat koskevat heitä.&nbsp;<br />&nbsp;<br />Se tarkoittaa tietenkin kokoomuslaisesti vain sitä, että ihmisiä hyväksikäytetään ja kerätään heiltä ilmaiseksi hyviä ideoita, jotta porvaripäättäjät voivat sitten itse loistaa muiden hyvien ideoiden kustannuksella.</strong><br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Hermannin alueella ei asu erityisen paljon lapsia. Miltä alueelta näitä lapsia roudataan tulevaan päiväkotiin?<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Pidän lapsista.<br />&nbsp;</p><p>Liikkukaa lapset ja nuoret. Liikkukaa aikuiset ja vanhukset. Pysytte terveinä ja liikkuminen parantaa elämänlaatuanne, toitottavat kaikki tahot.</p><p>Liikkukaa KÖYHÄT kuitenkin jossain muualla kuin urheilukentillä TAVIS-ALUEILLA, sillä ne tarvitaan muihin tarkoituksiin.<br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Hermannin Violanpuiston 'väliaikainen' parakkipäiväkoti
 
 
Kun saatte tiedon Helsingin kaupungilta, että asumanne alueen URHEILUKENTÄLLE rakennetaan 'väliaikainen' parakkipäiväkoti noin viideksi vuodeksi, niin varautukaa ainakin näihin asioihin:
 
 
1. Saatte tiedon kaupungilta asiasta niin myöhään, että rakentamisen estäminen ei onnistu, vaikka tekisitte mitä tahansa valituksia ja kerrotte, että alueella ja lähistöllä on täysin tyhjiä tontteja, parempia ja sopivampiakin rakennuspaikkoja.
 
Teitä ei tulla kuuntelemaan, paitsi jos olette rahakkaita omakotitalojen omistajia.
 
 
2. Parakkipäiväkodin koko on enemmän kuin puolet urheilukentästä, vaikka kerrottiin, että se vie kentästä vain kolmasosan.
 
Luultavasti se vie koko urheilukentän alueen, sillä lapset tarvitsevat myös piha-alueen ulkoiluun ja leikkiin kiikkuineen, hiekkalaatikkoineen, kiipeilytelineineen, jne.
 
 
3. Hermannin Violanpuistossa rakentajat kaatoivat ja vaurioittivat upeita, suuria puita ja pensaita käsin ja koneillaan.
 
Täällä oli muuten hieno linnusto. Toivottavasti linnut palaavat kevään myötä ja jäävät alueelle jatkossakin.
 
 
4. Putki- ja sähkötöiden, jmv. takia myös urheilukentän ympäristö on raivattu ja kaivettu järkyttävään kuntoon.
 
Ympärillä olevia viheralueita on möyritty erilaisilla työmaakoneilla ja jälki on karseaa katsottavaa.
 
Kävelytiet ovat paskassa kunnossa. Aikovatko he rakentaa vielä autoteitä tänne?
 
 
5. Ison osan alueen asukkaiden asuntojen näköala ulos muuttuu täysin.
 
Ennen oli kiva katsella ikkunasta tai parvekkeelta talvisin kentällä luistelevia ihmisiä ja kesäisin eri pelejä pelaavia joukkueita.
 
Tätä näköalaa ei alueen asukkailla enää ole ja myös harrastusmahdollisuus meni lukuisilta kentän käyttäjiltä ja eri joukkueilta.
 
 
------------------------------------------------
 
 
Jos on aikaa, niin tulkaa ihmeessä katsomaan sitä, että kuinka Violanpuiston urheilukenttä ja sen ympäristö on pantu 'uusiksi'.
 
 
Parakkipäiväkotilasten ulkona leikkimistä ei myöskään suuri osa alueen asukkaista tule näkemään, sillä  väliaikainen (5 vuotta?) päiväkoti rakennettiin niin, että 3-4 alueella olevan omakotitalon asukkaiden näköala ulos muuttuu vähiten. Tietenkin.
 
 
Lapsille tulee olla päiväkoteja, mutta miksi turvaudutaan väliaikaisiin ja huonoihin ratkaisuihin, kun tällekin alueelle olisi ollut mahdollista rakentaa pysyvä päiväkoti, joka ei olisi sijainnut urheilukentällä?
 
Se tässä vituttaa eniten, että alueelta Hermanni-Kalasatama olisi löytynyt monia muita paikkoja, joihin olisi voinut rakentaa pysyvän päiväkodin, tuhoamatta alueen ainoaa kunnon urheilukenttää. 
 
 
Toinen, vanhempi päiväkoti on muuten noin 200 metrin päässä tästä tulevasta parakkipäiväkodista ja Hermannin pienellä alueella on ollut jo kauan kolmaskin päiväkoti.
 
 
Miksiköhän tämä uusi, väliaikainen parakkipäivä piti rakentaa juuri tänne ja urheilukentälle, kun alueen lähistöllä (mm. Kalasataman alue) on tyhjää maata vaikka muille jakaa?
 
 
Väliaikaiset ratkaisut kertovat huonosta päätöksenteosta, huonoista päättäjistä ja ovat siksi myös huonoja.
 
 
Huono päätöksenteko on laiskuutta ja saamattomuutta ja voi tässä olla takana jotain sellaistakin, että joku tekee itselleen tai tuttavilleen tiliä ja rahaa tällä tavalla?
 
 
Siitäkin asiasta voi olla varma, että yksikään tästäkään asiasta päättänyt ei asu tällä alueella, sillä muutenhan parakkipäiväkoti olisi rakennettu muualle.

 
 
Parakkipäiväkoti ei muuten näytä miltään 'kasalta parakkeja', vaan on aivan oikean päiväkodin näköinen ja kooltaan valtava.
 
 
Tämä ei ole nimbyilyä. Asian olisi vain voinut hoitaa toistekin. Alueen asukkaita olisi voitu kuunnella. 
 
 
Aina katala, Helsingin pormestari, kokoomuslainen Jan Vapaavuori kumppaneineen korostaa puheissaan ja kirjoituksissaan kovasti, että Helsingissä asukkaita ja ihmisiä on kuunneltava, kun asiat koskevat heitä. 
 
Se tarkoittaa tietenkin kokoomuslaisesti vain sitä, että ihmisiä hyväksikäytetään ja kerätään heiltä ilmaiseksi hyviä ideoita, jotta porvaripäättäjät voivat sitten itse loistaa muiden hyvien ideoiden kustannuksella.

 
 
Hermannin alueella ei asu erityisen paljon lapsia. Miltä alueelta näitä lapsia roudataan tulevaan päiväkotiin?
 
 
Pidän lapsista.
 

Liikkukaa lapset ja nuoret. Liikkukaa aikuiset ja vanhukset. Pysytte terveinä ja liikkuminen parantaa elämänlaatuanne, toitottavat kaikki tahot.

Liikkukaa KÖYHÄT kuitenkin jossain muualla kuin urheilukentillä TAVIS-ALUEILLA, sillä ne tarvitaan muihin tarkoituksiin.

 

 
 
 
 

]]>
2 http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269968-helsinki-tuhoaa-urheilukenttia-asukkaita-kuuntelematta#comments Helsinki Keinottelu Raha Urheilukenttä Wed, 20 Feb 2019 11:35:47 +0000 Päivi Ruippo http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269968-helsinki-tuhoaa-urheilukenttia-asukkaita-kuuntelematta
Siun soten lisämaksut http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269588-siun-soten-lisamaksut <p>Eihän se nyt näin pitänyt mennä, kaiken piti olla aurinkoa ja lempeätä kesätuulta. Palvelut paranee ja rahaa säästyy samaan tahtiin kuin Joensuu-Kontiolahti-Outokumpu YTA-alueella.&nbsp;<br />Tai siis näinhän tätä maakunnallista sotea joka tarvitaan että olemme ensimmäisiä maakuntia jotka ovat valmiita maakuntauudistukseen.&nbsp;</p> <p>Valitettavasti totuus on ollut taas markkinahenkilöiden tarua ihmeellisempää.&nbsp;</p> <p>Palataanpa vaikka Joulukuuhun 2017&nbsp;</p> <p><em>&ndash; Turha tähän on muutoksia esittää, koska ei kestää kauaa, että budjetti joudutaan repimään auki, epäili&nbsp;</em><strong><em>Jari Turpeinen</em></strong><em>&nbsp;(sin.).</em></p> <p><em>Turpeisen huolen taustalla on ennakkotieto siitä, että Outokummun maksuosuus Siun soteen ylittyy roimasti, jopa puolella miljoonalla eurolla.&nbsp;&ndash;</em><br /><a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/166178" rel="noreferrer noopener" target="_blank">linkki Karjalaisen artikkeliin</a></p> <p>Nyt ollaan jo helmikuussa 2019 ja vieläkään tilanne ei ole selvä.&nbsp;&nbsp;<br />Tai siis ainoa selvä ja nyt jo julkinenkin asia on se että lisämaksut eivät ole perussopimuksen mukaisia.&nbsp;</p> <p><em>Kuluvan vuoden ennusteen painoarvo on 50, sitä edeltävän vuoden 30 ja sitä edellisen vuoden 20 prosenttia.</em></p> <p><em>Näin laskettu kuntien yhteenlaskettu maksuosuus on Siun sotea sitova.</em></p> <p><em>Perussopimuksen soveltaminen muuttui hankalaksi, kun entinen sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä muuttui Siun soteksi.</em></p> <p><em>Kun samalla muuttui raportointijärjestelmä, ei vuoden 2017 ennuste ollut käytettäväksi vuoden 2018 maksuosuuksien pohjana.</em></p> <p><em>Kunnat&nbsp;sopivat tuolloin, että vuoden 2017 ennusteen laskentapohjana käytetään vuosien 2014-2016 toteutumaa sekä perussopimuksen mukaan viiden prosentin osalta asukaslukua.</em></p> <p><em>Malli poikkeaa perussopimuksen määräyksestä, se tiedettiin jo tuolloin.</em></p> <p><em>Tarkistukset maksuosuuksiin piti tehdä viime keväänä, mutta raportointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät viiveet eivät mahdollistaneet sitä.</em></p> <p><em>Vuoden 2017 tiedot ovat nyt käytettävissä, mutta perussopimuksen mukaan vuoden 2018 maksuosuuksien pohjana olisi tullut käyttää vuoden 2017 ennustetta eikä toteutumaa.</em></p> <p><em>Kyse on vain yhtä vuotta koskevasta epäselvyydestä, sillä tämän vuoden alusta lukien kuntien maksuosuus Siun sotelle määräytyy kokonaan palvelujen käytön perusteella.</em></p> <p><em>Mutkikkaaksi&nbsp;asian tekee se, että perussopimus on kuntia sitova asiakirja. Siun soten perussopimuksessa ei ole määräystä siitä, millä menettelyllä sopimusta muutetaan.</em><br /><a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/209495" rel="noreferrer noopener" target="_blank">linkki Karjalaisen juttuun</a></p> <p>Oman mielenkiinoisen mutkan tähän asiaan tekee se että kunnat ja SS ovat pyytäneet tilintarkastusyhteisöiltä lausuntoa tästä asiasta.&nbsp;<br />Ymmärtääkseni lausuntoja on antanut kolme eri tilintarkastusyhteisöä ja lausunnot eivät ole olleet yhteneviä.&nbsp;<br />Tosin varmuuttahan tästä ei ole koska syystä tai toisesta yhtään lausuntoa ei ole esitetty niin valtuutetuille tai edes tarkastuslautakunnan ( Outokumpu ja Siun Sote ) jäsenille. Puhumattakaan siitä että osalla kuntia on sama tilintarkastusyhteisö kuin SS:llä, voiko yksi yritys ( toisin suuri ) toimia ns. &rdquo;molempien osapuolien edustajana&rdquo; ilman että tietynlaisia ajatuksia jääviydestä nousisi ilmaan.&nbsp;</p> <p>Missään olosuhteissa, nykyisellä tiedolla tuota lisälaskua Outokummun kaupunki&nbsp;<strong>EI saa</strong>&nbsp;hyväksyä.&nbsp;<br />Päin vastoin jos on pieninkään oletus siitä että laskun sisältö ei ole täydellisen pitävä niin silloin pitää vakavasti harkita viranomais-tutkinnan aloittamista siitä missä on menty metsään.</p> <p><img alt="" height="354" src="https://i1.wp.com/stjari.com/wp-content/uploads/2019/02/IMG_4574.jpg?w=736&amp;ssl=1" width="555" /></p> <p>Enkä kyllä pitäisi ollenkaan huonona vaihtoehtona sitäkään että jonkinlaista ajatustyötä sekä laskelmointia siitä miten me pärjättäisiin ilman tätä väliaikaisvaiheeksi suunniteltua Siun Sotea.&nbsp;</p> <p>Etenkin kun nyt entistä enemmän alkaa vaikuttamaan siltä että pitkään suunnitellun valtakunnallisen sote-uudistuksen vääntämisen 20 v juhlat saattavat tulla vastaan ennen kuin mitään valmista on olemassa.</p> <p>Mutta on yksi asia minkä valmistelu pitää aloittaa välittömästi jos iso sote kaatuu. Se on nimittäin tuon Siun Sotkun perus-sopimuksen uudelleen kirjoittaminen.&nbsp;<br />Yhtenä esimerkkinä sanottakoon kuntayhtymän hallituksen kokoonpano.&nbsp;<br />Tällä hetkellä alueen neljästätoista kunnasta on varsinaisia, äänivaltaisia jäseniä näin:</p> <ul><li>Heinävesi, ei ketään</li><li>Ilomantsi, ei ketään</li><li>Joensuu, kolme henkeä</li><li>Juuka, yksi henki</li><li>Kitee, kolme henkeä</li><li>Kontiolahti, kaksi henkeä</li><li>Lieksa, yksi henki</li><li>Liperi, ei ketään</li><li>Nurmes, yksi henkilö</li><li>Outokumpu, ei ketään</li><li>Polvijärvi, ei ketään</li><li>Rääkkylä, ei ketään</li><li>Tohmajärvi, ei ketään</li><li>Valtimo, ei ketään</li></ul> <p>Eli es. meidän läntiseltä alueelta ei ole yhtään virallista, äänivaltaista hallituksen jäsentä, onhan siellä sitten näistä nolla kunnista se läsnä- ja puheoikeus paikka olemassa.&nbsp;<br />Vaan mitä tuossa on ihmisten kanssa keskustellut niin ei näistä paikoista ole mitään käytännön hyötyä yhtään mihinkään vaan näennäisdemokratian takia pitäähän se kahvikuppi olla kaikille katettu näille mykillekkin edustajille.&nbsp;</p> <p>Joten menipä se niin tai näin, niin kyllä meillä riittää töitä soten sotkujen kanssa.&nbsp;<br />Se vaan nappaa suurimman osan meidän veroeuroista ja ainakin minä haluaisin tietää mihin helkkariin ne rahat menee ja mitä niillä on saatu.&nbsp;</p> <p>Luulis kiinnostavan sinuakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eihän se nyt näin pitänyt mennä, kaiken piti olla aurinkoa ja lempeätä kesätuulta. Palvelut paranee ja rahaa säästyy samaan tahtiin kuin Joensuu-Kontiolahti-Outokumpu YTA-alueella. 
Tai siis näinhän tätä maakunnallista sotea joka tarvitaan että olemme ensimmäisiä maakuntia jotka ovat valmiita maakuntauudistukseen. 

Valitettavasti totuus on ollut taas markkinahenkilöiden tarua ihmeellisempää. 

Palataanpa vaikka Joulukuuhun 2017 

– Turha tähän on muutoksia esittää, koska ei kestää kauaa, että budjetti joudutaan repimään auki, epäili Jari Turpeinen (sin.).

Turpeisen huolen taustalla on ennakkotieto siitä, että Outokummun maksuosuus Siun soteen ylittyy roimasti, jopa puolella miljoonalla eurolla. –
linkki Karjalaisen artikkeliin

Nyt ollaan jo helmikuussa 2019 ja vieläkään tilanne ei ole selvä.  
Tai siis ainoa selvä ja nyt jo julkinenkin asia on se että lisämaksut eivät ole perussopimuksen mukaisia. 

Kuluvan vuoden ennusteen painoarvo on 50, sitä edeltävän vuoden 30 ja sitä edellisen vuoden 20 prosenttia.

Näin laskettu kuntien yhteenlaskettu maksuosuus on Siun sotea sitova.

Perussopimuksen soveltaminen muuttui hankalaksi, kun entinen sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä muuttui Siun soteksi.

Kun samalla muuttui raportointijärjestelmä, ei vuoden 2017 ennuste ollut käytettäväksi vuoden 2018 maksuosuuksien pohjana.

Kunnat sopivat tuolloin, että vuoden 2017 ennusteen laskentapohjana käytetään vuosien 2014-2016 toteutumaa sekä perussopimuksen mukaan viiden prosentin osalta asukaslukua.

Malli poikkeaa perussopimuksen määräyksestä, se tiedettiin jo tuolloin.

Tarkistukset maksuosuuksiin piti tehdä viime keväänä, mutta raportointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät viiveet eivät mahdollistaneet sitä.

Vuoden 2017 tiedot ovat nyt käytettävissä, mutta perussopimuksen mukaan vuoden 2018 maksuosuuksien pohjana olisi tullut käyttää vuoden 2017 ennustetta eikä toteutumaa.

Kyse on vain yhtä vuotta koskevasta epäselvyydestä, sillä tämän vuoden alusta lukien kuntien maksuosuus Siun sotelle määräytyy kokonaan palvelujen käytön perusteella.

Mutkikkaaksi asian tekee se, että perussopimus on kuntia sitova asiakirja. Siun soten perussopimuksessa ei ole määräystä siitä, millä menettelyllä sopimusta muutetaan.
linkki Karjalaisen juttuun

Oman mielenkiinoisen mutkan tähän asiaan tekee se että kunnat ja SS ovat pyytäneet tilintarkastusyhteisöiltä lausuntoa tästä asiasta. 
Ymmärtääkseni lausuntoja on antanut kolme eri tilintarkastusyhteisöä ja lausunnot eivät ole olleet yhteneviä. 
Tosin varmuuttahan tästä ei ole koska syystä tai toisesta yhtään lausuntoa ei ole esitetty niin valtuutetuille tai edes tarkastuslautakunnan ( Outokumpu ja Siun Sote ) jäsenille. Puhumattakaan siitä että osalla kuntia on sama tilintarkastusyhteisö kuin SS:llä, voiko yksi yritys ( toisin suuri ) toimia ns. ”molempien osapuolien edustajana” ilman että tietynlaisia ajatuksia jääviydestä nousisi ilmaan. 

Missään olosuhteissa, nykyisellä tiedolla tuota lisälaskua Outokummun kaupunki EI saa hyväksyä. 
Päin vastoin jos on pieninkään oletus siitä että laskun sisältö ei ole täydellisen pitävä niin silloin pitää vakavasti harkita viranomais-tutkinnan aloittamista siitä missä on menty metsään.

Enkä kyllä pitäisi ollenkaan huonona vaihtoehtona sitäkään että jonkinlaista ajatustyötä sekä laskelmointia siitä miten me pärjättäisiin ilman tätä väliaikaisvaiheeksi suunniteltua Siun Sotea. 

Etenkin kun nyt entistä enemmän alkaa vaikuttamaan siltä että pitkään suunnitellun valtakunnallisen sote-uudistuksen vääntämisen 20 v juhlat saattavat tulla vastaan ennen kuin mitään valmista on olemassa.

Mutta on yksi asia minkä valmistelu pitää aloittaa välittömästi jos iso sote kaatuu. Se on nimittäin tuon Siun Sotkun perus-sopimuksen uudelleen kirjoittaminen. 
Yhtenä esimerkkinä sanottakoon kuntayhtymän hallituksen kokoonpano. 
Tällä hetkellä alueen neljästätoista kunnasta on varsinaisia, äänivaltaisia jäseniä näin:

  • Heinävesi, ei ketään
  • Ilomantsi, ei ketään
  • Joensuu, kolme henkeä
  • Juuka, yksi henki
  • Kitee, kolme henkeä
  • Kontiolahti, kaksi henkeä
  • Lieksa, yksi henki
  • Liperi, ei ketään
  • Nurmes, yksi henkilö
  • Outokumpu, ei ketään
  • Polvijärvi, ei ketään
  • Rääkkylä, ei ketään
  • Tohmajärvi, ei ketään
  • Valtimo, ei ketään

Eli es. meidän läntiseltä alueelta ei ole yhtään virallista, äänivaltaista hallituksen jäsentä, onhan siellä sitten näistä nolla kunnista se läsnä- ja puheoikeus paikka olemassa. 
Vaan mitä tuossa on ihmisten kanssa keskustellut niin ei näistä paikoista ole mitään käytännön hyötyä yhtään mihinkään vaan näennäisdemokratian takia pitäähän se kahvikuppi olla kaikille katettu näille mykillekkin edustajille. 

Joten menipä se niin tai näin, niin kyllä meillä riittää töitä soten sotkujen kanssa. 
Se vaan nappaa suurimman osan meidän veroeuroista ja ainakin minä haluaisin tietää mihin helkkariin ne rahat menee ja mitä niillä on saatu. 

Luulis kiinnostavan sinuakin.

]]>
1 http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269588-siun-soten-lisamaksut#comments Perussopimus Raha siunsote Sote Talous Wed, 13 Feb 2019 15:31:10 +0000 Jari Turpeinen http://jariturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269588-siun-soten-lisamaksut
Esperi Care on tai oli tappiota tuottava yritys http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268922-esperi-care-on-tai-oli-tappiota-tuottava-yritys Silti yhtiön rahat kulkevat Jerseyn saaren kautta ja tuottavat Esperin omistajille voittoa. Silti kyse ei ole tästä kikkailusta (vaikka verovuotokin on vakavaa) vaan aivan jostain muusta. Rahan karkaaminen yrityksiltä suuria voittoja odottaville omistajille investointien ja laadukkaan palvelun sijaan on suurempi ongelma kuin hoivakotien hoitajamitoitukset ja asialle on tehtävä jotain mutta mitä. Laatu ja palvelu ovat tärkeämpää kuin voitot, sellainen tuo lisää asiakkaita ja luo tyytyväisyyttä. Toivottavasti te poliitikot luette tämän, lyötte päänne yhteen ja keksitte ratkaisun sillä sama ilmiö (lue: ongelma) nimittäin ei koske vain hoivapalveluja vaan se on käynnissä lähes kaikkialla. Yritykset ovat nimittäin pulassa kun eivät saa niitä rahoja joita tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen. Esperi Caren taloudesta uutisoi Iltasanomat: <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005987234.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005987234.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005987234.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 3 http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268922-esperi-care-on-tai-oli-tappiota-tuottava-yritys#comments Karkaaminen Raha Toiminta Vuoto Yritykset Sat, 02 Feb 2019 17:45:00 +0000 Daniel Malinen http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268922-esperi-care-on-tai-oli-tappiota-tuottava-yritys Lapsia kannattaa opettaa järkevään rahankäyttöön jo kotona http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268214-lapsia-kannattaa-opettaa-jarkevaan-rahankayttoon-jo-kotona <p>Rahoitusmaailma on verkkoajan myötä kokenut rajun muutoksen, kun perinteisten pankkien ohella laina- ja luottoliiketoimintaan ovat tulleet mukaan erilaiset pikavippi- ja vertaislainayhtiöt. Pikavipit ovat olleet varsinkin nuorten suosiossa, koska niitä on voinut ottaa kännykkäviesteillä tai verkkosivuilta. Vippirahalla on usein rahoitettu nopeita ja huuruisia kulutuspäätöksiä - vaateostoksia tai baari- ja bileiltoja.</p><p>Valitettavasti näiden pikalainojen ottajat eivät ole huomanneet lainojen &rdquo;pikkupränttiä&rdquo; eli jopa kymmenien prosenttien korkoja tai laskeneet sitä, pystyvätkö he pienillä tuloillaan maksamaan satojen tai tuhansien eurojen vippejä pois. Kun pikavelka on sitten tullut maksettavaksi, eikä sen hoitamiseksi ole löytynyt rahaa, on velanmaksu kuitattu uudella pikalainalla. Velkakierre on ollut valmis. Se on voinut johtaa ikäviin luottotietomerkintöihin.</p><p>Lainsäädännöllä voidaan suitsia pikavippiyritysten ottamia korkoja ja voittoja. Eräs <a href="http://www.kauhajoki-lehti.fi/kauhajoki-lehti/uutiset/19033.html">pankkimies on esittänyt nuorten talousosaamisen koulutuksen lisäämistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa</a> (Kauhajoki-lehti 13.12.2018). Lasten ja nuorten talousosaamisen opettaminen ei ole ensisijaisesti koulun tai yhteiskunnan tehtävä. Äitien ja isien kannattaa opettaa lapsia jo kotona järkevään rahankäyttöön ja säästämiseen. Kotona voidaan sopiva vaikka pienistä askareista ja kotitöistä maksettavista palkkioista, joista kertyvät rahat laitetaan säästöön tai joita voi kerätä lompakkoon talteen jotain lapsen mielimää ostosta varten.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rahoitusmaailma on verkkoajan myötä kokenut rajun muutoksen, kun perinteisten pankkien ohella laina- ja luottoliiketoimintaan ovat tulleet mukaan erilaiset pikavippi- ja vertaislainayhtiöt. Pikavipit ovat olleet varsinkin nuorten suosiossa, koska niitä on voinut ottaa kännykkäviesteillä tai verkkosivuilta. Vippirahalla on usein rahoitettu nopeita ja huuruisia kulutuspäätöksiä - vaateostoksia tai baari- ja bileiltoja.

Valitettavasti näiden pikalainojen ottajat eivät ole huomanneet lainojen ”pikkupränttiä” eli jopa kymmenien prosenttien korkoja tai laskeneet sitä, pystyvätkö he pienillä tuloillaan maksamaan satojen tai tuhansien eurojen vippejä pois. Kun pikavelka on sitten tullut maksettavaksi, eikä sen hoitamiseksi ole löytynyt rahaa, on velanmaksu kuitattu uudella pikalainalla. Velkakierre on ollut valmis. Se on voinut johtaa ikäviin luottotietomerkintöihin.

Lainsäädännöllä voidaan suitsia pikavippiyritysten ottamia korkoja ja voittoja. Eräs pankkimies on esittänyt nuorten talousosaamisen koulutuksen lisäämistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa (Kauhajoki-lehti 13.12.2018). Lasten ja nuorten talousosaamisen opettaminen ei ole ensisijaisesti koulun tai yhteiskunnan tehtävä. Äitien ja isien kannattaa opettaa lapsia jo kotona järkevään rahankäyttöön ja säästämiseen. Kotona voidaan sopiva vaikka pienistä askareista ja kotitöistä maksettavista palkkioista, joista kertyvät rahat laitetaan säästöön tai joita voi kerätä lompakkoon talteen jotain lapsen mielimää ostosta varten.

]]>
6 http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268214-lapsia-kannattaa-opettaa-jarkevaan-rahankayttoon-jo-kotona#comments Lapset Perhe Politiikka Raha Talous Tue, 22 Jan 2019 17:43:16 +0000 Tuomas Koivuniemi http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268214-lapsia-kannattaa-opettaa-jarkevaan-rahankayttoon-jo-kotona
Raha on arvon mitta http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266508-raha-on-arvon-mitta <p>Vaikka maalikkona ei talousoppineiden kaikkia viisauksia ymmärrä, niin sen perusasian voi ymmärtää, että raha on vaihdon väline ja arvon mitta. Kun tätä asiaa lähestyn nykyoloissa, kun olemme yhteisvaluutassa, toteutuuko se?&nbsp; Ehkäpä kovin kysymys on, mikä on rahan oikea arvo ?</p><p>Vanhana markka-aikana Suomessa devalvoitiin, eli rahan arvo alennettiin noin 10 vuoden välein. Se johtui siitä, että palkkojamme nostettiin liikaa suhteessa muihin maihin ja kilpalukykyyn nähden. Ulkoiset tekijät saattoivat olla merkittävässa osassa, kun siellä jostain syystä ostovoima väheni. Vanhana markka-aikana politiikot sitten alensivat markan ulkoista arvoa ja Suomi taas pärjäsi ulkomaan kaupassa. Vaikka nykyoloissa tästä asiasta tehtiin paha asia sen muka epäreiluuden tähden, niin sillä systeemillä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu.</p><p>Nyt, kun ollaan yhteisvaluutassa, niin miten on laita ? Paavo Lipponen euron isänä moitti kykypuolueena mainostettua kokoomusta kriisin alkuunpanijana, kun Sari Sairaanhoitajan palkkoja nostettiin, kun ei osata eurossa elää. Paavo puhui siinä asiassa totuuden. Silloinhan BKT laski noin 8 prosenttiyksikköä, ja meillä nostetaan palkkoja. Nyt tätä velkaa sitten maksetaan. Elämme nyt pienessä muodossa samankaltaista tilannetta.</p><p>Näiden kahden valuuttamuodon lisäksi on vielä kolmaskin mahdollisuus olemassa. Sitäkin maassamme on pakottavissa olosuhteissa käytetty 1990- luvulla noin 4 vuotta. Tämä valuuttamuoto on kansallinen kelluva valuutta. Ruotsi ei nähnyt mitää niin vahvaa, hyvää perustetta siirtyä euroon, että kannattaisi ja olen Ruotsin kanssa täysin samaa mieltä.</p><p>Kun politiikot ensi 1980-1990-luvulla revalvoivat ja sitten devalvoivat, eikä rahan arvolle tuntunut löytyvät oikeaa arvoa , niin markka pantiin pakon sanelema kellumaan. Sen tehtävänä oli hakea markalle oikea arvo, kun Suomi liittyy ecu-koriin ja euroon. Minä kannatan kansallista kelluvaa valuutta, enkä kannata europuolueiden velkasuomen rakentamista. Suomi selvisi perustellusti nopeasti 1990-luvun lamasta kelluvan valuutan ansiosta, vaikka muitakin toimenpiteitä tehtiin.</p><p>Keinotekoinen , väärä rahan arvon mitta vei Suomen silloin syvälle suohon, mutta rahan oikealla arvolla sieltä noustiin ja elettiin finassikriisiin asti. Nyt meillä ei ole sellaista valuuttaa, joka ilmaisi taloutemme oikean arvon, valitettavasti. Valuutan arvon pitää palvella kansakuntaa ja ihmistä. Valuutan arvon pitää olla oikea. Kun valuutan arvo on olosuhteisiin nähden väärä, niin joku siitä kärsii. Kansakunta ja ihmiset sitten joutuvat elämässään joustamaan, palvomaan valuutan väärää arvoa. Ihmisyysaate pohjautuu kultaiseen sääntöön ja sitä yhteisvaluutta ei kansakunnan kohdalta toteuta. Siksi kansoilla on yleensä oma valuutta ja yhteisvaluutat ovat toimimattomuutensa vuoksi purkautuneet. Tämä laboratorio koe Suomen ja Ruotsin välillä tämän konkreettisesti todistaa. Ruotsi on mennyt menojaan. Tässä mielessä europuolueet ovat luopuneet ihmisyysaatteestaan, vaikka muuta puhuvat. Teot puhuvat enemmän.</p><p>Kansallinen nimenomaan kelluva valuutta on ihmisyysaatten mukainen ainoa kunnolla toimiva valuuttamuoto kansakuntamme parhaaksi. Eurossa rakennetaan velkasuomea. Nuorien kannattaa ajatella, että ette ole tukemassa tätä kehitystä, sillä velka tulee teidän harteillenne.&nbsp; Vaihtoehto on olemassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka maalikkona ei talousoppineiden kaikkia viisauksia ymmärrä, niin sen perusasian voi ymmärtää, että raha on vaihdon väline ja arvon mitta. Kun tätä asiaa lähestyn nykyoloissa, kun olemme yhteisvaluutassa, toteutuuko se?  Ehkäpä kovin kysymys on, mikä on rahan oikea arvo ?

Vanhana markka-aikana Suomessa devalvoitiin, eli rahan arvo alennettiin noin 10 vuoden välein. Se johtui siitä, että palkkojamme nostettiin liikaa suhteessa muihin maihin ja kilpalukykyyn nähden. Ulkoiset tekijät saattoivat olla merkittävässa osassa, kun siellä jostain syystä ostovoima väheni. Vanhana markka-aikana politiikot sitten alensivat markan ulkoista arvoa ja Suomi taas pärjäsi ulkomaan kaupassa. Vaikka nykyoloissa tästä asiasta tehtiin paha asia sen muka epäreiluuden tähden, niin sillä systeemillä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu.

Nyt, kun ollaan yhteisvaluutassa, niin miten on laita ? Paavo Lipponen euron isänä moitti kykypuolueena mainostettua kokoomusta kriisin alkuunpanijana, kun Sari Sairaanhoitajan palkkoja nostettiin, kun ei osata eurossa elää. Paavo puhui siinä asiassa totuuden. Silloinhan BKT laski noin 8 prosenttiyksikköä, ja meillä nostetaan palkkoja. Nyt tätä velkaa sitten maksetaan. Elämme nyt pienessä muodossa samankaltaista tilannetta.

Näiden kahden valuuttamuodon lisäksi on vielä kolmaskin mahdollisuus olemassa. Sitäkin maassamme on pakottavissa olosuhteissa käytetty 1990- luvulla noin 4 vuotta. Tämä valuuttamuoto on kansallinen kelluva valuutta. Ruotsi ei nähnyt mitää niin vahvaa, hyvää perustetta siirtyä euroon, että kannattaisi ja olen Ruotsin kanssa täysin samaa mieltä.

Kun politiikot ensi 1980-1990-luvulla revalvoivat ja sitten devalvoivat, eikä rahan arvolle tuntunut löytyvät oikeaa arvoa , niin markka pantiin pakon sanelema kellumaan. Sen tehtävänä oli hakea markalle oikea arvo, kun Suomi liittyy ecu-koriin ja euroon. Minä kannatan kansallista kelluvaa valuutta, enkä kannata europuolueiden velkasuomen rakentamista. Suomi selvisi perustellusti nopeasti 1990-luvun lamasta kelluvan valuutan ansiosta, vaikka muitakin toimenpiteitä tehtiin.

Keinotekoinen , väärä rahan arvon mitta vei Suomen silloin syvälle suohon, mutta rahan oikealla arvolla sieltä noustiin ja elettiin finassikriisiin asti. Nyt meillä ei ole sellaista valuuttaa, joka ilmaisi taloutemme oikean arvon, valitettavasti. Valuutan arvon pitää palvella kansakuntaa ja ihmistä. Valuutan arvon pitää olla oikea. Kun valuutan arvo on olosuhteisiin nähden väärä, niin joku siitä kärsii. Kansakunta ja ihmiset sitten joutuvat elämässään joustamaan, palvomaan valuutan väärää arvoa. Ihmisyysaate pohjautuu kultaiseen sääntöön ja sitä yhteisvaluutta ei kansakunnan kohdalta toteuta. Siksi kansoilla on yleensä oma valuutta ja yhteisvaluutat ovat toimimattomuutensa vuoksi purkautuneet. Tämä laboratorio koe Suomen ja Ruotsin välillä tämän konkreettisesti todistaa. Ruotsi on mennyt menojaan. Tässä mielessä europuolueet ovat luopuneet ihmisyysaatteestaan, vaikka muuta puhuvat. Teot puhuvat enemmän.

Kansallinen nimenomaan kelluva valuutta on ihmisyysaatten mukainen ainoa kunnolla toimiva valuuttamuoto kansakuntamme parhaaksi. Eurossa rakennetaan velkasuomea. Nuorien kannattaa ajatella, että ette ole tukemassa tätä kehitystä, sillä velka tulee teidän harteillenne.  Vaihtoehto on olemassa.

]]>
28 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266508-raha-on-arvon-mitta#comments Euro Kauppa Kultainen sääntö Raha Thu, 27 Dec 2018 10:03:22 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266508-raha-on-arvon-mitta
Ajasta aikaan: Raha ja talous http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258369-ajasta-aikaan-raha-ja-talous <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Selventävä kantateksti on aluksi syytä lukea </em><a href="http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255624-ajasta-aikaan"><u><em>täältä</em></u></a><em>.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Niillä</em> on viipperä konsti harhauttaa toisiaan: <a href="https://goo.gl/images/VouUrE"><em>talous</em></a>. Alun perin <em>ne</em> kehittivät rahan velkakirjaksi: kun ensimmäinen antoi jotain toiselle, toinen antoi tälle vastineeksi sellaisen todistuksen, jota vastaan se ensimmäinen sai kolmannelta jotain muuta, ja se kolmas neljänneltä ja niin edes päin. Aika näppärä keksintö.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Niiden</em> historiassa eli rikas mies nimeltä <a href="https://goo.gl/images/dgqRh7">Henry Ford</a>, joka <em>niiden</em> 1920-luvulla lausahti, että jos kansa tietäisi edes jotain meidän pankki- ja rahajärjestelmästämme, jo ennen huomisaamua syntyisi vallankumous. Miksiköhän hän näin sanoi, vaikka rahatalouden piti olla niin pätevä juttu?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pitää katsoa tarkemmin, miten rahalle on käynyt, se nimittäin on muuttunut luontevasta vaihtamisen välineestä melkein vastakohdakseen. Jotkut kutsuvat talousajattelua <a href="https://goo.gl/images/gSNg7N">uskonnoksikin</a>, koska tiedetään, ettei raha itsessään ole minkään arvoista: ei sitä voi syödä eikä juoda, se ei pese <em>niiden</em> ikkunoita tai käsiä eikä hoida lapsia ja vanhuksia, mutta siitä tiedosta huolimatta rahaa pidetään todellisena ja aikaansaavana, ja sitä tavoitellaan kaikin keinoin lisää ja lisää. Erikoista on se, että kun <em>ne</em> ovat saaneet haalittua itselleen tarpeeksi rahaa, sitä usein halutaan vieläkin enemmän. Tuota ylimääräistä rahaa kerätään enimmäkseen <em>niiltä</em>, jotka sitä tarvitsisivat elääkseen. Siihen keräilyyn on keksitty monenlaisia konsteja, joista ovelin on työstä maksettava rahapalkka: ihmisillä teetetään kaikenlaista, jota myydään eteenpäin rahaa vastaan. Sitä rahaa jaetaan sitten korvauksena niille, jotka työn ovat tehneet, mutta ei kaikkea, vaan usein vain pieni osa. Toinen osa käytetään tuotannon muihin kuluihin, mutta loput pidetään itse.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jo Henry Fordin aikana <em>ne</em> olivat kehittäneet myös <a href="https://goo.gl/images/GAzHv3">pankkijärjestelmän</a>, jonka ajatuksena oli se, että ihmiset antoivat pankin säilytettäväksi ylimääräiset rahansa siihen asti, kunnes tarvitsivat niitä taas. Säilössä olevia rahoja pankki sitten lainasi muille, ja näiltä pankki otti maksun, jota nimitetään koroksi. Tällä tavalla <em>ne</em> saattoivat maksaa jonkin haluamansa etukäteen tai vaikka maksaa osan lainastaan palkkana työntekijöille, joiden tekemiä asioita he myivät muille ja maksoivat myyntivoitoistaan velkansa takaisin&nbsp;pankille. Näin vaihtovelkakirjat, eli raha, tehtiin laajemmin kierrätettäväksi.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Korko ei kuitenkaan riittänyt pankeille, jotka ymmärsivät, että koska itse raha ei ole minkään arvoista, lainaksi voidaan antaa myös sellaisia velkakirjoja, rahaa, jota ei ole säästetty pankkiin. Koska luotettiin siihen, että tuo uusi, tyhjästä taiottu raha maksetaan joskus takaisin, ei tuon rahan ollut tarpeen perustua mihinkään todelliseen ja olemassa olevaan. Fordin aikana pankit uskaltautuivat luomaan tyhjästä rahaa jo muutaman prosentin verran pankkeihin talletetuista varoista. Siitä syystä Ford uumoili, että kansalaiset eivät ehkä hyväksyisi tuollaista touhua, ja myös siksi asiasta ei kerrottu kuin harvoille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta nälkä kasvaa syödessä, kertoo yksi <em>niiden</em> oivallisista sananlaskuista. Kun pankkien toiminta näytti tuottavan hyvin, sitä ruvettiin laajentamaan, ja talletetun rahan ylittävää talouden osaa &ndash; tyhjästä luotua rahaa &ndash; alettiin nimittää finanssitaloudeksi, kun taas pankkeihin, taskuihin ja sukanvarteen talletettua&nbsp;rahaa kutsutaan reaalitaloudeksi. Ford tuskin saattoi kuvitella, että tuo muutama prosentti, jonka hän pelkäsi johtavan vallankumoukseen, kasvaisi sadan vuoden aikana lähelle sataa, eikä mellakoita isompaa vallankumousta ole silti saatu aikaan, koska suurin osa kansasta ei edelleenkään tiedä mitään pankki- ja rahoitusjärjestelmästä. Jotka siitä tietävät ovat joko niitä, jotka hyötyvät muiden tietämättömyydestä ja ovat siksi vaiti, tai sitten niitä, joiden ääni vaiennetaan julkisuudessa leimaamalla heidät hörhöiksi tai kommunisteiksi. Kommunistihan on sana, jolla nimitetään niitä, joiden ääntä ei haluta kuuluviin, oli heillä tekemistä kommunismin kanssa tai ei. (Toim. huom: tästä aiheesta lisää sarjan myöhemmissä osissa)</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta ei siinä vielä kaikki: jotkut alkoivat ostaa toisilta velkapapereita, joita he myivät sitten eteenpäin, loputtomiin, niin että viimein niiden alkuperä katosi taivaan tuuliin &ndash; josta ne olivat myös peräisin. Finanssitaloudesta muodostui itseään ruokkiva&nbsp;<a href="https://goo.gl/images/j3bSEP">oma maailmansa</a>, jolla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Finanssitalouden maailmassa käydään ankaria uhkapelejä, ja sellaisen häviäjä ottaa aina uutta lainaa maksaakseen tappionsa. Myös se uusi laina luodaan tyhjästä. Näin tuo finanssitalous paisuu kuin pullataikina ja ripeämminkin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toisinaan kuitenkin joku <em>niistä</em> häviää pelissä niin paljon, että ei enää onnistu saamaan lisälainaa tappionsa maksaakseen. Jonkun on se maksettava, ja silloin huudetaan apuun reaalitaloutta. Tällaista tilannetta nimitetään <a href="https://goo.gl/images/3MeLwq">lamaksi</a> tai pienemmässä mittakaavassa taantumaksi. Pelivelat kuviteltuun kasinoon pumpataankin todellisuudesta, mikä tuntuu <em>niiden</em> elämässä joskus kipeästikin. Laman aiheuttaneet piirit voivat vaivatta osallistua pelivelkatalkoisiin luovuttamalla pienen osan ylimääräisestä varallisuudestaan tai tinkimällä omista voitoistaan, mutta sen sijaan <em>ne</em>, jotka tarvitsisivat joka pennin ja jenin elämiseen, joutuvat kärsimään kuitatessaan noiden isoilla panoksilla pelaavien tappioita. Vöitä kiristäessään heille kerrotaan, että lama on kuin luonnonmullistus, eikä asialle siksi mahda mitään. Suuri osa <em>niistä</em> uskoo, ja vähitellen taas kaikki palautuu ennalleen, paitsi että prosessin aikana köyhät ovat entisestään köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pankki- ja rahoitusjärjestelmä, jota Ford sen alkeisvaiheessa kuvaili, perustuu toistuviin nousuihin ja niiden vastavoimiin, romahduksiin. Mitä isompi finanssikupla puhalletaan, sitä isompi on paukku sen puhjetessa. Lamaa voisi kutsua luonnolliseksi, ellei koko ilmiö olisi <em>niiden</em> itsensä aiheuttama. Kun romahdukset näkyvät toistuvan aina entistä isompina, odotettavissa on koko fiktiivisen finanssitalouden romahdus, ja sen kuittaamiseen eivät piskuisen reaalitalouden resurssit alkuunkaan riitä, vaikka kaikki tekisivät työtä sata tuntia viikossa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Silloin <em>niillä</em> ei ole kenelläkään kivaa, koska sellainen tilanne johtaa varmasti <a href="https://goo.gl/images/gnNGmw">väkivaltaan</a> &ndash; juuri siihen vallankumoukseen, mistä Ford aikanaan varoitti &ndash; eikä valtioillakaan ole enää varaa ostaa yhteiskuntarauhaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mitä sen jälkeen tapahtuu, sen <em>me</em> tiedämme, mutta eivät <em>ne &ndash; </em>vielä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Selventävä kantateksti on aluksi syytä lukea täältä.

 

Niillä on viipperä konsti harhauttaa toisiaan: talous. Alun perin ne kehittivät rahan velkakirjaksi: kun ensimmäinen antoi jotain toiselle, toinen antoi tälle vastineeksi sellaisen todistuksen, jota vastaan se ensimmäinen sai kolmannelta jotain muuta, ja se kolmas neljänneltä ja niin edes päin. Aika näppärä keksintö.

 

Niiden historiassa eli rikas mies nimeltä Henry Ford, joka niiden 1920-luvulla lausahti, että jos kansa tietäisi edes jotain meidän pankki- ja rahajärjestelmästämme, jo ennen huomisaamua syntyisi vallankumous. Miksiköhän hän näin sanoi, vaikka rahatalouden piti olla niin pätevä juttu?

 

Pitää katsoa tarkemmin, miten rahalle on käynyt, se nimittäin on muuttunut luontevasta vaihtamisen välineestä melkein vastakohdakseen. Jotkut kutsuvat talousajattelua uskonnoksikin, koska tiedetään, ettei raha itsessään ole minkään arvoista: ei sitä voi syödä eikä juoda, se ei pese niiden ikkunoita tai käsiä eikä hoida lapsia ja vanhuksia, mutta siitä tiedosta huolimatta rahaa pidetään todellisena ja aikaansaavana, ja sitä tavoitellaan kaikin keinoin lisää ja lisää. Erikoista on se, että kun ne ovat saaneet haalittua itselleen tarpeeksi rahaa, sitä usein halutaan vieläkin enemmän. Tuota ylimääräistä rahaa kerätään enimmäkseen niiltä, jotka sitä tarvitsisivat elääkseen. Siihen keräilyyn on keksitty monenlaisia konsteja, joista ovelin on työstä maksettava rahapalkka: ihmisillä teetetään kaikenlaista, jota myydään eteenpäin rahaa vastaan. Sitä rahaa jaetaan sitten korvauksena niille, jotka työn ovat tehneet, mutta ei kaikkea, vaan usein vain pieni osa. Toinen osa käytetään tuotannon muihin kuluihin, mutta loput pidetään itse.

 

Jo Henry Fordin aikana ne olivat kehittäneet myös pankkijärjestelmän, jonka ajatuksena oli se, että ihmiset antoivat pankin säilytettäväksi ylimääräiset rahansa siihen asti, kunnes tarvitsivat niitä taas. Säilössä olevia rahoja pankki sitten lainasi muille, ja näiltä pankki otti maksun, jota nimitetään koroksi. Tällä tavalla ne saattoivat maksaa jonkin haluamansa etukäteen tai vaikka maksaa osan lainastaan palkkana työntekijöille, joiden tekemiä asioita he myivät muille ja maksoivat myyntivoitoistaan velkansa takaisin pankille. Näin vaihtovelkakirjat, eli raha, tehtiin laajemmin kierrätettäväksi. 

 

Korko ei kuitenkaan riittänyt pankeille, jotka ymmärsivät, että koska itse raha ei ole minkään arvoista, lainaksi voidaan antaa myös sellaisia velkakirjoja, rahaa, jota ei ole säästetty pankkiin. Koska luotettiin siihen, että tuo uusi, tyhjästä taiottu raha maksetaan joskus takaisin, ei tuon rahan ollut tarpeen perustua mihinkään todelliseen ja olemassa olevaan. Fordin aikana pankit uskaltautuivat luomaan tyhjästä rahaa jo muutaman prosentin verran pankkeihin talletetuista varoista. Siitä syystä Ford uumoili, että kansalaiset eivät ehkä hyväksyisi tuollaista touhua, ja myös siksi asiasta ei kerrottu kuin harvoille.

 

Mutta nälkä kasvaa syödessä, kertoo yksi niiden oivallisista sananlaskuista. Kun pankkien toiminta näytti tuottavan hyvin, sitä ruvettiin laajentamaan, ja talletetun rahan ylittävää talouden osaa – tyhjästä luotua rahaa – alettiin nimittää finanssitaloudeksi, kun taas pankkeihin, taskuihin ja sukanvarteen talletettua rahaa kutsutaan reaalitaloudeksi. Ford tuskin saattoi kuvitella, että tuo muutama prosentti, jonka hän pelkäsi johtavan vallankumoukseen, kasvaisi sadan vuoden aikana lähelle sataa, eikä mellakoita isompaa vallankumousta ole silti saatu aikaan, koska suurin osa kansasta ei edelleenkään tiedä mitään pankki- ja rahoitusjärjestelmästä. Jotka siitä tietävät ovat joko niitä, jotka hyötyvät muiden tietämättömyydestä ja ovat siksi vaiti, tai sitten niitä, joiden ääni vaiennetaan julkisuudessa leimaamalla heidät hörhöiksi tai kommunisteiksi. Kommunistihan on sana, jolla nimitetään niitä, joiden ääntä ei haluta kuuluviin, oli heillä tekemistä kommunismin kanssa tai ei. (Toim. huom: tästä aiheesta lisää sarjan myöhemmissä osissa)

 

Mutta ei siinä vielä kaikki: jotkut alkoivat ostaa toisilta velkapapereita, joita he myivät sitten eteenpäin, loputtomiin, niin että viimein niiden alkuperä katosi taivaan tuuliin – josta ne olivat myös peräisin. Finanssitaloudesta muodostui itseään ruokkiva oma maailmansa, jolla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa. 

 

Finanssitalouden maailmassa käydään ankaria uhkapelejä, ja sellaisen häviäjä ottaa aina uutta lainaa maksaakseen tappionsa. Myös se uusi laina luodaan tyhjästä. Näin tuo finanssitalous paisuu kuin pullataikina ja ripeämminkin. 

 

Toisinaan kuitenkin joku niistä häviää pelissä niin paljon, että ei enää onnistu saamaan lisälainaa tappionsa maksaakseen. Jonkun on se maksettava, ja silloin huudetaan apuun reaalitaloutta. Tällaista tilannetta nimitetään lamaksi tai pienemmässä mittakaavassa taantumaksi. Pelivelat kuviteltuun kasinoon pumpataankin todellisuudesta, mikä tuntuu niiden elämässä joskus kipeästikin. Laman aiheuttaneet piirit voivat vaivatta osallistua pelivelkatalkoisiin luovuttamalla pienen osan ylimääräisestä varallisuudestaan tai tinkimällä omista voitoistaan, mutta sen sijaan ne, jotka tarvitsisivat joka pennin ja jenin elämiseen, joutuvat kärsimään kuitatessaan noiden isoilla panoksilla pelaavien tappioita. Vöitä kiristäessään heille kerrotaan, että lama on kuin luonnonmullistus, eikä asialle siksi mahda mitään. Suuri osa niistä uskoo, ja vähitellen taas kaikki palautuu ennalleen, paitsi että prosessin aikana köyhät ovat entisestään köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet.

 

Pankki- ja rahoitusjärjestelmä, jota Ford sen alkeisvaiheessa kuvaili, perustuu toistuviin nousuihin ja niiden vastavoimiin, romahduksiin. Mitä isompi finanssikupla puhalletaan, sitä isompi on paukku sen puhjetessa. Lamaa voisi kutsua luonnolliseksi, ellei koko ilmiö olisi niiden itsensä aiheuttama. Kun romahdukset näkyvät toistuvan aina entistä isompina, odotettavissa on koko fiktiivisen finanssitalouden romahdus, ja sen kuittaamiseen eivät piskuisen reaalitalouden resurssit alkuunkaan riitä, vaikka kaikki tekisivät työtä sata tuntia viikossa. 

 

Silloin niillä ei ole kenelläkään kivaa, koska sellainen tilanne johtaa varmasti väkivaltaan – juuri siihen vallankumoukseen, mistä Ford aikanaan varoitti – eikä valtioillakaan ole enää varaa ostaa yhteiskuntarauhaa. 

 

Mitä sen jälkeen tapahtuu, sen me tiedämme, mutta eivät ne – vielä.

 

]]>
8 http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258369-ajasta-aikaan-raha-ja-talous#comments Henry Ford Raha Reaalitodellisuus Talous Uskonto Wed, 18 Jul 2018 16:44:05 +0000 Janne Kuusi http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258369-ajasta-aikaan-raha-ja-talous
Professorien kiireet ja huolet http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258232-professorien-kiireet-ja-huolet <p>On se hirvittävää Suomessa professorilla! Professoriliiton mukaan, kun aivan näyttää kellonympäryksen virkatunteja tulevan! Tunnen yhden Turusta ja kolme Helsingistä tämän virkakunnan edustajaa enemmän, kuin hyvän päivän tuttuna. Ainutkaan niistä ei ole kertonut työtaakkansa alle joutumisesta. Paljon heitä näyttää rasittavan muun hallintonsa alan kanssa rahasta, it-laitteista, uusimista kausteista ja toimitiloistaan riitely.</p><p>Seuraavaksi rasittaa ne kansainvälisten kokousmatkojen sovittamiset mukavasti lomailuun kylmään aikaan etelään. Brasiliassa, Australiassa ja Meksikonlahden rantakaupungeissa on usein tammi &ndash; maaliskuussa parin viikon tärkeät &rdquo;kokoukset.&rdquo;<br />Esa Saarinen ehtii julkisesti paljon näyttävästi mm. harrastaa kolmea hyvin aikaa vievää henkilökohtaista ajanvietettään.</p><p>Julkisuudessa paljon oleva professori Laura Kolbe kertoi naisväen lehdessä iloisesti, että<br />&rdquo;Professorivirkani sinänsä on helppo, kiinnostava ja jättää paljon vapaa-aikaa monille harrastuksilleni, matkustelulle, osakuntatoiminnalleni, kv. kokouksille ja kirjallisuuden harrastamiseen&rdquo;.</p><p>Lasketaanko kaikki tuo &rdquo;virkatyöksi?&nbsp;</p><p>Helsingin yliopistossa on äkkiä laskelmalla yli 500 apulaisprofessoria, kolmisenkymmentä akatemiaproffaa. Niitä tavallisia ne laskenut loppuun asti, kun alkoi jo silmiä väsyttä 50 kohdalla. Nimikkeitä kun on keksitty Suomessa näin ja isolla&nbsp; professori ei ole minun keksintöni: Aalto Distinguished Professor, akatemiaprofessori, Assistant Professor (tenure track), apulaisprofessori, Associate Professor, Associate Professor (tenure track), Professor of Practice, TUT Industry Professor, Aalto-professori, professori, Distinguished Professor, FiDiPro-professori, Adjunct Professor, tutkijaprofessori, tutkimusprofessori, Junior Visiting Professor, Visiting Professor, Guest Professor, vieraileva professori, vierailijaprofessori, vieraileva apulaisprofessori &hellip; ho hoijaa .. ja ne palkkamenot sitten?</p><p>Ennen vuotta 2010 professorilta edellytettiin lain mukaan ainoastaan tieteellinen ja/tai taiteellinen pätevyys ja mahdollinen opetustaito. Ei mitään muodollisia tutkintoja, tai taetta mistään osaamisesta opetukseen todellisuudessa tutkittu.<br />Onhan meillä ollut mm. lääketieteessä yliopiston professoreita, jota ovat kuitanneet kalliit opetustyönsä vuosia vain käynnillä auditorion taululla. Siinä kirjoittaneet oppikirjojen nimet ja sivukohdat, joista tulee tentteihin asiaa. Polilla Espoossa oli professori 1980 &ndash; 1988, joka ainoastaan opetti, että<br />&rdquo;Akateemisen arkkitehdin ja akateemisen insinöörin pitää erottua rahvaan massasta ja pukeutua kalliisti. Lisäksi täältä valmistunut, akateeminen ihminen pitää huolen, ettei häntä sekoiteta mihinkään kansakouluinsinööriin!&rdquo;</p><p>Sittemmin hän menehtyi tähän omaperäiseen opetuskaavaansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On se hirvittävää Suomessa professorilla! Professoriliiton mukaan, kun aivan näyttää kellonympäryksen virkatunteja tulevan! Tunnen yhden Turusta ja kolme Helsingistä tämän virkakunnan edustajaa enemmän, kuin hyvän päivän tuttuna. Ainutkaan niistä ei ole kertonut työtaakkansa alle joutumisesta. Paljon heitä näyttää rasittavan muun hallintonsa alan kanssa rahasta, it-laitteista, uusimista kausteista ja toimitiloistaan riitely.

Seuraavaksi rasittaa ne kansainvälisten kokousmatkojen sovittamiset mukavasti lomailuun kylmään aikaan etelään. Brasiliassa, Australiassa ja Meksikonlahden rantakaupungeissa on usein tammi – maaliskuussa parin viikon tärkeät ”kokoukset.”
Esa Saarinen ehtii julkisesti paljon näyttävästi mm. harrastaa kolmea hyvin aikaa vievää henkilökohtaista ajanvietettään.

Julkisuudessa paljon oleva professori Laura Kolbe kertoi naisväen lehdessä iloisesti, että
”Professorivirkani sinänsä on helppo, kiinnostava ja jättää paljon vapaa-aikaa monille harrastuksilleni, matkustelulle, osakuntatoiminnalleni, kv. kokouksille ja kirjallisuuden harrastamiseen”.

Lasketaanko kaikki tuo ”virkatyöksi? 

Helsingin yliopistossa on äkkiä laskelmalla yli 500 apulaisprofessoria, kolmisenkymmentä akatemiaproffaa. Niitä tavallisia ne laskenut loppuun asti, kun alkoi jo silmiä väsyttä 50 kohdalla. Nimikkeitä kun on keksitty Suomessa näin ja isolla  professori ei ole minun keksintöni: Aalto Distinguished Professor, akatemiaprofessori, Assistant Professor (tenure track), apulaisprofessori, Associate Professor, Associate Professor (tenure track), Professor of Practice, TUT Industry Professor, Aalto-professori, professori, Distinguished Professor, FiDiPro-professori, Adjunct Professor, tutkijaprofessori, tutkimusprofessori, Junior Visiting Professor, Visiting Professor, Guest Professor, vieraileva professori, vierailijaprofessori, vieraileva apulaisprofessori … ho hoijaa .. ja ne palkkamenot sitten?

Ennen vuotta 2010 professorilta edellytettiin lain mukaan ainoastaan tieteellinen ja/tai taiteellinen pätevyys ja mahdollinen opetustaito. Ei mitään muodollisia tutkintoja, tai taetta mistään osaamisesta opetukseen todellisuudessa tutkittu.
Onhan meillä ollut mm. lääketieteessä yliopiston professoreita, jota ovat kuitanneet kalliit opetustyönsä vuosia vain käynnillä auditorion taululla. Siinä kirjoittaneet oppikirjojen nimet ja sivukohdat, joista tulee tentteihin asiaa. Polilla Espoossa oli professori 1980 – 1988, joka ainoastaan opetti, että
”Akateemisen arkkitehdin ja akateemisen insinöörin pitää erottua rahvaan massasta ja pukeutua kalliisti. Lisäksi täältä valmistunut, akateeminen ihminen pitää huolen, ettei häntä sekoiteta mihinkään kansakouluinsinööriin!”

Sittemmin hän menehtyi tähän omaperäiseen opetuskaavaansa.

]]>
0 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258232-professorien-kiireet-ja-huolet#comments Professori Raha Titteli Yliopisto Sun, 15 Jul 2018 04:31:03 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258232-professorien-kiireet-ja-huolet
Antti Rinne (sdp.) hoitaa eläkeläisongelman http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman <p>Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten &quot;köyhyys&quot; on kuitenkin ongelma - iso sellainen.</p><p>Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!</p><p>Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?</p><p>Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne (sdp.) on oikealla linjalla. Nyt sen käsitin. Olen ihastunut naiseen joka väittää olevansa ujo ja arka. Hän puhuu ruotsia hyvin koska on sen aineenopettaja. Eläkeläisten "köyhyys" on kuitenkin ongelma - iso sellainen.

Alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää saada sata euroa lisää, mutta miksi? Asiaa voi perustella vain yhdellä sanalla: siksi!

Tarkemmin: moni eläkeläinen on ujo ja arka. Niin olen minäkin. Ehkä minullekin pitäisi maksaa sata euroa kuussa, ihan vaan siksi?

Totta se kuitenkin on: paremmin minä pärjään kuin ujo ja arka eläkeläinen, mutta miksi?

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman#comments Eläke Eläkeläiset Lääkkeet Pienituloisuus Raha Wed, 23 May 2018 11:35:27 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255721-antti-rinne-sdp-hoitaa-elakelaisongelman
Rahasta ei ole kysymys! http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254485-rahasta-ei-ole-kysymys <p>Helsinki on saanut viime aikoina julkisuutta vanhustenhoidosta, tai oikeastaan sen puutteesta. Annetaan ymmärtää, että rahaa ei parempaan ei vain ole, tahtoa toki vaikki mihin hyvään ja kauniiseen.</p><p>Rahasta ei Helsingin vanhustenhoito ongelmat johdu. Viime vuoden ylijäämä luokkaa 400 miljoonaa, kassavarat, jotka ylen mukaan ovat pääosin talletuksina 1,12 miljardia.</p><p>Näin maalta katsottuna kysymys on nimenomaan ja pelkästään asenteesta, siitä mihin rahaa käyttää. Hyvä vanhustenhoito ei ulospäin näy. Joku Guggenheim tms, sellainen näyttää varmasti turistille hienommalta.</p><p>Mieleen tulee, että varmasti monilla&nbsp; muillakin paikoilla tilanne on lähes sama.&nbsp; Mikä on tilanne valtion rahojen käytössä? Vanhusten ja sairaiden hoitoon ei ole rahaa.&nbsp; Muualta tulleiden asioiden hoitoon taas piikki on auki. Kannattaisiko kenties jotain miettiä?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinki on saanut viime aikoina julkisuutta vanhustenhoidosta, tai oikeastaan sen puutteesta. Annetaan ymmärtää, että rahaa ei parempaan ei vain ole, tahtoa toki vaikki mihin hyvään ja kauniiseen.

Rahasta ei Helsingin vanhustenhoito ongelmat johdu. Viime vuoden ylijäämä luokkaa 400 miljoonaa, kassavarat, jotka ylen mukaan ovat pääosin talletuksina 1,12 miljardia.

Näin maalta katsottuna kysymys on nimenomaan ja pelkästään asenteesta, siitä mihin rahaa käyttää. Hyvä vanhustenhoito ei ulospäin näy. Joku Guggenheim tms, sellainen näyttää varmasti turistille hienommalta.

Mieleen tulee, että varmasti monilla  muillakin paikoilla tilanne on lähes sama.  Mikä on tilanne valtion rahojen käytössä? Vanhusten ja sairaiden hoitoon ei ole rahaa.  Muualta tulleiden asioiden hoitoon taas piikki on auki. Kannattaisiko kenties jotain miettiä?

 

 

 

]]>
0 http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254485-rahasta-ei-ole-kysymys#comments Asenne Helsinki Raha vanhustenhoito Fri, 27 Apr 2018 08:28:36 +0000 jouko viitala http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254485-rahasta-ei-ole-kysymys
Raha, mitä se on? http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253013-raha-mita-se-on <p><strong>Raha, mitä se on?</strong></p><p>Aihe tuntuu olevan kiinnostava muillekin ja aina silloin tällöin herättää keskustelua. Itse kiinnostuin aiheesta suunnilleen vuosituhannen vaihteen tienoilla.</p><p>Koulu- tai opiskeluaikoina mielestäni opetettiin, että kun joku tallettaa rahaa pankkiin, niin se on sitten toiselle käytettävissä lainan nostamisessa. Kuitenkin aloin törmäämään kirjoituksiin, joissa väitettiin, että tämä ainakaan noin kerrottuna ei pidä paikkaansa. Yritin perehtyä asiaan vaikkapa lukemalla taloustieteen oppikirjoja aiheesta. Jostain syystä mitään järkevää rahan syntymisen selitystä ei oikein löytynyt oppikirjoistakaan.</p><p><strong>Raha on velkaa [1] [2]</strong></p><p>Heti alkuun yhteenveto. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta on yksityisten pankkien tyhjästä luomaa rahaa (liikepankkirahaa), joka syntyy aina samalla hetkellä kun pankki myöntää jollekin asiakkaalle lainan. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin lisääntyy.<br /><br />Rahaa puolestaan häviää samalla hetkellä olemasta, kun joku asiakas lyhentää ottamaansa lainaa jollain summalla. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin laskee.<br /><br />Käyn asiaa läpi historian osalta vain muutamaan asiaan tarttuen, mutta tämän päivän rahan kannalta sitten tarkemmin.</p><p><strong>V</strong><strong>anhempi historia</strong></p><p>Aloitamme alusta. Kun ennen muinoin esihistoriallisena aikana oli vaihdantatalous, oli monia käytännön ongelmia tehokkaan talouden kannalta; erityisesti arvonmääritykset olivat hankalia.</p><p>Usein vaihdantatalouksissa oli kuitenkin myös vakiintunut joitakin arvon siirtoon soveltuvia välineitä, jotka yleensä olivat ainakin jostakin näkökulmasta arvokkaita, niillä oli ollut käyttöarvoa, ne olivat hyvin säilyviä ja/tai helposti siirrettäviä. Kuten oravannahat ja kauniit, mutta myös johonkin tarkoitukseen käyttökelpoiset simpukankuoret. Myös viljaa ja karjaa on käytetty eri aikoina ja paikoissa arvon mittana.<br /><br />Kaupunkien ja yhteiskuntien sekä kirjoitustaidon kehittymisen myötä rahan käyttö alkoi muotoutumaan vanhalla ajalla Lähi-idässä vaikkapa verojen keräämisen myötä. Siirryttäessä antiikin Kreikkaan keksittiin suunnilleen 2 600 vuotta sitten vakioida vaihdannassa käytettyjen jalometallinkappaleiden koot ja alkaa leimaamaan niitä juuri tässä vaihdon helpottamisen tarkoituksessa. Oli siis syntynyt raha.</p><p>Antiikissa huomattiin varhain tarve käyttää halvempia metalleja pienempiarvoisia vaihtorahoja valmistettaessa. Noiden metalliarvo oli käytännössä yleensä pieni suhteessa rahan ostovoimaan.</p><p>Velka ja korko keksittiin vanhalla ajalla jo ennen varsinaisen rahan käyttöä, mutta rahan myötä nuo ja muut rahaan liittyvät instituutiot yleistyivät. Antiikin Rooman aikana oli käytössä muitakin rahaan liittyviä instituutiota, kuten maksumääräykset ja jonkinlaiset pankkitilit [3]. Lisäksi lyödyn rahan myötä &rdquo;keksittiin&rdquo; inflaatio [7].</p><p>Myöhäiskeskiajan Euroopan uuden yhteiskunnallisen nousun myötä keksittiin lisää talouteen liittyviä instituutiota kuten pankkilaitos, sekit ja osakeyhtiön esiaste, joista jälkimmäinen jalostui nykyaikaiseen muotoonsa Napoleonin toimesta.<br /><br />Näistä oli loppujen lopuksi lyhyt matka seteleihin; siis jos 30-vuotisessa sodassa joku ruotsalainen sotapäällikkö maksoi saamistaan tarvikkeista velkakirjalla, jossa luvattiin tämän tositteen esittäjälle tietty määrä kultaa tai hopeaa jossain Amsterdamilaisesta pankissa. Niin tämän paperinpalan saaja saattoi antaa sen jollekin toiselle saamiaan tavaroita tai palveluita vastaan [4]. Tästä saadun oivalluksen myötä Ruotsi ottikin 1600-luvulla Euroopan ensimmäiset varsinaiset setelit käyttöön. Kiinalaiset olivat tosin ehtineet edetä tässäkin asiassa huomattavasti aikaisemmin.<br /><br />Useimmissa eurooppalaisen sivilisaation maissa, oli jalometallikanta käytössä 1800 luvulla ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomessakin oli lyöty kultakolikkoja pankin taseen vahvistamiseksi. Hopeakolikkoja lyötiin käyttörahaksi. Lisäksi oli pienempiarvoisia kuparikolikoita. Seteleissä puolestaan luki, että Suomen Pankki maksaa tästä setelistä niin ja niin monta markkaa kullassa. Vaihtosuhde oli tosin jätetty mainitsematta seteleissä, mutta hopea- ja kultakolikkoihin oli merkitty niissä käytetty jalometallimäärä (kuva 1). Ihan alunperinhän markka on ollut eurooppalainen painomitta, jolla on mitattu nimenomaan hopeamääriä.<br /><br />Erityisesti tuo 1800 &ndash; 1900 lukujen vaihteen molemminpuolinen aika muutaman kymmenen vuoden aikana oli toisiinsa yhteensopivien valuuttojen juhlaa. Tämä toteutui, koska vaihtosuhteet voitiin aina suhteuttaa kullan määrään. Lisäksi sekä valuutat, että ihmiset ja tavarat saivat liikkua suhteellisen vapaasti ilman rajoituksia. Tämä oli kansainvälistä kauppaa ja talouden kehittymistä edistävä asia [5]. Menestyksekäs ja laaja keskinäinen kauppa ei kuitenkaan estänyt kauppakumppaneita aloittamasta vuonna 1914 siihen astisen maailmanhistorian verisintä sotaa toisiaan vastaan.</p><p><strong>Moderni aika</strong></p><p>Maailmansotien välissä kultakantaan yritettiin palata huonolla menestyksellä. Rahajärjestelmiin liittyvät ongelmat saattoivat jopa olla myötävaikuttamassa uuden maailmansodan syntymisessä.<br /><br />Kuitenkin toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot muodostivat vuonna 1944 Bretton Woodsin kaupungissa uuden valuuttajärjestelmän, jossa Yhdysvaltojen dollari oli kansainvälisenä reservivaluuttana kultakantaan sidottu suhteella 35 dollaria kultaunssia kohden. USA lupasi pitää riittävän kultamäärän tallessa dollarin vakauttamiseksi. Muut valuutat puolestaan olivat sidottuja dollariin.</p><p>Bretton Woodsin sopimusten mukaisesti perustettiin myös Kansainvälinen valuuttarahasto sekä Maailmanpankki ja hieman myöhemmin kansainvälinen tullijärjestö. Yhdysvaltojen talouden heikennyttyä kultakanta purettiin 70-luvun alussa ja valuutat lähtivät omille teilleen ja siirryttiin vähitellen nykyiseen kelluvaan valuuttajärjestelmään. Kokonaisuutena katsottuna Bretton Woods -aikana tapahtui varsin menestyksekäs sodan jälkeinen jälleenrakennus, jolloin mm. maailman pankkikriisit loistivat poissaolollaan (kuva 2. Wikipedia).</p><p>Bretton Woodsin purkauduttua Yhdysvaltojen dollari on onnistunut säilyttämään de facto&nbsp; maailman reservivaluutan aseman. Koska dollareilla ei ole tuon jälkeen mitään konkreettista vakuutta on Yhdysvallat saanut valuutastaan uuden vientituotteen (kuva 3. Wikipedia).</p><p>Britannian edustaja oli Bretton Woods kokouksessa John Maynard Keynes, joka muun ansiokkaan toiminnan lisäksi ehdotti perustettavaksi bancor -nimistä maailman reservivaluuttaa. Tuohon valuuttaan olisi ollut muun muassa sisäänrakennettuna vaihtotaseen epätasapainojen korjaukset.</p><p>Ehdotus siis hylättiin kultaan sidotun dollarin hyväksi ja nykyään vain yleiseen luottamukseen perustuva fiat-dollari hoitaa tuota tehtävää. Nähdäkseni juuri tähän Keynesin ehdotukseen on nyky-Kiinan johto viitannut ehdottaessaan maailmanvaluutan käyttöönottoa.</p><p><strong>Niin, mutta mitä siis nykyainen raha on?</strong></p><p>Setelin tai kolikon omistaminen tarkoittaa, että ennen Suomen Pankki, nykyään EKP takaa kyseisen rahamäärän. Nähdäkseni tuon takuun ainoa merkitys on, että keskuspankki hyväksyy tuon keskuspankkirahaksi. Lisäksi rahoituslaitoksilla voi olla talletuksia keskuspankissa ja myös keskuspankkilainaa.<br /><br />Talletuksilla oleva raha on ns. liikepankkirahaa. Tuo raha on puolestaan yksityisten pankkien sisäistä rahaa, joka ei ole suoraan siirrettävissä muihin rahoituslaitoksiin. Tästä lisää hetken päästä.</p><p><strong>Ja kun jollakulla on rahaa pankissa niin mitä se sitten tarkoittaa? </strong></p><p>Se tarkoittaa, (i) että kyseisen pankin sisällä tuota rahaa voi käyttää pankin sisäisessä liikenteessä hyvin suoraviivaisesti, lisäksi (ii) pankki lupaa maksaa asiakkaalle keskuspankin rahaa eli seteleitä jos asiakas niin haluaa. Mutta niin kauan kuin järjestelmään luotetaan, kaikki hyväksyvät pankin lupauksen, niin (iii) ihmiset voivat maksaa ostoksensa pankin rahalla eli vaikkapa pankkikortilla, tilisiirrolla tai muilla vastaavilla välineillä ilman seteleitä.</p><p>Pankilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi seteleitä, jos pienehkökin osa asiakkaita haluaisi nostaa talletuksensa yhtä aikaa. Periaatteessa sama tilanne syntyy, kun asiakkaat siirtävät yhtä aikaa talletuksiaan toisiin pankkeihin; tästäkin lisää hetken päästä.<br /><br />Tällainen tilanne voi syntyä, jos pankkiin tai pankkeihin alkaa syntyä epäluottamusta. Tällöin yleensä valtiot eli veronmaksajat alkavat tulla hätiin, kuten tehtiin vuonna 2008 Britanniassa subprime-kriisin yhteydessä. Tunnetuimpana tapauksena oli Royal Bank of Scotlandin noin kymmenen miljardin euron arvoinen kriisipaketti. Tämä tapahtui, kun Yhdysvalloissa olleet kyseisen kyseisen pankin sijoitukset menettivät arvonsa ja pankin kykyyn vastata talletuksista ei luotettu.</p><p><strong>Mutta mistä syntyy sitten kierrossa oleva raha, siis muu kuin nuo setelit ja kolikot.</strong></p><p>Tästä aihepiiristä Ville Iivarinen kertoo kirjassaan [6] osuvasti, että kun yleensä ajatellaan, että lainat syntyvät pankkitalletuksista, niin todellisuudessa talletukset syntyvät pankkilainoista.</p><p>Tässä se tulee. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta syntyy samalla hetkellä, kun pankkien asiakkaat nostavat pankin heille myöntämiä lainoja. Tällöin pankki luo tyhjästä tuon lainamäärän. Se ei siis ole pois kenenkään asiakkaan tai muultakaan tililtä. Yhteiskunnassamme oleva rahamäärä kasvaa juuri tuolla nostetun velan määrällä.<br /><br />Pankki muodostaa lainaa myöntäessään tasetililleen samansuuruisen panon, joka määrittää pankin saamisia asiakkailta ja edustaa pankin lisääntynyttä varallisuutta. Asiakkaan tilille siis siirtyy nostettu lainamäärä, joka on puolestaan pankin velkaa asiakkaalle. Pankin saatavien ja vastattavien erotus säilyy ennallaan. Toki pankki perii lainasta toimitusmaksuja ja korkoja, jotka periaatteessa tarkoittavat, että asiakkaan on maksettava pankille enemmän, kuin mitä asiakas on pankilta saanut. Nämä rahat ovat käytettävissä esimerkiksi pankin henkilökunnan palkkoihin ja pankin voitonjakoon.<br /><br />Kun pankin tase kasvaa, niin se yleensä tarkoittaa, että pankki on lisännyt antolainaustaan. Kun pankin tase pienenee, niin se vastaavasti tarkoittaa että asiakkaat maksavat velkojaan pois.<br /><br /><strong>Liikkeellä oleva rahamäärä</strong></p><p>Kun joku asiakas maksaa velkaansa, niin kyseinen raha poistuu pankin tasetililtä. Tuo tarkoittaa, että olemassa oleva rahamäärä on yhteiskunnassamme vähentynyt.</p><p>Yleensä kansantalousteorioiden mukaan rahanmäärän riittävä koko on välttämätön talouskasvun ja ylipäätään talouden toiminnan onnistumiseksi. Jos rahan määrä yhteiskunnassa laskee, niin melkein väistämättä taloustilanne heikkenee. Tämän takia keskuspankit pitävät tällä hetkellä keskuspankkikorkoja hyvin alhaisena. Se on vuoden 2008 subprime -kriisin jälkeen muodostunut tavaksi ylläpitää rahan liikkuvuutta. Tämä on myös keskeinen syy, miksi yhteiskunta lähes aina pelastaa pankit. Jotkut pitävät tätä rahamäärän muuttumisen ominaisuutta myös perustavaa laatua olevana epästabiilisuuden lähteenä rahajärjestelmässämme.<br /><br /><strong>Keskuspankin toimet rahan työntämiseksi markkinoille</strong></p><p>LTRO, long term refunding operation ja QE, quantitive easing, ovat nimityksiä ohjelmille, jossa keskuspankki lisää rahan tarjontaa poikkeavin menetelmin. Joitain vuosia sitten EKP tarjosi ja jakeli yli tuhat miljardia (yli biljoona) euroa markkinoille. Käytännössä EKP osti jopa yritysten velkakirjoja, vaikka tämän ei pitänyt sääntöjen mukaan olla mahdollista. Mainittakoon, että yhdysvaltalainen FED käytti jo hieman aiemmin heti vuoden 2008 subprime -kriisin myötä tällaisia tapoja työntää rahaa markkinoille liikkeellä olevan rahamäärän ylläpitämiseksi. Nämä edesauttavat ohjauskorkojen alenemisia.<br /><br />Alhaisilla, nollan lähettyvillä olevilla ohjauskoroilla pyritään estämään rahan määrän väheneminen. Käytännössä tämä, jopa negatiivisten korkojen olemassaolo on historiassa poikkeuksellinen tilanne. Usein tällaiset maailman muuttumiset kansantalouksissa ovat osoittautuneet väliaikaisiksi, joten ainakin itse uskon tämän loppuvan jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Mutta milloin ja millä tavoin; siinäpä kysymys. Nyt tämä hyvin alhaisten korkojen tilanne on jatkunut jo pitkään. Kuva 4. Suomen Pankin kuviopankki [9].</p><p>Todettakoon, että alhainen ohjauskorko tarkoittaa nykyisellään poikkeuksellisen alhaisia rahoituskuluja vakavaraisille toimijoille, kuten esimerkiksi Oulun kaupungille, jossa toimin kaupunginvaltuutettuna. Mutta vaikkapa uusille aloittaville yrityksille siitä ei ole välttämättä paljoakaan iloa.</p><p><strong>Keskuspankkiraha</strong></p><p>Keskuspankkien merkitys on setelien ja kolikkojen liikkeellelaskemisen lisäksi toimia pankkien pankkina. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tämä ei ole ilmeistä, niin jokaisella liikepankilla on tavallaan oma rahansa, jota pankkien asiakkaat käyttävät. Kun pankkien asiakkaat maksavat rahaa toisen pankin asiakkaalle, niin pankkien on hoidettava tällaiset siirrot keskuspankin kautta keskuspankkirahalla.</p><p>Tämä myös selittää, miksi Suomessakin 1800-luvulla pankit saattoivat laskea liikkeelle omia seteleitä. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Britanniassa seteleiden liikkeellelaskentaoikeutta on muillakin tahoilla kuin Englannin pankilla.</p><p><strong>Netto</strong><strong>velan määrä. </strong>Periaatteessa, jos kaikki velka maksettaisiin pois, pitäisi kaiken rahan hävitä maailmasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että velkaa on jopa enemmän kuin rahaa, eli vaikka kaikki raha käytettäisiin velan maksuun, jäisi osa velasta vielä maksamatta. Esimerkiksi Suomen Pankin tilastoissa tämän vuoden tammikuulla kotitalouksilla oli velkaa noin puolitoistakertainen rahamäärä talletuksiin verrattuna (kuva 5. Suomen Pankki). Sama pätee yleensä myös yrityksiin ja julkiseen sektoriin.</p><p><strong>Keskuspankkirahan merkitys, miksi tilinsiirrot vievät aikaa. </strong></p><p>Kun Matti ostaa uuden auton 20 000 eurolla, niin äveriäs Matti tekee sen pankkitilillään olevalla rahalla. Jos autokauppias on samassa pankissa asiakkaana ja Matti maksaa summan autokauppiaan tilille, niin asia on sillä selvä. Kun raha siirtyy pankin sisällä, niin pankin taseessa ei tapahdu muutoksia ja siirto näkyy yleensä saman tien myös saajan tilillä sekä arkena että pyhänä.<br /><br />Jos kuitenkin Matti on vaikkapa S-pankin asiakas ja autokauppias on Osuuspankin asiakas, niin nyt pankkien on hoidettava keskinäinen rahasiirtonsa keskuspankkirahalla. Jos S-pankilla on runsaasti rahaa keskuspankin tilillään, niin rahasiirto hoidetaan siirtämällä tuolta tililtä 20 000 euroa Osuuspankin keskuspankissa olevalle tilille ja tämän jälkeen Osuuspankki siirtää rahat autokauppiaan tilille omassa pankissaan.</p><p>Jos ja kun paljon asiakkaita maksaisi S-pankista maksuja muiden pankkien asiakkaille, niin tällöin S-pankin pitäisi hankkia lisää keskuspankkirahaa tililleen, jotta toimintakyky säilyisi. Nämä hankinnat aiheuttavat kuluja tai vaativat vakuuksien siirtämistä keskuspankkiin. Tämä seikka estää yksittäistä pankkia myöntämästä liikaa lainoja asiakkailleen verrattuna muihin pankkeihin. Pankille voi siis tulla ongelmia jos rahaa jaetaan kovin holtittomasti ulos.<br /><br />Ja jos taas kaikki pankit lisäävät lainanantoaan suunnilleen samassa suhteessa, niin keskimäärin pankkien väliset tilinsiirrot pysyvät vähäisenä ja tällöin myös kansantalous voi kasvaa tasaisesti.<br /><br />Koska samana päivänä tapahtuu minkä tahansa kahden pankin välillä molempiin suuntiin rahaliikennettä runsaasti, niin tarve tehdä keskuspankin tileillä siirtoja on suhteellisen pieni verrattuna koko rahaliikenteen määrään. Käytännössä pankit tasaavat tilanteen esimerkiksi päivittäin ja juuri tämä on syy, miksi nämä digitaaliset operaatiot pankkien välillä eivät tapahdu sekunnissa, vaan vievät yleensä vähintään sen yhden pankkipäivän. Saman pankin asiakkaiden väliset tilinsiirrot tapahtuvat yleensä samantien jopa sekunneissa.<br /><br />Ja vielä kerran rautalangasta. Meidän tavallisten ihmisten pankkitileillä käyttämämme raha on liikepankkirahaa. Ja toisaalta pankit tekevät keskinäiset rahansiirrot pelkästään keskuspankkirahalla. Eli aina kun siirrämme rahaa toisen pankin asiakkaalle, tai päinvastoin, niin pankit hoitavat tämän siirron keskuspankin kautta. Toki siten, että tasataan rahaliikenne päittäin ja vain erotusta siirretään keskuspankkitilillä.</p><p>Jos valuutta-alueella olisi vain yksi pankki, keskuspankkia ei tarvittaisi. Tai keskuspankki olisi se yksi pankki, mikä olisi sama asia.</p><p><strong>Kryptovaluutat</strong></p><p>Kryptovaluutat kuten bitcoin perustuvat hajautettuihin lohkoketjuihin, joissa julkiseen ja yksityiseen salausavaimeen perustuen muodostuu julkisia tietueketjuja, joita käytännössä ei voi väärentää. Tällöin rahat säilyvät käyttäjien &rdquo;lompakoissa&rdquo; turvassa, kunnes käyttäjä päättää tehdä niille jotain.<br /><br />Näihin kryptovaluuttoihin liittyy eräs mielenkiintoinen näkökohta. Bitcoin edustaa pysyväisluontoista rahaa, jonka määrä ei riipu siitä, kuinka paljon lainoille on kysyntää ja millä ehdoilla ja kuinka paljon pankit milloinkin lainoja myöntävät. Tämä avaa mielestäni uusia näkökohtia suhtautumisessa kryptovaluuttoihin. En tietenkään kehota ketään hankkimaan bitcoineja enkä kyllä muitakaan valuuttoja kuin omalla vastuulla.</p><p>Kirjoittaja on diplomi-insinööri sekä Oulun Numismaattisen kerhon ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen jäsen. Kirjoittaja on kiinnostunut luonnontieteistä ja yhteiskunnallisista asioista.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet ja lukemista:</p><p>1. Suomen Pankin verkkojulkaisu: Lyhyt johdatus rahaan, Karlo Kauko (2011)</p><p>2. Englannin pankin verkkojulkaisu: Money creation in the modern economy (2014 Q1)</p><p>3. Daron Acemoglu ja James A. Robinson: Miksi maat kaatuvat? (Terra Cognita, 2013)</p><p>4. Peter Englund: Suuren sodan vuodet (WSOY, 1996)</p><p>5. Bengt Fagerhom: Arvottomat miljoonat (Gummerus, 2015)</p><p>6. Ville Iivarinen: Raha, mitä se on ja mitä sen tulisi olla? (Into, 2015)</p><p>7. Jani Oravaisjärvi: Rahan synty (2014)</p><p>8. <a href="https://areena.yle.fi/1-604465" target="_blank">Yle Areena; Yle Areena 5-osainen kuunnelma: Oravannahkoja ja obligaatioita </a></p><p>9. <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/" target="_blank">http://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Raha, mitä se on?

Aihe tuntuu olevan kiinnostava muillekin ja aina silloin tällöin herättää keskustelua. Itse kiinnostuin aiheesta suunnilleen vuosituhannen vaihteen tienoilla.

Koulu- tai opiskeluaikoina mielestäni opetettiin, että kun joku tallettaa rahaa pankkiin, niin se on sitten toiselle käytettävissä lainan nostamisessa. Kuitenkin aloin törmäämään kirjoituksiin, joissa väitettiin, että tämä ainakaan noin kerrottuna ei pidä paikkaansa. Yritin perehtyä asiaan vaikkapa lukemalla taloustieteen oppikirjoja aiheesta. Jostain syystä mitään järkevää rahan syntymisen selitystä ei oikein löytynyt oppikirjoistakaan.

Raha on velkaa [1] [2]

Heti alkuun yhteenveto. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta on yksityisten pankkien tyhjästä luomaa rahaa (liikepankkirahaa), joka syntyy aina samalla hetkellä kun pankki myöntää jollekin asiakkaalle lainan. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin lisääntyy.

Rahaa puolestaan häviää samalla hetkellä olemasta, kun joku asiakas lyhentää ottamaansa lainaa jollain summalla. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin laskee.

Käyn asiaa läpi historian osalta vain muutamaan asiaan tarttuen, mutta tämän päivän rahan kannalta sitten tarkemmin.

Vanhempi historia

Aloitamme alusta. Kun ennen muinoin esihistoriallisena aikana oli vaihdantatalous, oli monia käytännön ongelmia tehokkaan talouden kannalta; erityisesti arvonmääritykset olivat hankalia.

Usein vaihdantatalouksissa oli kuitenkin myös vakiintunut joitakin arvon siirtoon soveltuvia välineitä, jotka yleensä olivat ainakin jostakin näkökulmasta arvokkaita, niillä oli ollut käyttöarvoa, ne olivat hyvin säilyviä ja/tai helposti siirrettäviä. Kuten oravannahat ja kauniit, mutta myös johonkin tarkoitukseen käyttökelpoiset simpukankuoret. Myös viljaa ja karjaa on käytetty eri aikoina ja paikoissa arvon mittana.

Kaupunkien ja yhteiskuntien sekä kirjoitustaidon kehittymisen myötä rahan käyttö alkoi muotoutumaan vanhalla ajalla Lähi-idässä vaikkapa verojen keräämisen myötä. Siirryttäessä antiikin Kreikkaan keksittiin suunnilleen 2 600 vuotta sitten vakioida vaihdannassa käytettyjen jalometallinkappaleiden koot ja alkaa leimaamaan niitä juuri tässä vaihdon helpottamisen tarkoituksessa. Oli siis syntynyt raha.

Antiikissa huomattiin varhain tarve käyttää halvempia metalleja pienempiarvoisia vaihtorahoja valmistettaessa. Noiden metalliarvo oli käytännössä yleensä pieni suhteessa rahan ostovoimaan.

Velka ja korko keksittiin vanhalla ajalla jo ennen varsinaisen rahan käyttöä, mutta rahan myötä nuo ja muut rahaan liittyvät instituutiot yleistyivät. Antiikin Rooman aikana oli käytössä muitakin rahaan liittyviä instituutiota, kuten maksumääräykset ja jonkinlaiset pankkitilit [3]. Lisäksi lyödyn rahan myötä ”keksittiin” inflaatio [7].

Myöhäiskeskiajan Euroopan uuden yhteiskunnallisen nousun myötä keksittiin lisää talouteen liittyviä instituutiota kuten pankkilaitos, sekit ja osakeyhtiön esiaste, joista jälkimmäinen jalostui nykyaikaiseen muotoonsa Napoleonin toimesta.

Näistä oli loppujen lopuksi lyhyt matka seteleihin; siis jos 30-vuotisessa sodassa joku ruotsalainen sotapäällikkö maksoi saamistaan tarvikkeista velkakirjalla, jossa luvattiin tämän tositteen esittäjälle tietty määrä kultaa tai hopeaa jossain Amsterdamilaisesta pankissa. Niin tämän paperinpalan saaja saattoi antaa sen jollekin toiselle saamiaan tavaroita tai palveluita vastaan [4]. Tästä saadun oivalluksen myötä Ruotsi ottikin 1600-luvulla Euroopan ensimmäiset varsinaiset setelit käyttöön. Kiinalaiset olivat tosin ehtineet edetä tässäkin asiassa huomattavasti aikaisemmin.

Useimmissa eurooppalaisen sivilisaation maissa, oli jalometallikanta käytössä 1800 luvulla ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomessakin oli lyöty kultakolikkoja pankin taseen vahvistamiseksi. Hopeakolikkoja lyötiin käyttörahaksi. Lisäksi oli pienempiarvoisia kuparikolikoita. Seteleissä puolestaan luki, että Suomen Pankki maksaa tästä setelistä niin ja niin monta markkaa kullassa. Vaihtosuhde oli tosin jätetty mainitsematta seteleissä, mutta hopea- ja kultakolikkoihin oli merkitty niissä käytetty jalometallimäärä (kuva 1). Ihan alunperinhän markka on ollut eurooppalainen painomitta, jolla on mitattu nimenomaan hopeamääriä.

Erityisesti tuo 1800 – 1900 lukujen vaihteen molemminpuolinen aika muutaman kymmenen vuoden aikana oli toisiinsa yhteensopivien valuuttojen juhlaa. Tämä toteutui, koska vaihtosuhteet voitiin aina suhteuttaa kullan määrään. Lisäksi sekä valuutat, että ihmiset ja tavarat saivat liikkua suhteellisen vapaasti ilman rajoituksia. Tämä oli kansainvälistä kauppaa ja talouden kehittymistä edistävä asia [5]. Menestyksekäs ja laaja keskinäinen kauppa ei kuitenkaan estänyt kauppakumppaneita aloittamasta vuonna 1914 siihen astisen maailmanhistorian verisintä sotaa toisiaan vastaan.

Moderni aika

Maailmansotien välissä kultakantaan yritettiin palata huonolla menestyksellä. Rahajärjestelmiin liittyvät ongelmat saattoivat jopa olla myötävaikuttamassa uuden maailmansodan syntymisessä.

Kuitenkin toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot muodostivat vuonna 1944 Bretton Woodsin kaupungissa uuden valuuttajärjestelmän, jossa Yhdysvaltojen dollari oli kansainvälisenä reservivaluuttana kultakantaan sidottu suhteella 35 dollaria kultaunssia kohden. USA lupasi pitää riittävän kultamäärän tallessa dollarin vakauttamiseksi. Muut valuutat puolestaan olivat sidottuja dollariin.

Bretton Woodsin sopimusten mukaisesti perustettiin myös Kansainvälinen valuuttarahasto sekä Maailmanpankki ja hieman myöhemmin kansainvälinen tullijärjestö. Yhdysvaltojen talouden heikennyttyä kultakanta purettiin 70-luvun alussa ja valuutat lähtivät omille teilleen ja siirryttiin vähitellen nykyiseen kelluvaan valuuttajärjestelmään. Kokonaisuutena katsottuna Bretton Woods -aikana tapahtui varsin menestyksekäs sodan jälkeinen jälleenrakennus, jolloin mm. maailman pankkikriisit loistivat poissaolollaan (kuva 2. Wikipedia).

Bretton Woodsin purkauduttua Yhdysvaltojen dollari on onnistunut säilyttämään de facto  maailman reservivaluutan aseman. Koska dollareilla ei ole tuon jälkeen mitään konkreettista vakuutta on Yhdysvallat saanut valuutastaan uuden vientituotteen (kuva 3. Wikipedia).

Britannian edustaja oli Bretton Woods kokouksessa John Maynard Keynes, joka muun ansiokkaan toiminnan lisäksi ehdotti perustettavaksi bancor -nimistä maailman reservivaluuttaa. Tuohon valuuttaan olisi ollut muun muassa sisäänrakennettuna vaihtotaseen epätasapainojen korjaukset.

Ehdotus siis hylättiin kultaan sidotun dollarin hyväksi ja nykyään vain yleiseen luottamukseen perustuva fiat-dollari hoitaa tuota tehtävää. Nähdäkseni juuri tähän Keynesin ehdotukseen on nyky-Kiinan johto viitannut ehdottaessaan maailmanvaluutan käyttöönottoa.

Niin, mutta mitä siis nykyainen raha on?

Setelin tai kolikon omistaminen tarkoittaa, että ennen Suomen Pankki, nykyään EKP takaa kyseisen rahamäärän. Nähdäkseni tuon takuun ainoa merkitys on, että keskuspankki hyväksyy tuon keskuspankkirahaksi. Lisäksi rahoituslaitoksilla voi olla talletuksia keskuspankissa ja myös keskuspankkilainaa.

Talletuksilla oleva raha on ns. liikepankkirahaa. Tuo raha on puolestaan yksityisten pankkien sisäistä rahaa, joka ei ole suoraan siirrettävissä muihin rahoituslaitoksiin. Tästä lisää hetken päästä.

Ja kun jollakulla on rahaa pankissa niin mitä se sitten tarkoittaa?

Se tarkoittaa, (i) että kyseisen pankin sisällä tuota rahaa voi käyttää pankin sisäisessä liikenteessä hyvin suoraviivaisesti, lisäksi (ii) pankki lupaa maksaa asiakkaalle keskuspankin rahaa eli seteleitä jos asiakas niin haluaa. Mutta niin kauan kuin järjestelmään luotetaan, kaikki hyväksyvät pankin lupauksen, niin (iii) ihmiset voivat maksaa ostoksensa pankin rahalla eli vaikkapa pankkikortilla, tilisiirrolla tai muilla vastaavilla välineillä ilman seteleitä.

Pankilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi seteleitä, jos pienehkökin osa asiakkaita haluaisi nostaa talletuksensa yhtä aikaa. Periaatteessa sama tilanne syntyy, kun asiakkaat siirtävät yhtä aikaa talletuksiaan toisiin pankkeihin; tästäkin lisää hetken päästä.

Tällainen tilanne voi syntyä, jos pankkiin tai pankkeihin alkaa syntyä epäluottamusta. Tällöin yleensä valtiot eli veronmaksajat alkavat tulla hätiin, kuten tehtiin vuonna 2008 Britanniassa subprime-kriisin yhteydessä. Tunnetuimpana tapauksena oli Royal Bank of Scotlandin noin kymmenen miljardin euron arvoinen kriisipaketti. Tämä tapahtui, kun Yhdysvalloissa olleet kyseisen kyseisen pankin sijoitukset menettivät arvonsa ja pankin kykyyn vastata talletuksista ei luotettu.

Mutta mistä syntyy sitten kierrossa oleva raha, siis muu kuin nuo setelit ja kolikot.

Tästä aihepiiristä Ville Iivarinen kertoo kirjassaan [6] osuvasti, että kun yleensä ajatellaan, että lainat syntyvät pankkitalletuksista, niin todellisuudessa talletukset syntyvät pankkilainoista.

Tässä se tulee. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta syntyy samalla hetkellä, kun pankkien asiakkaat nostavat pankin heille myöntämiä lainoja. Tällöin pankki luo tyhjästä tuon lainamäärän. Se ei siis ole pois kenenkään asiakkaan tai muultakaan tililtä. Yhteiskunnassamme oleva rahamäärä kasvaa juuri tuolla nostetun velan määrällä.

Pankki muodostaa lainaa myöntäessään tasetililleen samansuuruisen panon, joka määrittää pankin saamisia asiakkailta ja edustaa pankin lisääntynyttä varallisuutta. Asiakkaan tilille siis siirtyy nostettu lainamäärä, joka on puolestaan pankin velkaa asiakkaalle. Pankin saatavien ja vastattavien erotus säilyy ennallaan. Toki pankki perii lainasta toimitusmaksuja ja korkoja, jotka periaatteessa tarkoittavat, että asiakkaan on maksettava pankille enemmän, kuin mitä asiakas on pankilta saanut. Nämä rahat ovat käytettävissä esimerkiksi pankin henkilökunnan palkkoihin ja pankin voitonjakoon.

Kun pankin tase kasvaa, niin se yleensä tarkoittaa, että pankki on lisännyt antolainaustaan. Kun pankin tase pienenee, niin se vastaavasti tarkoittaa että asiakkaat maksavat velkojaan pois.

Liikkeellä oleva rahamäärä

Kun joku asiakas maksaa velkaansa, niin kyseinen raha poistuu pankin tasetililtä. Tuo tarkoittaa, että olemassa oleva rahamäärä on yhteiskunnassamme vähentynyt.

Yleensä kansantalousteorioiden mukaan rahanmäärän riittävä koko on välttämätön talouskasvun ja ylipäätään talouden toiminnan onnistumiseksi. Jos rahan määrä yhteiskunnassa laskee, niin melkein väistämättä taloustilanne heikkenee. Tämän takia keskuspankit pitävät tällä hetkellä keskuspankkikorkoja hyvin alhaisena. Se on vuoden 2008 subprime -kriisin jälkeen muodostunut tavaksi ylläpitää rahan liikkuvuutta. Tämä on myös keskeinen syy, miksi yhteiskunta lähes aina pelastaa pankit. Jotkut pitävät tätä rahamäärän muuttumisen ominaisuutta myös perustavaa laatua olevana epästabiilisuuden lähteenä rahajärjestelmässämme.

Keskuspankin toimet rahan työntämiseksi markkinoille

LTRO, long term refunding operation ja QE, quantitive easing, ovat nimityksiä ohjelmille, jossa keskuspankki lisää rahan tarjontaa poikkeavin menetelmin. Joitain vuosia sitten EKP tarjosi ja jakeli yli tuhat miljardia (yli biljoona) euroa markkinoille. Käytännössä EKP osti jopa yritysten velkakirjoja, vaikka tämän ei pitänyt sääntöjen mukaan olla mahdollista. Mainittakoon, että yhdysvaltalainen FED käytti jo hieman aiemmin heti vuoden 2008 subprime -kriisin myötä tällaisia tapoja työntää rahaa markkinoille liikkeellä olevan rahamäärän ylläpitämiseksi. Nämä edesauttavat ohjauskorkojen alenemisia.

Alhaisilla, nollan lähettyvillä olevilla ohjauskoroilla pyritään estämään rahan määrän väheneminen. Käytännössä tämä, jopa negatiivisten korkojen olemassaolo on historiassa poikkeuksellinen tilanne. Usein tällaiset maailman muuttumiset kansantalouksissa ovat osoittautuneet väliaikaisiksi, joten ainakin itse uskon tämän loppuvan jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Mutta milloin ja millä tavoin; siinäpä kysymys. Nyt tämä hyvin alhaisten korkojen tilanne on jatkunut jo pitkään. Kuva 4. Suomen Pankin kuviopankki [9].

Todettakoon, että alhainen ohjauskorko tarkoittaa nykyisellään poikkeuksellisen alhaisia rahoituskuluja vakavaraisille toimijoille, kuten esimerkiksi Oulun kaupungille, jossa toimin kaupunginvaltuutettuna. Mutta vaikkapa uusille aloittaville yrityksille siitä ei ole välttämättä paljoakaan iloa.

Keskuspankkiraha

Keskuspankkien merkitys on setelien ja kolikkojen liikkeellelaskemisen lisäksi toimia pankkien pankkina. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tämä ei ole ilmeistä, niin jokaisella liikepankilla on tavallaan oma rahansa, jota pankkien asiakkaat käyttävät. Kun pankkien asiakkaat maksavat rahaa toisen pankin asiakkaalle, niin pankkien on hoidettava tällaiset siirrot keskuspankin kautta keskuspankkirahalla.

Tämä myös selittää, miksi Suomessakin 1800-luvulla pankit saattoivat laskea liikkeelle omia seteleitä. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Britanniassa seteleiden liikkeellelaskentaoikeutta on muillakin tahoilla kuin Englannin pankilla.

Nettovelan määrä. Periaatteessa, jos kaikki velka maksettaisiin pois, pitäisi kaiken rahan hävitä maailmasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että velkaa on jopa enemmän kuin rahaa, eli vaikka kaikki raha käytettäisiin velan maksuun, jäisi osa velasta vielä maksamatta. Esimerkiksi Suomen Pankin tilastoissa tämän vuoden tammikuulla kotitalouksilla oli velkaa noin puolitoistakertainen rahamäärä talletuksiin verrattuna (kuva 5. Suomen Pankki). Sama pätee yleensä myös yrityksiin ja julkiseen sektoriin.

Keskuspankkirahan merkitys, miksi tilinsiirrot vievät aikaa.

Kun Matti ostaa uuden auton 20 000 eurolla, niin äveriäs Matti tekee sen pankkitilillään olevalla rahalla. Jos autokauppias on samassa pankissa asiakkaana ja Matti maksaa summan autokauppiaan tilille, niin asia on sillä selvä. Kun raha siirtyy pankin sisällä, niin pankin taseessa ei tapahdu muutoksia ja siirto näkyy yleensä saman tien myös saajan tilillä sekä arkena että pyhänä.

Jos kuitenkin Matti on vaikkapa S-pankin asiakas ja autokauppias on Osuuspankin asiakas, niin nyt pankkien on hoidettava keskinäinen rahasiirtonsa keskuspankkirahalla. Jos S-pankilla on runsaasti rahaa keskuspankin tilillään, niin rahasiirto hoidetaan siirtämällä tuolta tililtä 20 000 euroa Osuuspankin keskuspankissa olevalle tilille ja tämän jälkeen Osuuspankki siirtää rahat autokauppiaan tilille omassa pankissaan.

Jos ja kun paljon asiakkaita maksaisi S-pankista maksuja muiden pankkien asiakkaille, niin tällöin S-pankin pitäisi hankkia lisää keskuspankkirahaa tililleen, jotta toimintakyky säilyisi. Nämä hankinnat aiheuttavat kuluja tai vaativat vakuuksien siirtämistä keskuspankkiin. Tämä seikka estää yksittäistä pankkia myöntämästä liikaa lainoja asiakkailleen verrattuna muihin pankkeihin. Pankille voi siis tulla ongelmia jos rahaa jaetaan kovin holtittomasti ulos.

Ja jos taas kaikki pankit lisäävät lainanantoaan suunnilleen samassa suhteessa, niin keskimäärin pankkien väliset tilinsiirrot pysyvät vähäisenä ja tällöin myös kansantalous voi kasvaa tasaisesti.

Koska samana päivänä tapahtuu minkä tahansa kahden pankin välillä molempiin suuntiin rahaliikennettä runsaasti, niin tarve tehdä keskuspankin tileillä siirtoja on suhteellisen pieni verrattuna koko rahaliikenteen määrään. Käytännössä pankit tasaavat tilanteen esimerkiksi päivittäin ja juuri tämä on syy, miksi nämä digitaaliset operaatiot pankkien välillä eivät tapahdu sekunnissa, vaan vievät yleensä vähintään sen yhden pankkipäivän. Saman pankin asiakkaiden väliset tilinsiirrot tapahtuvat yleensä samantien jopa sekunneissa.

Ja vielä kerran rautalangasta. Meidän tavallisten ihmisten pankkitileillä käyttämämme raha on liikepankkirahaa. Ja toisaalta pankit tekevät keskinäiset rahansiirrot pelkästään keskuspankkirahalla. Eli aina kun siirrämme rahaa toisen pankin asiakkaalle, tai päinvastoin, niin pankit hoitavat tämän siirron keskuspankin kautta. Toki siten, että tasataan rahaliikenne päittäin ja vain erotusta siirretään keskuspankkitilillä.

Jos valuutta-alueella olisi vain yksi pankki, keskuspankkia ei tarvittaisi. Tai keskuspankki olisi se yksi pankki, mikä olisi sama asia.

Kryptovaluutat

Kryptovaluutat kuten bitcoin perustuvat hajautettuihin lohkoketjuihin, joissa julkiseen ja yksityiseen salausavaimeen perustuen muodostuu julkisia tietueketjuja, joita käytännössä ei voi väärentää. Tällöin rahat säilyvät käyttäjien ”lompakoissa” turvassa, kunnes käyttäjä päättää tehdä niille jotain.

Näihin kryptovaluuttoihin liittyy eräs mielenkiintoinen näkökohta. Bitcoin edustaa pysyväisluontoista rahaa, jonka määrä ei riipu siitä, kuinka paljon lainoille on kysyntää ja millä ehdoilla ja kuinka paljon pankit milloinkin lainoja myöntävät. Tämä avaa mielestäni uusia näkökohtia suhtautumisessa kryptovaluuttoihin. En tietenkään kehota ketään hankkimaan bitcoineja enkä kyllä muitakaan valuuttoja kuin omalla vastuulla.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri sekä Oulun Numismaattisen kerhon ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen jäsen. Kirjoittaja on kiinnostunut luonnontieteistä ja yhteiskunnallisista asioista.

 

Lähteet ja lukemista:

1. Suomen Pankin verkkojulkaisu: Lyhyt johdatus rahaan, Karlo Kauko (2011)

2. Englannin pankin verkkojulkaisu: Money creation in the modern economy (2014 Q1)

3. Daron Acemoglu ja James A. Robinson: Miksi maat kaatuvat? (Terra Cognita, 2013)

4. Peter Englund: Suuren sodan vuodet (WSOY, 1996)

5. Bengt Fagerhom: Arvottomat miljoonat (Gummerus, 2015)

6. Ville Iivarinen: Raha, mitä se on ja mitä sen tulisi olla? (Into, 2015)

7. Jani Oravaisjärvi: Rahan synty (2014)

8. Yle Areena; Yle Areena 5-osainen kuunnelma: Oravannahkoja ja obligaatioita

9. http://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/

]]>
43 http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253013-raha-mita-se-on#comments Raha Velka Wed, 28 Mar 2018 19:31:24 +0000 Juha Vuorio http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253013-raha-mita-se-on
Nyt olisi kansanedustajille käyttöä http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251679-nyt-olisi-kansanedustajille-kayttoa <p>Asumiskustannukset ovat Suomessa tunnetusti korkeat. Olisi luullut, että kaikki viranomaiset tekevät parhaansa, jotta asumisen hinta ei nouse nykytasosta. Verottaja on kuitenkin ollut sitkeä ja on onnistunut luomaan asuntomarkkinoille asumisen hintaa nostavan verotuspommin. Tähän pommiin astuvat tuhannet suomalaiset. Ansalankaa alettiin virittämään jo vuonna 2012 ja nyt se on lauennut: ensimmäiset verotuspäätökset ja täysin turhat lisälaskut lähtevät verovelvollisille lähiviikkoina.</p><p><strong>Mistä on kysymys?</strong></p><p>Harva ostaa asuntoa käteisellä, vaan tarvitsee siihen lainarahoitusta. Viime vuosina perinteisen henkilökohtaisen pankkilainan kilpailijaksi on tullut taloyhtiön ottama laina, ns. yhtiölaina. Se on kätevä rahoitusmuoto: laina neuvotellaan taloyhtiön toimesta ja kukin osakas vastaa lainasta omalla osuudellaan.&nbsp; Tuhannet kotitaloudet ovat sitoutuneet yhtiölainoihin asuntoa ostaessaan. Sama käytäntö on putkiremonttien ja muiden isojen investointien kohdalla: taloyhtiö ottaa lainan ja kukin osakas vastaa omasta osuudestaan.</p><p>Kun asunnosta joskus luovutaan, niin myyntivoiton määrä lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan &nbsp;erotuksena. Syntyneestä myyntivoitosta maksetaan pääomaveroa (30-34%).</p><p>Aikaisemmin oli käytäntö, että tätä veroa määrättäessä hankintahintaan lasketaan mukaan alkuperäinen sijoitus sekä pois maksettu lainaosuus. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin tehnyt marraskuussa 2016 käsittämättömän päätöksen, minkä johdosta asunto-osakkeiden myynnistä maksettavan myyntivoittoveron käsittely muuttuu.</p><p>KHO:n päätöksen mukaan pois maksettua lainaosuutta ei automaattisesti voikaan laskea mukaan hankintahintaan. Tämä yllättää monet ja tämä yllätys on kallis. Uuden päätöksen soveltaminen on aloitettu verohallinnossa ja yllätyslaskuja on jo postissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Korkein hallinto-oikeus on tehnyt <a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1478257956386.html">päätöksen</a>, jota ei arkijärjellä voi ymmärtää</strong></p><p>Siinä ei ole mitään uutta, että tuloverolain 45 &sect;:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on &nbsp;veronalaista pääomatuloa. Se, mikä muuttui oli luovutusvoiton laskentakaava. Uuden tulkinnan mukaan lyhennettyä velkaa ei saa enää laskea osaksi hankintahintaa, mikäli taloyhtiön kirjanpidossa rahoitusvastikkeet (eli yhtiövelan lyhennykset) on kirjattu tuloslaskelmaan. Toinen vaihtoehto olisi kirjata ne taseeseen.</p><p><strong><em>Taloyhtiön kirjanpitokäytännöstä riippuen asunnon myyjälle voi tulla turha kymmenien tuhansien eurojen lisälasku &rdquo;myyntivoitosta&rdquo;, jota hän ei oikeasti ole saanut.</em></strong></p><p>Esimerkki:&nbsp; 300.000 euron arvoisessa asunnossa on ostohetkellä yhtiölainaa 210.000 euroa ja ostajan muuten rahoittamaa osuutta 90.000 euroa. Ostaessaan asunnon ostaja sitoutuu lyhentämään yhtiölainaa &rdquo;kuten omaansa&rdquo; ja maksamaan siitä aiheutuvat korot ja muut kulut. Näin tapahtuukin ja ostaja lyhentää velkaa rahoitusvastikkeen muodossa kuukausittain. Oheisessa taulukossa on osoitettu, että ongelmia saattaa olla edessä, kun asunnosta jossain vaiheessa luovutaan.</p><p>Tässä esimerkissä asunto myydään samaan hintaan, kun se oli aikanaan ostettu, eli aitoa myyntivoittoa ei synny euroakaan. Myyntivoittoveron määrä vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Molemmissa tapauksissa asunnossa oli ostohetkellä yhtiölainaa 210.000 euroa ja myyntihetkellä asunto oli velaton eli velka oli kokonaan maksettu.</p><ul><li>Tapaus A: Myyntivoittoveron määrä on 0 &euro;.</li><li>Tapaus B: Myyntivoittoveron määrä on 70.200 euroa.</li></ul><p>Tapaus A: Taloyhtiö kirjasi kerätyt rahoitusvastikkeet taseeseen, kun taas tapauksessa B ne kirjattiin tuloslaskelmaan. Tulokseen kirjaaminen eli ns. &rdquo;tulouttaminen&rdquo; tarkoittaa sitä, että rahoitusvastikkeiden katsotaan teknisesti olevan taloyhtiön tilikauden tuloa. Oikeasti ne eivät ole tuloa, vaan pelkkä läpikulkuerä, sillä taloyhtiö lyhentää näillä varoilla yhtiölainaa pankille sovitussa aikataulussa.</p><p>Jokainen rahoitusvastiketta maksava maksaa siis asuntoonsa kuuluvaa velkaa pois. Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, että taloyhtiö saisi tuloja osakkailta &ndash; käytännössä taloyhtiö toimii vain rahojen kokoajana ja tilittäjänä pankkiin päin.</p><p>On aika raju lopputulos, että taloyhtiön kirjauskäytännöstä johtuen toisen perheen asumiskulut nousevat 70.200&nbsp; euroa (23%).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi kirjauskäytäntöjä on kahdenlaisia?</strong></p><p>Käsitykseni mukaan tämä uusi tulouttamiskäytäntö on mieluinen malli asuntosijoittajille. Se antaa niille mahdollisuuden vähentää kuukausittain maksetut rahoitusvastikkeet saamistaan vuokratuotoista. Tämä lienee pääsyy siihen, että kirjanpitokäytäntöjä on alettu taivuttelemaan.</p><p>Taivuttelemisesta on kyse, koska tarkkaan ottaen rahoitusvastikkeita ei saisi kirjata tuloksi, kun ne eivät tosiasiallisesti sitä ole. Onkin ihme, että tilintarkastajat eivät tähän asiaan ole laajemmin puuttuneet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ketkä tällä miinakentällä joutuvat kulkemaan?</strong></p><p>Jos asunnon omistaja asuu itse kyseisessä asunnossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, ei hän joudu maksamaan myyntivoitosta veroa lainkaan, joten on ihan sama miten kirjaukset on tehty. Häntä tämä asia ei siis koske. Jokaisen kannattaa varmaan kuitenkin toivoa, että ei tule avioeroa tai jotain muuta syytä, mikä pakottaisi myymään asunnon ennen tuota kahden vuoden määräaikaa.</p><p>Jos omistaa asunnon taloyhtiöstä, jossa rahoitusvastikkeet tuloutetaan, eikä itse asu vakituisesti tuossa asunnossa, niin maksetut rahoitusvastikkeet haihtuvat savuna ilmaan. Velka tietysti tulee lyhennettyä, mutta maksettua summaa ei saa laskea mukaan hankintahintaan, vaan niistä maksetaan aikanaan asunnosta luovuttaessa valtiolle &rdquo;myyntivoittoveroa&rdquo;. Käytännössä siis maksetaan ensin velka pois ja sitten vielä pääomaveron muodossa lisälaskua valtiolle. Mitään vastinetta tuosta tilityksestä ei saa.</p><p>Tässä tilanteessa ovat esimerkiksi omaan käyttöönsä kakkosasunnon ostaneet henkilöt. He eivät saa kohteesta vuokratuottoja, maksavat yhtiövelkaa kuukausittain ja lopulta huomaavat että he eivät saa lisätä maksamaansa velkaosuutta hankintahintaan. Melkoisia &rdquo;myyntivoittoja&rdquo; on tiedossa. Kannattaisi varmaan kakkosasunnon sijaan asua vaikka hotellissa.</p><p>Sijoittajien tilanne on helpoin. He voivat vähentää rahoitusvastikkeet vuokratuotoista, mutta heidänkin on hyvä ymmärtää, että kokonaistuotto heikkenee, kun asunnosta joskus luopuu. Silloin tulee maksettavaksi myyntivoittovero eikä hankintahintaan saa lisätä maksetun velan osuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeustaju on koetuksella</strong></p><p>Mielestäni KHO:n päätös on sellainen, että sitä ei olisi koskaan pitänyt tehdä. Varmasti teknisesti löytyy perustelut, mutta asiallisesti niitä ei ole. Oikeustaju on koetuksella, kun lain tulkitsijat eivät uskalla katsoa asian todellista tilaa, vaan menevät teknisen pilkunviilauksen puolelle.</p><p>KHO:n päätöksestä ei voi valittaa. Verohallinnon on laitettava se toimeen nyt kun vuoden 2017 verotusta valmistellaan. Kysyin verhohallinnosta perusteluita tälle päätökselle ja pari virkamiestä totesi minulle, että heistäkin tuntuu todella pahalta toteuttaa tätä päätöstä käytännössä. Arkijärkisiä perusteluita ei löydy. Asioita ei ole mietitty ihan loppuun asti ja tuloksena on paljon harmia ja isoja laskuja ihan tavallisille kotitalouksille.</p><p>Oikeustaju on myös koetuksella, kun käy läpi ne vaiheet, jonka lopputuloksena tämä KHO:n kiistanalainen päätös on syntynyt.</p><ul><li>Vuonna 2012 eräs kansalainen valitti myyntivoittoverotusta koskevasta päätöksestä. Siinä verottaja oli katsonut, että luovutusvoittoa laskettaessa hankintahintaan ei voinut sisällyttää maksettuja yhtiölainaosuuksia.</li><li>Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi kansalaisen tekemän valituksen. Maksetut yhtiölainaosuudet sai sittenkin laskea mukaan hankintahintaan.</li><li>Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (eli käytännössä verottaja itse) ei tätä sulattanut ja valitti oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.</li><li>Vuonna 2015 hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Hallinto-oikeus oli Verotuksen oikaisulautakunnan kanssa samaa mieltä ja totesi, että yhtiölainaosuus on osa osakkeiden hankintamenoa.</li><li>Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei vieläkään sulattanut tätä asiaa, vaan haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Se vaati alkuperäistä päätöstä palautettavaksi ja perusteli sitä mm. seuraavasti:</li></ul><p><em>Jos rahoitusvastike on luettu asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa tulosvaikutteiseksi eräksi, kysymys ei ole osakkeenomistajan suorittamasta pääomasijoituksesta yhtiöön eikä suoritettu määrä siten lisää osakkeiden hankintamenoa.</em></p><ul><li>Marraskuussa 2016 korkein hallinto-oikeus hyväksyi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Tuloutettuja yhtiölainaosuuksia ei saa lisätä hankintahintaan luovutusvoiton verotusta määrättäessä.</li></ul><p>Perustelu on tekninen ja olisi mukava kuulla, mitä verottaja tai KHO ajattelee osakkeenomistajan maksujen pankille sitten olevan, jos ne pelkästä kirjaamiskäytännöstä johtuen eivät olekaan asunnon hankintaan liittyviä kulueriä. Olisi myös tärkeä kuulla, mikä on se yhteiskunnallinen etu, jota tällä verottajan ajattelumallilla ajetaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansanedustajia tarvitaan nyt apuun</strong></p><p>Verottaja on nyt omasta halustaan pakotettu toimimaan KHO:n päätöksen mukaisesti. Toivon, että kansanedustajat perehtyvät tähän asiaan ja huomaavat siinä olevat valuviat ja ryhtyvät pikaisesti lainsäädännöllisiin toimiin asian korjaamiseksi. Millään muulla tavalla tästä ei päästä eteenpäin.&nbsp;</p><p>Tukitoimenpiteenä toivon, että kirjanpitolautakunta antaa ohjeistuksen taloyhtiöille siitä, millä edellytyksillä tapahtumia voidaan kirjata tilikauden tuloksi. Aika pian huomattaisiin, että pankille kuuluvat läpivirtauserät eivät ole aidosti tilikaudelle kuuluvaa tulosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asumiskustannukset ovat Suomessa tunnetusti korkeat. Olisi luullut, että kaikki viranomaiset tekevät parhaansa, jotta asumisen hinta ei nouse nykytasosta. Verottaja on kuitenkin ollut sitkeä ja on onnistunut luomaan asuntomarkkinoille asumisen hintaa nostavan verotuspommin. Tähän pommiin astuvat tuhannet suomalaiset. Ansalankaa alettiin virittämään jo vuonna 2012 ja nyt se on lauennut: ensimmäiset verotuspäätökset ja täysin turhat lisälaskut lähtevät verovelvollisille lähiviikkoina.

Mistä on kysymys?

Harva ostaa asuntoa käteisellä, vaan tarvitsee siihen lainarahoitusta. Viime vuosina perinteisen henkilökohtaisen pankkilainan kilpailijaksi on tullut taloyhtiön ottama laina, ns. yhtiölaina. Se on kätevä rahoitusmuoto: laina neuvotellaan taloyhtiön toimesta ja kukin osakas vastaa lainasta omalla osuudellaan.  Tuhannet kotitaloudet ovat sitoutuneet yhtiölainoihin asuntoa ostaessaan. Sama käytäntö on putkiremonttien ja muiden isojen investointien kohdalla: taloyhtiö ottaa lainan ja kukin osakas vastaa omasta osuudestaan.

Kun asunnosta joskus luovutaan, niin myyntivoiton määrä lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan  erotuksena. Syntyneestä myyntivoitosta maksetaan pääomaveroa (30-34%).

Aikaisemmin oli käytäntö, että tätä veroa määrättäessä hankintahintaan lasketaan mukaan alkuperäinen sijoitus sekä pois maksettu lainaosuus. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin tehnyt marraskuussa 2016 käsittämättömän päätöksen, minkä johdosta asunto-osakkeiden myynnistä maksettavan myyntivoittoveron käsittely muuttuu.

KHO:n päätöksen mukaan pois maksettua lainaosuutta ei automaattisesti voikaan laskea mukaan hankintahintaan. Tämä yllättää monet ja tämä yllätys on kallis. Uuden päätöksen soveltaminen on aloitettu verohallinnossa ja yllätyslaskuja on jo postissa.

 

Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen, jota ei arkijärjellä voi ymmärtää

Siinä ei ole mitään uutta, että tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on  veronalaista pääomatuloa. Se, mikä muuttui oli luovutusvoiton laskentakaava. Uuden tulkinnan mukaan lyhennettyä velkaa ei saa enää laskea osaksi hankintahintaa, mikäli taloyhtiön kirjanpidossa rahoitusvastikkeet (eli yhtiövelan lyhennykset) on kirjattu tuloslaskelmaan. Toinen vaihtoehto olisi kirjata ne taseeseen.

Taloyhtiön kirjanpitokäytännöstä riippuen asunnon myyjälle voi tulla turha kymmenien tuhansien eurojen lisälasku ”myyntivoitosta”, jota hän ei oikeasti ole saanut.

Esimerkki:  300.000 euron arvoisessa asunnossa on ostohetkellä yhtiölainaa 210.000 euroa ja ostajan muuten rahoittamaa osuutta 90.000 euroa. Ostaessaan asunnon ostaja sitoutuu lyhentämään yhtiölainaa ”kuten omaansa” ja maksamaan siitä aiheutuvat korot ja muut kulut. Näin tapahtuukin ja ostaja lyhentää velkaa rahoitusvastikkeen muodossa kuukausittain. Oheisessa taulukossa on osoitettu, että ongelmia saattaa olla edessä, kun asunnosta jossain vaiheessa luovutaan.

Tässä esimerkissä asunto myydään samaan hintaan, kun se oli aikanaan ostettu, eli aitoa myyntivoittoa ei synny euroakaan. Myyntivoittoveron määrä vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Molemmissa tapauksissa asunnossa oli ostohetkellä yhtiölainaa 210.000 euroa ja myyntihetkellä asunto oli velaton eli velka oli kokonaan maksettu.

  • Tapaus A: Myyntivoittoveron määrä on 0 €.
  • Tapaus B: Myyntivoittoveron määrä on 70.200 euroa.

Tapaus A: Taloyhtiö kirjasi kerätyt rahoitusvastikkeet taseeseen, kun taas tapauksessa B ne kirjattiin tuloslaskelmaan. Tulokseen kirjaaminen eli ns. ”tulouttaminen” tarkoittaa sitä, että rahoitusvastikkeiden katsotaan teknisesti olevan taloyhtiön tilikauden tuloa. Oikeasti ne eivät ole tuloa, vaan pelkkä läpikulkuerä, sillä taloyhtiö lyhentää näillä varoilla yhtiölainaa pankille sovitussa aikataulussa.

Jokainen rahoitusvastiketta maksava maksaa siis asuntoonsa kuuluvaa velkaa pois. Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, että taloyhtiö saisi tuloja osakkailta – käytännössä taloyhtiö toimii vain rahojen kokoajana ja tilittäjänä pankkiin päin.

On aika raju lopputulos, että taloyhtiön kirjauskäytännöstä johtuen toisen perheen asumiskulut nousevat 70.200  euroa (23%).

 

Miksi kirjauskäytäntöjä on kahdenlaisia?

Käsitykseni mukaan tämä uusi tulouttamiskäytäntö on mieluinen malli asuntosijoittajille. Se antaa niille mahdollisuuden vähentää kuukausittain maksetut rahoitusvastikkeet saamistaan vuokratuotoista. Tämä lienee pääsyy siihen, että kirjanpitokäytäntöjä on alettu taivuttelemaan.

Taivuttelemisesta on kyse, koska tarkkaan ottaen rahoitusvastikkeita ei saisi kirjata tuloksi, kun ne eivät tosiasiallisesti sitä ole. Onkin ihme, että tilintarkastajat eivät tähän asiaan ole laajemmin puuttuneet.

 

Ketkä tällä miinakentällä joutuvat kulkemaan?

Jos asunnon omistaja asuu itse kyseisessä asunnossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, ei hän joudu maksamaan myyntivoitosta veroa lainkaan, joten on ihan sama miten kirjaukset on tehty. Häntä tämä asia ei siis koske. Jokaisen kannattaa varmaan kuitenkin toivoa, että ei tule avioeroa tai jotain muuta syytä, mikä pakottaisi myymään asunnon ennen tuota kahden vuoden määräaikaa.

Jos omistaa asunnon taloyhtiöstä, jossa rahoitusvastikkeet tuloutetaan, eikä itse asu vakituisesti tuossa asunnossa, niin maksetut rahoitusvastikkeet haihtuvat savuna ilmaan. Velka tietysti tulee lyhennettyä, mutta maksettua summaa ei saa laskea mukaan hankintahintaan, vaan niistä maksetaan aikanaan asunnosta luovuttaessa valtiolle ”myyntivoittoveroa”. Käytännössä siis maksetaan ensin velka pois ja sitten vielä pääomaveron muodossa lisälaskua valtiolle. Mitään vastinetta tuosta tilityksestä ei saa.

Tässä tilanteessa ovat esimerkiksi omaan käyttöönsä kakkosasunnon ostaneet henkilöt. He eivät saa kohteesta vuokratuottoja, maksavat yhtiövelkaa kuukausittain ja lopulta huomaavat että he eivät saa lisätä maksamaansa velkaosuutta hankintahintaan. Melkoisia ”myyntivoittoja” on tiedossa. Kannattaisi varmaan kakkosasunnon sijaan asua vaikka hotellissa.

Sijoittajien tilanne on helpoin. He voivat vähentää rahoitusvastikkeet vuokratuotoista, mutta heidänkin on hyvä ymmärtää, että kokonaistuotto heikkenee, kun asunnosta joskus luopuu. Silloin tulee maksettavaksi myyntivoittovero eikä hankintahintaan saa lisätä maksetun velan osuutta.

 

Oikeustaju on koetuksella

Mielestäni KHO:n päätös on sellainen, että sitä ei olisi koskaan pitänyt tehdä. Varmasti teknisesti löytyy perustelut, mutta asiallisesti niitä ei ole. Oikeustaju on koetuksella, kun lain tulkitsijat eivät uskalla katsoa asian todellista tilaa, vaan menevät teknisen pilkunviilauksen puolelle.

KHO:n päätöksestä ei voi valittaa. Verohallinnon on laitettava se toimeen nyt kun vuoden 2017 verotusta valmistellaan. Kysyin verhohallinnosta perusteluita tälle päätökselle ja pari virkamiestä totesi minulle, että heistäkin tuntuu todella pahalta toteuttaa tätä päätöstä käytännössä. Arkijärkisiä perusteluita ei löydy. Asioita ei ole mietitty ihan loppuun asti ja tuloksena on paljon harmia ja isoja laskuja ihan tavallisille kotitalouksille.

Oikeustaju on myös koetuksella, kun käy läpi ne vaiheet, jonka lopputuloksena tämä KHO:n kiistanalainen päätös on syntynyt.

  • Vuonna 2012 eräs kansalainen valitti myyntivoittoverotusta koskevasta päätöksestä. Siinä verottaja oli katsonut, että luovutusvoittoa laskettaessa hankintahintaan ei voinut sisällyttää maksettuja yhtiölainaosuuksia.
  • Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi kansalaisen tekemän valituksen. Maksetut yhtiölainaosuudet sai sittenkin laskea mukaan hankintahintaan.
  • Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (eli käytännössä verottaja itse) ei tätä sulattanut ja valitti oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.
  • Vuonna 2015 hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Hallinto-oikeus oli Verotuksen oikaisulautakunnan kanssa samaa mieltä ja totesi, että yhtiölainaosuus on osa osakkeiden hankintamenoa.
  • Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei vieläkään sulattanut tätä asiaa, vaan haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Se vaati alkuperäistä päätöstä palautettavaksi ja perusteli sitä mm. seuraavasti:

Jos rahoitusvastike on luettu asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa tulosvaikutteiseksi eräksi, kysymys ei ole osakkeenomistajan suorittamasta pääomasijoituksesta yhtiöön eikä suoritettu määrä siten lisää osakkeiden hankintamenoa.

  • Marraskuussa 2016 korkein hallinto-oikeus hyväksyi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Tuloutettuja yhtiölainaosuuksia ei saa lisätä hankintahintaan luovutusvoiton verotusta määrättäessä.

Perustelu on tekninen ja olisi mukava kuulla, mitä verottaja tai KHO ajattelee osakkeenomistajan maksujen pankille sitten olevan, jos ne pelkästä kirjaamiskäytännöstä johtuen eivät olekaan asunnon hankintaan liittyviä kulueriä. Olisi myös tärkeä kuulla, mikä on se yhteiskunnallinen etu, jota tällä verottajan ajattelumallilla ajetaan.

 

Kansanedustajia tarvitaan nyt apuun

Verottaja on nyt omasta halustaan pakotettu toimimaan KHO:n päätöksen mukaisesti. Toivon, että kansanedustajat perehtyvät tähän asiaan ja huomaavat siinä olevat valuviat ja ryhtyvät pikaisesti lainsäädännöllisiin toimiin asian korjaamiseksi. Millään muulla tavalla tästä ei päästä eteenpäin. 

Tukitoimenpiteenä toivon, että kirjanpitolautakunta antaa ohjeistuksen taloyhtiöille siitä, millä edellytyksillä tapahtumia voidaan kirjata tilikauden tuloksi. Aika pian huomattaisiin, että pankille kuuluvat läpivirtauserät eivät ole aidosti tilikaudelle kuuluvaa tulosta.

]]>
9 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251679-nyt-olisi-kansanedustajille-kayttoa#comments Kotimaa Asuminen Raha Taloyhtiö Yhtiölaina Fri, 02 Mar 2018 17:42:31 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251679-nyt-olisi-kansanedustajille-kayttoa