Harri Vuorenpää

Ulkomaat

Unkari kieltää sukupuolentutkimuksen yliopistoissa

Unkarin hallitus on pääministeri Viktor Orbánin johdolla estänyt sukupuolentutkimuksen opettamisen yliopistoissa lauantaina voimaan tulleella säädöksellä. Sen mukaisesti kyseinen oppiaine tiputettiin akkreditoitujen listalta. Seurauksena myös yksityisiä yliopistoja estetään tarjoamasta sukupuolentutkimusta opiskelijoilleen omilla rahoillaan.

Kestääkö Turkin avokätinen pakolaispolitiikka?

Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen. 

Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.

Chemnitzissä kuohuu edelleen

Chemnitzissä elokuun lopulla tapahtunut saksalaismiehen puukous sai aikaan massamielenosoituksen, joka johti rajuun mellakointiin. Sekä mielenosoittajia että poliiseja loukaantui  yhteenotossa. Tapahtumat Chemnitzissä heiluttivat jopa Saksan liittohallitusta.

https://yle.fi/uutiset/3-10378399

Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalien lopputuloksesta

Kun tuli sekaannuttua Ruotsin vaaleihin lopullisen ääntenlaskennan ollessa kesken, koen mielekkääksi julkaista blogissani parlamenttivaalien lopputuloksen. Näissähän ei ole mitään kovin ihmeellistä alustaviin tuloksiin verrattuna, mutta ehkä tässä tulee itse kullekin jotain tietoa Ruotsin vaalijärjestelmästä.

Sepitys

Venäjän media myllyttää. Se hämmentää ja sepittää. Venäjä väittää, ettei sillä ole mitään tekemistä Salisburyn myrkytysten kanssa.

Myrkkyisku johti yhden ihmisen kuolemaan ja neljä ihmistä joutui rankkoihin sairaalahoitoihin. Myrkytyksissä käytettiin sotilastason Novitšok-hermomyrkkyä.

Tärkein oppi Ruotsin vaaleista

Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa perustavaa uudistusta. Ihmisten äänestysinnokkus on pohjalukemissa, eikä nykyisellä järjestelmällä tätä korjata.

Itse uskon siihen, että siirtyminen pohjoismaiseen listavaalijärjestelmään toisi lisäpotkua suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan.

Ruotsissa äänestysprosentti viime valtiopäivävaaleissa nousee 85 prosenttiin.Kotimaassa esim viime kunnallisvaaleissa uurnille vaivautui vain 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Kun erot naapurimaiden välillä ovat näin suuret, on pakko kysyä, mikä järjestelmässämme on vialla.

Ruotsin Nato-ovi pysyy kiinni

Kun Ruotsi aivastaa, Suomi vilustuu. Suomi onkin ainoa maa maailmassa, jossa Ruotsin vaaleilla on merkitystä, kuten kirjailija Jörn Donner on aivan oikein todennut. Siksi myös meillä seurataan tiiviisti länsinaapurin tapahtumia ja nyt alkaneita uuden hallituksen synnytystuskia.

Valitettavasti huomio on pyörinyt vain yhden asian ympärillä: äärioikeistolaisen Ruotsidemokraattien nousussa. Vaikka voitto oli selvä, maanvyörymäksi sitä voi tuskin sanoa. Korkeintaan se oli muukalaisvihan synkkä mutavyöry.

Ruotsin vaalit: SD otti ison askeleen eteenpäin

Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksena Ruotsidemokraatit (SD) saivat huomattavan vaalivoiton. Odotettua rysäystä ei tullut, mutta kuten Ruotsin lehdet ja ulkomaan lehdet ovat todenneet, kyse oli poliittisesta maanjäristyksestä (https://www.svd.se/tysk-kronikor-sverige-har-forandrats--det-ar-laskigt).

Onko presidentti Trumpin ulkopolitiikka isolationismia vai jotain muuta?

Presidentti Donald Trumpin ympärillä riehuva myrsky sen kun vain kiihtyy, kuten olemme saaneet nähneet, kuulleet ja lukeneet niin amerikkalaisista kuin suomalaistakin tiedotusvälineistä viime päivinä. Mitään kovin uutta eivät uusimmatkaan paljastukset kuitenkaan tosiasiassa ole tuottaneet. Presidentin käyttäytyminen niin julkisuudessa kuin ilmeisesti yksityisesti makuukamaria myöten (varsinaiset sänkytouhut kuitenkin muissa sängyissä kuin Valkoisen talon makuukamarissa sijaitsevassa) on paljastettu jokseenkin laajalti jo monesti ja paljon aikaisemmin.

Chemnitzissäkin tarvitaan vuoropuhelua

Monet suomalaiset ovat seuranneet järkyttyneinä uutisia saksalaisen Chemnitzin kaupungin viime päivien tapahtumista. Äärioikeiston mielenosoittajat marssivat sunnuntaina ja maanantaina natsitervehdyksiä tehden ja hyökkäillen satunnaisten ulkomaalaisilta näyttävien ohikulkijoiden kimppuun. Maanantaina kaduilla oli jopa 5000 äärioikeiston mielenosoittajaa ja 2200 vastamielenosoittajaa. Ainakin kuusi ihmistä loukkaantui.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä