Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Wed, 08 Aug 2018 13:53:21 +0300 fi Demokratia työpaikalla http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259205-demokratia-tyopaikalla <p>Joona-Hermanni Mäkinen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10337721?utm_source=twitter-share&amp;utm_medium=social">kirjoitti eilen 7.8. kolumnin</a> &rdquo;Työpaikan tyranniasta&rdquo;. Kirjoituksessa käsitellään työpaikan hierarkioita ja tuodaan esille kuinka demokraattisesti johdetuissa yhtiöissä saataisiin todennäköisesti parempia tuloksia aikaan.</p><p>Ajatus sinällään ei ole huono. Kaikki työntekijät omistavat yrityksen ja tekevät yritystä koskevat päätökset yhdessä. Ei ole hierarkiaa vaan pyritään yhdessä viemään yritystä eteenpäin. Eihän siinä.</p><p>Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että kukaan ei voi noukkia pelkkiä rusinoita pullasta. Jos kaikki työntekijät ovat tasavertaisia, se ei tarkoita ainoastaan yhtäläistä oikeutta osallistua päätöksentekoon ja samoja vapauksia kaikille. Se tarkoittaa myös sitä, että kukaan ei ole &rdquo;ainoastaan töissä täällä&rdquo;. Se tarkoittaa sitä, että yhtiön lainat takaavat jokainen, lomat pidetään sitten kuin työt antaa myöden, sairaana on hommat hoidettava, jos työt sitä vaatii jne jne. Ja jos yritys jostain syystä kaatuu, on kaikkien omakotitalot vaarassa. Vapaus osallistua päätöksentekoon ei ole pelkkää vapautta vaan jokaisella on velvollisuus osallistua päätöksentekoon. Halusi tai ei. Oli päätökset kivoja tai vähemmän kivoja.</p><p>Kuten sanottua, edellä kuvattu tapa hoitaa yritystä voi ihan hyvin toimia. Yhtä lailla yhtiö voi toimia hienosti hierarkkisessa päätöksenteossa. On myös paljon ihmisiä, jotka haluavat olla &rdquo;vain töissä&rdquo;. Eli myydä omaa työsuoritettaan kohtuullista korvausta vastaan sen enempää kantamatta vastuuta yhtiön velvoitteista. Eikä tässäkään ole mitään väärää. Mutta kenenkään on turha kuvitella, että &rdquo;demokraattisesti&rdquo; johdetussa yhtiössä pääsee nauttimaan vapauksista ilman vastuuta.</p><p>Tässäkin asiassa ne kulkevat käsi kädessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joona-Hermanni Mäkinen kirjoitti eilen 7.8. kolumnin ”Työpaikan tyranniasta”. Kirjoituksessa käsitellään työpaikan hierarkioita ja tuodaan esille kuinka demokraattisesti johdetuissa yhtiöissä saataisiin todennäköisesti parempia tuloksia aikaan.

Ajatus sinällään ei ole huono. Kaikki työntekijät omistavat yrityksen ja tekevät yritystä koskevat päätökset yhdessä. Ei ole hierarkiaa vaan pyritään yhdessä viemään yritystä eteenpäin. Eihän siinä.

Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että kukaan ei voi noukkia pelkkiä rusinoita pullasta. Jos kaikki työntekijät ovat tasavertaisia, se ei tarkoita ainoastaan yhtäläistä oikeutta osallistua päätöksentekoon ja samoja vapauksia kaikille. Se tarkoittaa myös sitä, että kukaan ei ole ”ainoastaan töissä täällä”. Se tarkoittaa sitä, että yhtiön lainat takaavat jokainen, lomat pidetään sitten kuin työt antaa myöden, sairaana on hommat hoidettava, jos työt sitä vaatii jne jne. Ja jos yritys jostain syystä kaatuu, on kaikkien omakotitalot vaarassa. Vapaus osallistua päätöksentekoon ei ole pelkkää vapautta vaan jokaisella on velvollisuus osallistua päätöksentekoon. Halusi tai ei. Oli päätökset kivoja tai vähemmän kivoja.

Kuten sanottua, edellä kuvattu tapa hoitaa yritystä voi ihan hyvin toimia. Yhtä lailla yhtiö voi toimia hienosti hierarkkisessa päätöksenteossa. On myös paljon ihmisiä, jotka haluavat olla ”vain töissä”. Eli myydä omaa työsuoritettaan kohtuullista korvausta vastaan sen enempää kantamatta vastuuta yhtiön velvoitteista. Eikä tässäkään ole mitään väärää. Mutta kenenkään on turha kuvitella, että ”demokraattisesti” johdetussa yhtiössä pääsee nauttimaan vapauksista ilman vastuuta.

Tässäkin asiassa ne kulkevat käsi kädessä.

]]>
3 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259205-demokratia-tyopaikalla#comments Demokratia Päätöksenteko Työ Wed, 08 Aug 2018 10:53:21 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259205-demokratia-tyopaikalla
Yksinyrittäjän verotuksen järjettömyys http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys <p>SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sdp-aikoo-kiristaa-omistamisen-verotusta/EnBTDhsx">ehdottamalla verolinjauksissaan</a> listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.</p><p>Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.</p><p>Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:</p><ol><li>Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja</li><li>Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos</li></ol><p>Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16&nbsp;000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:</p><ul><li>8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.</li><li>8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.</li><li>Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16&nbsp;000 eurosta.</li></ul><p>Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!</p><p>Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.</p><p>Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.</p><p>Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.</p><p>Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.</p> SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, ehdottamalla verolinjauksissaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.

Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.

Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:

  1. Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja
  2. Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos

Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16 000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:

  • 8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.
  • 8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.
  • Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16 000 eurosta.

Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!

Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.

Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.

Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.

Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.

]]>
19 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys#comments Kotimaa Työllisyys Verotus Yrittäjyys Mon, 04 Jun 2018 12:35:14 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys
Kuka on duunari? http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari <p>Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka &rdquo;duunarin kyykyttäminen&rdquo; saa riittää ja &rdquo;duunarit kantavat tätä maata&rdquo; jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.</p><p>Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.</p><p>Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.</p><p>Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. &rdquo;Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun&rdquo;. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?</p><p>Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.</p><p>Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka ”duunarin kyykyttäminen” saa riittää ja ”duunarit kantavat tätä maata” jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.

Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.

Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.

Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. ”Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun”. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.

Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.

]]>
0 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari#comments Duunari Työllisyys Yrittäjyys Fri, 04 May 2018 12:25:05 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari
Kolmikanta historiaan, nelikanta tilalle! http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle <p>Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu &rdquo;kolmikantaisesti&rdquo;, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?</p><p>No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.</p><p>Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.</p><p>Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.</p><p>Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu ”kolmikantaisesti”, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?

No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.

Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.

Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.

Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?

]]>
3 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle#comments Kolmikanta Työttömyys Yrittäjyys Fri, 02 Feb 2018 10:49:47 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle
Miksei yrittäjä palkkaa? http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa <p>Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin. On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin kun siihen kannustetaan tai sitä erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.</p><p>Ja tästä päästäänkin siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista niin kauan kun pystyvät?</p><p>Syy on selkeä. Mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski. Palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua. Ja ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista. Tai kertyvistä lomapäivistä. Tai sopimuksen minimikestosta. Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.</p><p>Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea. Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen.</p><p>Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin niin ei välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin. On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin kun siihen kannustetaan tai sitä erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.

Ja tästä päästäänkin siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista niin kauan kun pystyvät?

Syy on selkeä. Mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski. Palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua. Ja ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista. Tai kertyvistä lomapäivistä. Tai sopimuksen minimikestosta. Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.

Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea. Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen.

Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin niin ei välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.

]]>
19 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa#comments Työllisyys Työttömyys Yrittäjyys Fri, 29 Dec 2017 15:23:18 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa
Juhana Vartiaisen kirjoituksesta muutama huomio http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241825-juhana-vartiaisen-kirjoituksesta-muutama-huomio <p>Juhana Vartiainen julkaisi <a href="https://juhanavartiainen.fi/2017/paperittomien-tilanteesta-kielteinen-paatos-ei-ole-syy-vapaudenriistoon/">kirjoituksen</a> koskien turvapaikanhakijoiden palauttamista sekä mahdollista säilöönottoa. Muutamia huomioita kirjoitukseen (lainaukset kursivoituna):</p><p>&nbsp;</p><p>S<em>e, että on hakenut turvapaikkaa ja saanut kielteisen viranomaispäätöksen tai oikeuden päätöksen, ei ole peruste ihmisen vapauden riistolle.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Vielä vähemmän se on peruste antaa laittomasti maassa olevan kulkea miten huvittaa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Jos palautettavien valvonnan tiivistämistä todella pidetään tarpeellisena, voisi periaatteessa ajatella &rdquo;palautuskeskuksia&rdquo; joissa olisi mahdollista jonkin verran nykyistä tiiviimpi valvonta. Sellaiseenkaan ei tietysti liittyisi vapauden riisto.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Miten toteutetaan &quot;jonkin verran tiiviimpi valvonta&quot;, jos keskuksesta voi halutessaan kävellä milloin vain pihalle?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Jotkut kielteisen päätöksen saaneet voivat koettaa kadota ja siirtyä toiselle paikkakunnalle tai vaikkapa Ruotsiin. He saattavat myös päätyä myös surkeaan asemaan pimeillä työmarkkinoilla, joilla heitä voidaan mielin määrin hyväksikäyttää.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Niin, eli miksi olisi hyvä idea päästää heidät vapaasti kulkemaan?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Viime vuosien ja vuosikymmenten kokemukset ovat osoittaneet sen, miten epätarkoituksenmukaista on koota katkeria ihmisiä ja erityisesti nuoria miehiä yhteen paikkaan</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olisko tarkoituksenmukaisempaa päästää nämä &quot;katkerat nuoret miehet&quot; vapaasti kaduille kulkemaan?</p><p>&nbsp;</p><p><em>...että ISIL:n hurjimmista ja raaimmista toimijoista useat olivat raaistuneet ja radikalisoituneet nimenomaan Guantánamon vankileirillä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Vertaaminen Guantanamoon aika heikko, moniko sieltä sai lähteä halutessaan kotimaahansa?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ja vaikka eristyksissä ei suorastaan luotaisi jihadisteja, on vaikeaa nähdä, mitä eristyksestä hyödytään. Suomessahan ei ole kovin helppo piileskellä ja lähtökohta on, että ihmiselle kuuluu vapaus.&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Mitä eristyksestä hyödytään? No vaikkapa se, ettei Turun tilanne toistu. Jos Suomessa ei ole helppo piileskellä, missä ovat ne sadat kadoksissa olevat?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, pitäisikö tällaiseen viranomaistoiminnan vaikeuttamiseen liittää nykyistä kovempia sanktioita.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että viranomaistoiminnan vaikeuttaminen tulisi ilman muuta olla rangaistavaa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ilmeisesti hyvin Suomeen sopeutuneita ja työhalukkaita nuoria on pakolla poistettu maasta, vaikka työpaikka olisi tarjollakin.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Jos on hakemassa töitä Suomesta, turvapaikan hakeminen on käytännössä sellaisen järjestelmän hyväksikäyttämistä, mitä ei ole paremman elintason etsimiseen tarkoitettu.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Olen jokseenkin varmaan, että turvapaikan hakijoiden joukossa olisi nuoria miehiä, jotka näkisivät metsäkonekoulutuksen Suomessa parempana vaihtoehtona kuin paluun kotimaahan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen jokseenkin varma, että suomalaisten joukossa on nuoria miehiä ja naisia, jotka näkisivät metsäkonekoulutuksen parempana vaihtoehtona kuin työttömyyden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juhana Vartiainen julkaisi kirjoituksen koskien turvapaikanhakijoiden palauttamista sekä mahdollista säilöönottoa. Muutamia huomioita kirjoitukseen (lainaukset kursivoituna):

 

Se, että on hakenut turvapaikkaa ja saanut kielteisen viranomaispäätöksen tai oikeuden päätöksen, ei ole peruste ihmisen vapauden riistolle.

 

Vielä vähemmän se on peruste antaa laittomasti maassa olevan kulkea miten huvittaa.

 

Jos palautettavien valvonnan tiivistämistä todella pidetään tarpeellisena, voisi periaatteessa ajatella ”palautuskeskuksia” joissa olisi mahdollista jonkin verran nykyistä tiiviimpi valvonta. Sellaiseenkaan ei tietysti liittyisi vapauden riisto.

 

Miten toteutetaan "jonkin verran tiiviimpi valvonta", jos keskuksesta voi halutessaan kävellä milloin vain pihalle?

 

Jotkut kielteisen päätöksen saaneet voivat koettaa kadota ja siirtyä toiselle paikkakunnalle tai vaikkapa Ruotsiin. He saattavat myös päätyä myös surkeaan asemaan pimeillä työmarkkinoilla, joilla heitä voidaan mielin määrin hyväksikäyttää.

 

Niin, eli miksi olisi hyvä idea päästää heidät vapaasti kulkemaan?

 

Viime vuosien ja vuosikymmenten kokemukset ovat osoittaneet sen, miten epätarkoituksenmukaista on koota katkeria ihmisiä ja erityisesti nuoria miehiä yhteen paikkaan

 

Olisko tarkoituksenmukaisempaa päästää nämä "katkerat nuoret miehet" vapaasti kaduille kulkemaan?

 

...että ISIL:n hurjimmista ja raaimmista toimijoista useat olivat raaistuneet ja radikalisoituneet nimenomaan Guantánamon vankileirillä.

 

Vertaaminen Guantanamoon aika heikko, moniko sieltä sai lähteä halutessaan kotimaahansa?

 

Ja vaikka eristyksissä ei suorastaan luotaisi jihadisteja, on vaikeaa nähdä, mitä eristyksestä hyödytään. Suomessahan ei ole kovin helppo piileskellä ja lähtökohta on, että ihmiselle kuuluu vapaus. 

 

Mitä eristyksestä hyödytään? No vaikkapa se, ettei Turun tilanne toistu. Jos Suomessa ei ole helppo piileskellä, missä ovat ne sadat kadoksissa olevat?

 

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, pitäisikö tällaiseen viranomaistoiminnan vaikeuttamiseen liittää nykyistä kovempia sanktioita.

 

Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että viranomaistoiminnan vaikeuttaminen tulisi ilman muuta olla rangaistavaa.

 

Olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ilmeisesti hyvin Suomeen sopeutuneita ja työhalukkaita nuoria on pakolla poistettu maasta, vaikka työpaikka olisi tarjollakin.

 

Jos on hakemassa töitä Suomesta, turvapaikan hakeminen on käytännössä sellaisen järjestelmän hyväksikäyttämistä, mitä ei ole paremman elintason etsimiseen tarkoitettu.

 

Olen jokseenkin varmaan, että turvapaikan hakijoiden joukossa olisi nuoria miehiä, jotka näkisivät metsäkonekoulutuksen Suomessa parempana vaihtoehtona kuin paluun kotimaahan.

 

Olen jokseenkin varma, että suomalaisten joukossa on nuoria miehiä ja naisia, jotka näkisivät metsäkonekoulutuksen parempana vaihtoehtona kuin työttömyyden.

]]>
1 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241825-juhana-vartiaisen-kirjoituksesta-muutama-huomio#comments Terrorismi Turvapaikanhakijat Thu, 24 Aug 2017 11:41:25 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241825-juhana-vartiaisen-kirjoituksesta-muutama-huomio
Tapahtumiin reagoiminen ei ole haudoilla tanssimista http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241625-tapahtumiin-reagoiminen-ei-ole-haudoilla-tanssimista <p>Viime aikaisten tapahtumien jälkeen on taas noussut sama fraasi esille, mikä nousee aina traagisten tapahtumien jälkeen: tapahtumilla politiikan teko on haudoilla tanssimista ja kuolleiden häpäisemistä.&nbsp;</p><p>Tämä ajatus on mielestäni yksinkertaisesti typerä. Sen kyllä allekirjoitan, että tapahtumien uhreja tulee kunnioittaa ja erityisesti heidän omaistensa sururauhaa. Uhrien nimillä ja kuvilla mässäily lehdissä ei ole sopivaa. Mutta ajatus siitä, ettei koko kansakuntaa koskettavilla asioilla tulisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa, on lähtökohtaisesti absurdi. Eikö juuri tällaiset isot tapahtumat pitäisi olla niitä tapahtumia, jotka koettelevat sitä teemmekö me oikeanlaista politiikkaa ylipäätänsä? Eikö tällaiset tapaukset pitäisi nimenomaan herättää keskustelun siitä, onko poliittiset päätökset olleet oikeita vai ei? Ja ennen kaikkea tulisiko aikaisemmin tehtyjä päätöksiä korjata?</p><p>On myös melko erikoista väittää, ettei voisi todeta olleensa oikeassa. Kun jostain varoittelee vuosikaudet ja muut kutsuvat &rdquo;pelonlietsojaksi&rdquo;, pitääkö ihan oikeasti olla vaan suu supussa, kun varoitukset käyvät toteen. Mielestäni ei todellakaan.</p><p>Keskustelu pitää olla asiallista. Mutta jos jokin on uhreja halventavaa, niin se, että tapauksia hyssytellään, ei myönnetä virheitä ja jatketaan jääräpäisesti samalla tavalla. Toteutettava politiikka kuuluu muuttua, kun olosuhteet sitä vaativat. Se ei ole haudoilla tanssimista, se on reagoimista.&nbsp;</p><p>Ja jos ei siihen pysty, herää auttamatta kysymys siitä, onko oikea henkilö vastaamaan tämän maan ihmisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.&nbsp;</p> Viime aikaisten tapahtumien jälkeen on taas noussut sama fraasi esille, mikä nousee aina traagisten tapahtumien jälkeen: tapahtumilla politiikan teko on haudoilla tanssimista ja kuolleiden häpäisemistä. 

Tämä ajatus on mielestäni yksinkertaisesti typerä. Sen kyllä allekirjoitan, että tapahtumien uhreja tulee kunnioittaa ja erityisesti heidän omaistensa sururauhaa. Uhrien nimillä ja kuvilla mässäily lehdissä ei ole sopivaa. Mutta ajatus siitä, ettei koko kansakuntaa koskettavilla asioilla tulisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa, on lähtökohtaisesti absurdi. Eikö juuri tällaiset isot tapahtumat pitäisi olla niitä tapahtumia, jotka koettelevat sitä teemmekö me oikeanlaista politiikkaa ylipäätänsä? Eikö tällaiset tapaukset pitäisi nimenomaan herättää keskustelun siitä, onko poliittiset päätökset olleet oikeita vai ei? Ja ennen kaikkea tulisiko aikaisemmin tehtyjä päätöksiä korjata?

On myös melko erikoista väittää, ettei voisi todeta olleensa oikeassa. Kun jostain varoittelee vuosikaudet ja muut kutsuvat ”pelonlietsojaksi”, pitääkö ihan oikeasti olla vaan suu supussa, kun varoitukset käyvät toteen. Mielestäni ei todellakaan.

Keskustelu pitää olla asiallista. Mutta jos jokin on uhreja halventavaa, niin se, että tapauksia hyssytellään, ei myönnetä virheitä ja jatketaan jääräpäisesti samalla tavalla. Toteutettava politiikka kuuluu muuttua, kun olosuhteet sitä vaativat. Se ei ole haudoilla tanssimista, se on reagoimista. 

Ja jos ei siihen pysty, herää auttamatta kysymys siitä, onko oikea henkilö vastaamaan tämän maan ihmisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. 

]]>
15 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241625-tapahtumiin-reagoiminen-ei-ole-haudoilla-tanssimista#comments Kotimaa Politiikka Terrorismi Mon, 21 Aug 2017 10:19:28 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241625-tapahtumiin-reagoiminen-ei-ole-haudoilla-tanssimista
Yrittäjäeläke vaikka sitten pakolla! http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239710-yrittajaelake-vaikka-sitten-pakolla <p>Telan toimistusjohtaja Suvi-Anne Siimes <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/siimes-kaventaisi-yrittajan-vapautta-valita-yel-tulonsa/">vaatii Kuntalehdelle antamassaan haastattelussa</a>, että yrittäjiltä vietäisiin vapaus määritellä oma yrittäjäeläke työtulonsa. Siimes mm.&nbsp; &quot;pitää riskialttiina sitä, että yrittäjäeläkkeessä voi vaikuttaa itse vakuutettavan tulon tasoon.&quot; Ja tämän jälkeen eläkeyhtiöiden markkinointilehtisestä tutut litaniat siitä, kuinka Yel vaikuttaa myös esim. sairaspäivärahaan eikä pelkästään eläkkeeseen jne.<br /><br />Olen huomaavinani jonkinlaisen kehityksen siinä kuinka eläkeyhtiöt suhtautuvat yrittäjien kritiikkiin Yelistä. Yrittäjät ovat siis huomanneet, kuinka Yel <a href="http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222345-yrittajan-uran-surkein-sijoitus-yrittajaelake">on sijoitusmielessä huono</a>, joudut käytännössä <a href="http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239361-takuuelake-yrittajalle-eika-maksa-kuin-130-000">maksamaan takuueläkkeestä</a> (joka on muille taattu, siitä ehkäpä nimi takuueläke) ja tämän lisäksi ennalta-arvaamattomat tilanteet pystyy hoitamaan tehokkaammin muilla vakuutuksilla. Useat yrittäjät ovat asiasta keskustellessa kertoneet, kuinka eläkeyhtiöiden markkinointi on selvästi aktivoitunut. Eikä siinä mitään, kyllä markkinoida saa. Mutta onko niin, että markkinointi ei tehoa ja nyt kaivetaan Telan ex-vasemmistolainen toimitusjohtaja naftaliinista kertomaan, kuinka itse asiassa yrittäjät tulisi pakottaa asiaan?<br /><br />On tämä melkoista! Jos &quot;tuote&quot; on huono, pitäisikö sitä korjata? Sen sijaan, että se työnnetään väkisin kurkusta alas ja lähetetään lasku perässä?<br /><br />Pitäisikö Suomessa vuonna 2017 ehkä sitten kuitenkin tarjota pakon sijasta ihmisille vapautta valita?<br />&nbsp;</p> Telan toimistusjohtaja Suvi-Anne Siimes vaatii Kuntalehdelle antamassaan haastattelussa, että yrittäjiltä vietäisiin vapaus määritellä oma yrittäjäeläke työtulonsa. Siimes mm.  "pitää riskialttiina sitä, että yrittäjäeläkkeessä voi vaikuttaa itse vakuutettavan tulon tasoon." Ja tämän jälkeen eläkeyhtiöiden markkinointilehtisestä tutut litaniat siitä, kuinka Yel vaikuttaa myös esim. sairaspäivärahaan eikä pelkästään eläkkeeseen jne.

Olen huomaavinani jonkinlaisen kehityksen siinä kuinka eläkeyhtiöt suhtautuvat yrittäjien kritiikkiin Yelistä. Yrittäjät ovat siis huomanneet, kuinka Yel on sijoitusmielessä huono, joudut käytännössä maksamaan takuueläkkeestä (joka on muille taattu, siitä ehkäpä nimi takuueläke) ja tämän lisäksi ennalta-arvaamattomat tilanteet pystyy hoitamaan tehokkaammin muilla vakuutuksilla. Useat yrittäjät ovat asiasta keskustellessa kertoneet, kuinka eläkeyhtiöiden markkinointi on selvästi aktivoitunut. Eikä siinä mitään, kyllä markkinoida saa. Mutta onko niin, että markkinointi ei tehoa ja nyt kaivetaan Telan ex-vasemmistolainen toimitusjohtaja naftaliinista kertomaan, kuinka itse asiassa yrittäjät tulisi pakottaa asiaan?

On tämä melkoista! Jos "tuote" on huono, pitäisikö sitä korjata? Sen sijaan, että se työnnetään väkisin kurkusta alas ja lähetetään lasku perässä?

Pitäisikö Suomessa vuonna 2017 ehkä sitten kuitenkin tarjota pakon sijasta ihmisille vapautta valita?
 

]]>
8 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239710-yrittajaelake-vaikka-sitten-pakolla#comments Kotimaa Eläkejärjestelmä Tela YEL Wed, 05 Jul 2017 10:47:20 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239710-yrittajaelake-vaikka-sitten-pakolla
Takuueläke yrittäjälle – eikä maksa kuin 130 000 € http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239361-takuuelake-yrittajalle-eika-maksa-kuin-130-000 <p>Puhutaanpa vielä yrittäjien eläkkeistä ja niiden kertymisestä. Suomessa on tällä hetkellä takuueläke, joka siis taataan kaikille. Tämä takuueläke on tällä hetkellä 760,26 &euro;/kk. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämän siis saa, jos ei ole mitään muita kertyneitä eläkkeitä. Kuten esim. työeläkettä. Siis toisin sanoen vaikka et ikinä olisi tehnyt päivääkään töitä tai maksanut eläkemaksuja, tämän verran sinulle taataan eläkettä.&nbsp;</p><p>Summa ei tietysti ole kummoinen. Mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan, millä maksuilla minä yrittäjänä pääsen samaan. Olen muutaman kuukauden päästä 35-vuotias ja eläkelaskuri ilmoittaa tavoite-eläkeiäkseni 69,5 vuotta. Eli koko lailla 35 vuotta olisi vielä yrittäjäeläkettä maksettava. Laskuri kertoo myös, että jos maksan 9 000 euron työtulon mukaan, on maksuni vuodessa 3 788 euroa. Eli 35 vuoden aikana kutakuinkin 132&nbsp;580 euroa. Näin menetellen on eläkkeeni 35 vuoden päästä 757 euroa.&nbsp;</p><p>Eli siis hetkinen. Minä joudun maksamaan seuraavan 35 vuoden aikana yli 130&nbsp;000 euroa siitä, että minulle maksetaan eläkettä saman verran kuin jollekin toiselle, joka ei ole maksanut eläkettään senttiäkään. Jos tuo eläke on sellainen, joka taataan kaikille huolimatta mistään, miksi ihmeessä minä joudun maksamaa siitä asunnon verran rahaa?&nbsp;</p><p>Ja kyllä, Yel on myös muutakin. Se on vakuutus, joka takaa minulle jonkinlaisen toimeentulon, jos työkykyni menee. Mutta tämän varmistamiseen on muitakin keinoja, jotka eivät maksa 4&nbsp;000 euroa vuodessa. Tai jos maksavat, on niiden turva todennäköisesti hieman eri luokkaa. Ja toisaalta, miksi en laittaisi koko tuota summaa suoraan vakuutuksiin, eikös tuo eläke ollut minulle taattu? Tai ainakin piti olla?</p><p>Miksi ei ihmisille voida antaa vapautta ja vastuuta omasta eläkkeestään ja vakuuttamisestaan täysimääräisesti heidän niin halutessaan? Varmasti on ihmisiä, jotka tätä vapautta eivät halua käyttää, mutta yhtä varmasti on niitä, jotka haluavat.&nbsp;</p><p>Yel vapaaehtoiseksi, oikeus vähentää verotuksessa esim. minimityötulon verran vaihtoehtoisia eläke- ja vakuutusmaksuja ja vastuu eläkkeestä ihmisille itselleen heidän niin halutessaan.&nbsp;</p><p>Kiitos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puhutaanpa vielä yrittäjien eläkkeistä ja niiden kertymisestä. Suomessa on tällä hetkellä takuueläke, joka siis taataan kaikille. Tämä takuueläke on tällä hetkellä 760,26 €/kk. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämän siis saa, jos ei ole mitään muita kertyneitä eläkkeitä. Kuten esim. työeläkettä. Siis toisin sanoen vaikka et ikinä olisi tehnyt päivääkään töitä tai maksanut eläkemaksuja, tämän verran sinulle taataan eläkettä. 

Summa ei tietysti ole kummoinen. Mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan, millä maksuilla minä yrittäjänä pääsen samaan. Olen muutaman kuukauden päästä 35-vuotias ja eläkelaskuri ilmoittaa tavoite-eläkeiäkseni 69,5 vuotta. Eli koko lailla 35 vuotta olisi vielä yrittäjäeläkettä maksettava. Laskuri kertoo myös, että jos maksan 9 000 euron työtulon mukaan, on maksuni vuodessa 3 788 euroa. Eli 35 vuoden aikana kutakuinkin 132 580 euroa. Näin menetellen on eläkkeeni 35 vuoden päästä 757 euroa. 

Eli siis hetkinen. Minä joudun maksamaan seuraavan 35 vuoden aikana yli 130 000 euroa siitä, että minulle maksetaan eläkettä saman verran kuin jollekin toiselle, joka ei ole maksanut eläkettään senttiäkään. Jos tuo eläke on sellainen, joka taataan kaikille huolimatta mistään, miksi ihmeessä minä joudun maksamaa siitä asunnon verran rahaa? 

Ja kyllä, Yel on myös muutakin. Se on vakuutus, joka takaa minulle jonkinlaisen toimeentulon, jos työkykyni menee. Mutta tämän varmistamiseen on muitakin keinoja, jotka eivät maksa 4 000 euroa vuodessa. Tai jos maksavat, on niiden turva todennäköisesti hieman eri luokkaa. Ja toisaalta, miksi en laittaisi koko tuota summaa suoraan vakuutuksiin, eikös tuo eläke ollut minulle taattu? Tai ainakin piti olla?

Miksi ei ihmisille voida antaa vapautta ja vastuuta omasta eläkkeestään ja vakuuttamisestaan täysimääräisesti heidän niin halutessaan? Varmasti on ihmisiä, jotka tätä vapautta eivät halua käyttää, mutta yhtä varmasti on niitä, jotka haluavat. 

Yel vapaaehtoiseksi, oikeus vähentää verotuksessa esim. minimityötulon verran vaihtoehtoisia eläke- ja vakuutusmaksuja ja vastuu eläkkeestä ihmisille itselleen heidän niin halutessaan. 

Kiitos.

]]>
6 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239361-takuuelake-yrittajalle-eika-maksa-kuin-130-000#comments Eläke Takuueläke YEL Wed, 28 Jun 2017 12:58:55 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239361-takuuelake-yrittajalle-eika-maksa-kuin-130-000
Kokeileva kunta tulee pärjäämään jatkossakin http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233492-kokeileva-kunta-tulee-parjaamaan-jatkossakin <p>Kuntavaalit lähestyvät. Kuntakenttä on ennen näkemättömän myllerryksen edessä. Sote- ja maakuntauudistus tulee viemään kunnilta huomattavan määrän päätösvaltaa tuleville maakuntavaltuustoille. Mitä jää kunnille päätettäväksi? Jääkö mitään? Riittävätkö kuntien verotulot kattamaan ne palvelut, jotka kuntien kontolle jää? Mikä on kuntien tulevaisuus? Pärjäämmekö me?</p><p>Nämä kysymykset pyörivät monien entisten ja tulevien kuntapäättäjien mielessä. Itse pidän uutta tilannetta kunnille haasteellisena, muttei mahdottomana. Asenteen täytyy olla kohdallaan. Kunnilla täytyy olla myös tulevaisuudessa roolinsa. Jo pelkästään aidon lähidemokratian toteutuminen sitä vaatii.&nbsp;</p><p>Mitä tämä tulee sitten vaatimaan kunnilta ja ennen kaikkea kuntapäättäjiltä? Se tulee vaatimaan sen hyväksyntää, että asiat muuttuvat. Kunnan tulee olla valmis muuttumaan, kehittymään. Jos lamaantuu muutoksen edessä, tulee muutos väkisin ja jonkun muun sanelema. Näin ollen muutoksen tulee valmistautua ja parhaimmillaan olla itse muutoksen tekijä. Tämä tarkoittaa kokeilemisen kulttuuria. Sitä, että uskalletaan kokeilla sellaista mitä ei ole aikaisemmin kokeiltu.&nbsp;</p><p>Pirkkalassa tämä ajattelu on jo hyvällä mallilla. Olen ollut mukana poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmässä, jossa on ollut edustus kaikista puolueista kunnassamme. Työskentely ryhmässä on ollut antoisaa ja yhteistyön henki ollut vahva. Tämän seurauksena Pirkkalassa tulee seuraavalla valtuustokaudella kunnan organisaatioon mukaan valiokunnat lautakuntien rinnalle. Tämän muutoksen ajatuksena kiteytetysti on tuoda luottamushenkilöt mukaan päätöksentekoon jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin yhdessä suunnitteleminen ja visiointi ovat mahdollista. Parhaimmillaan tämä tuo kunnan päätöksentekoon aivan uuden ulottuvuuden, joka lisää kuntamme kykyä reagoida etukäteen tuleviin haasteisiin.&nbsp;</p><p>Valiokunnat ovat vain yksi esimerkki ajattelusta, jota täytyy saada lisää. Ajattelusta, jossa emme sido itseemme &rdquo;näin on aina ennenkin tehty&rdquo;- ajatteluun, vaan uskallamme kokeilla. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, se on selvää. Toimivaa ei kannata tieten tahtoen rikkoa.&nbsp;</p><p>Pirkkalan kunnan valtuusto tulee muuttumaan suurelta osalta, moni ns. vanha konkari jää pois. Heille kuuluu suuri kiitos siitä, että Pirkkala on tänä päivänä monella mittarilla valtakunnan kärkeä. Valtuuston uudistuessa on kuitenkin hieno tilaisuus viedä Pirkkalan hallinto ja päätöksenteko entistä enemmän kohti tulevaisuutta. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Siitä, että me haluamme saada asiat kuntoon. &nbsp;</p><p>Kaiken keskiössä tulee olla kuntalainen. Ja ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella olisi asiat hyvin Pirkkalassa. Myös tulevaisuudessa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit lähestyvät. Kuntakenttä on ennen näkemättömän myllerryksen edessä. Sote- ja maakuntauudistus tulee viemään kunnilta huomattavan määrän päätösvaltaa tuleville maakuntavaltuustoille. Mitä jää kunnille päätettäväksi? Jääkö mitään? Riittävätkö kuntien verotulot kattamaan ne palvelut, jotka kuntien kontolle jää? Mikä on kuntien tulevaisuus? Pärjäämmekö me?

Nämä kysymykset pyörivät monien entisten ja tulevien kuntapäättäjien mielessä. Itse pidän uutta tilannetta kunnille haasteellisena, muttei mahdottomana. Asenteen täytyy olla kohdallaan. Kunnilla täytyy olla myös tulevaisuudessa roolinsa. Jo pelkästään aidon lähidemokratian toteutuminen sitä vaatii. 

Mitä tämä tulee sitten vaatimaan kunnilta ja ennen kaikkea kuntapäättäjiltä? Se tulee vaatimaan sen hyväksyntää, että asiat muuttuvat. Kunnan tulee olla valmis muuttumaan, kehittymään. Jos lamaantuu muutoksen edessä, tulee muutos väkisin ja jonkun muun sanelema. Näin ollen muutoksen tulee valmistautua ja parhaimmillaan olla itse muutoksen tekijä. Tämä tarkoittaa kokeilemisen kulttuuria. Sitä, että uskalletaan kokeilla sellaista mitä ei ole aikaisemmin kokeiltu. 

Pirkkalassa tämä ajattelu on jo hyvällä mallilla. Olen ollut mukana poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmässä, jossa on ollut edustus kaikista puolueista kunnassamme. Työskentely ryhmässä on ollut antoisaa ja yhteistyön henki ollut vahva. Tämän seurauksena Pirkkalassa tulee seuraavalla valtuustokaudella kunnan organisaatioon mukaan valiokunnat lautakuntien rinnalle. Tämän muutoksen ajatuksena kiteytetysti on tuoda luottamushenkilöt mukaan päätöksentekoon jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin yhdessä suunnitteleminen ja visiointi ovat mahdollista. Parhaimmillaan tämä tuo kunnan päätöksentekoon aivan uuden ulottuvuuden, joka lisää kuntamme kykyä reagoida etukäteen tuleviin haasteisiin. 

Valiokunnat ovat vain yksi esimerkki ajattelusta, jota täytyy saada lisää. Ajattelusta, jossa emme sido itseemme ”näin on aina ennenkin tehty”- ajatteluun, vaan uskallamme kokeilla. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, se on selvää. Toimivaa ei kannata tieten tahtoen rikkoa. 

Pirkkalan kunnan valtuusto tulee muuttumaan suurelta osalta, moni ns. vanha konkari jää pois. Heille kuuluu suuri kiitos siitä, että Pirkkala on tänä päivänä monella mittarilla valtakunnan kärkeä. Valtuuston uudistuessa on kuitenkin hieno tilaisuus viedä Pirkkalan hallinto ja päätöksenteko entistä enemmän kohti tulevaisuutta. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Siitä, että me haluamme saada asiat kuntoon.  

Kaiken keskiössä tulee olla kuntalainen. Ja ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella olisi asiat hyvin Pirkkalassa. Myös tulevaisuudessa. 

]]>
1 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233492-kokeileva-kunta-tulee-parjaamaan-jatkossakin#comments Kuntavaalit Pirkkala Tulevaisuus Wed, 15 Mar 2017 11:32:33 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233492-kokeileva-kunta-tulee-parjaamaan-jatkossakin