*

Harri Vuorenpää

Yrittäjän uran surkein sijoitus: yrittäjäeläke

  • Yrittäjän uran surkein sijoitus: yrittäjäeläke

Näin yrittäjäpäivänä on hyvä tuoda yrittäjyyttä ja sen epäkohtia esille. Itse haluaisin tuoda esille asian, josta on kyllä jo aikaisemmin puhuttu, mutta mitään sille ei ole tehty. Kyseessä on yrittäjän maksama eläke eli YEL.

Yrittäjä siis maksaa yrittäjäeläkettä vakuutusyhtiölle ilmoittamansa työtulon perusteella. Työtulon saa aloittava yrittäjä määritellä itse tietyn minimin yläpuolelle. Mitä vähemmän maksat, sitä vähemmän eläkettä kertyy ja päivärahoja muodostuu. Tämä kuulostaa vielä ihan sopuisalta, mutta asia hieman muuttuu siinä kohtaa, kun tajuaa paljonko sitä eläkettä kertyy. 

Otan itseni esimerkiksi: Eläkeyhtiölle määrittelemäni vuositulo on 22 333.85 euroa. Tästä maksan eläkeyhtiölle vakuutusmaksua 5271 euroa vuodessa eli n. 440 euroa joka kuukausi. Harva yrittäjä on ikinä käynyt katsomassa minkälaisen eläkekertymän omat maksut tuottaa. Voipi olla, että harva edes tietää, että sellaisia laskureita on olemassa. 

Minäpä kävin katsomassa oman tilanteeni ja lopputulos oli seuraava: Kun maksan kiltisti eläkeyhtiölle tuon 440 euroa joka ikinen kuukausi siihen saakka kunnes pääsen tavoite-eläkeikääni (69,5 vuotta), saan eläkettä 1269 € kuukaudessa. Olen nyt 33-vuotias, eli toisin sanoen maksuvuosia on edessä vielä n. 36 vuotta eli maksettavaa tulee yhteensä n. 190 000 euroa. 

Kylläpä kuulostaa hyvältä! Revi joka siunaaman kuukausi 440 euroa yrityksesi kassavirrasta seuraavan 36 vuoden ajan niin saat pikkasen alle 1300 euroa kuukaudessa eläkettä. Jos olet siis elossa vielä silloin. Jos heittäisin tikalla lehdestä sijoituskohteen, johon laittaisin tuon vastaavan summan joka kuukausi, olisi se varmasti tuottavampi kohde kuin YEL. Vaikka työntäisin tuon saman summan patjaani joka kuukausi ja nostaisin koko summan pois eläkeikään saavuttaessa, sekin kuulostaa inflaatiosta huolimatta houkuttelevammalta ratkaisulta.

Eli voisiko mahdollistaa yrittäjille, ja miksei tietysti palkansaajillekin, jotain muuta ratkaisua oman eläkepäivien turvaamiseen, kuin tämän nykyisen? Miksei voi yksilölle antaa enemmän vastuuta ja sitä myöden vapautta siitä, että rahat eläkepäiviin tulee turvatuksi? Tämä on varmasti ongelmallista yhteiskunnan tasolta, mutta yksilön tasolta tämä tuntuu tällä hetkellä lähinnä…

No, tiedätte kyllä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

..pyramidihuijaus.

JOKAINEN keskituloinenkin olisi miljonääri eläkeiässä jos sijoittaisi itse oman eläkkeensä edes matalatuottoisasti.

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176864-e...

jossain uutisessa päiviteltiin miksei nykynuorisoa kiinnosta yhteisvastuu..

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Muutaman laskutoimituksen jälkeen näyttä siltä, että olet saamassa itse määrittelemästäsi vuositulosta täyden työuran tehtyäsi yli 68% eläkettä työtuloosi verrattuna. Ei huono. Harva palkansaaja yltää moiseen eläkeprosenttiin.

Ainoa virheesi on se, että olet itse määritellyt vuositulosi liian alhaiseksi.

Vesa Riihonen

Olen eri linjalla siinä kun väitetään että se on huonoin mahdollinen sijoitus. Henkilökohtaisesti luvut eivät täsmää, mutta eläkejärjestelmää ei kyetä ylläpitämään ilman tuota ketjukirjepeliä.

Anyway, vähän lukuja tähän väliin tarkentamaan väitettä:

Sijoittamalla 3% korolla tuon 440 euron talletuksen joka kuukausi saadaan tuotoksi 197,284.85e. Kokonaissummana se tarkoittaa 408,484.85. Tämä reilusti suurempi kuin 10v eläkkeesi, tämä kustantaisi eläkkeesi ~34 vuodeksi.

Pitää ottaa huomioon kumminkin, että myös eläkeyhtiöt sijoittavat tuon summan. Yleensä hyvillä, huomattavasti paremmilla tuotoilla kuin mitä yksittäinen sijoittaja ikinä kykenee tekemään, todennäköisesti - joten kokonaisraha mikä päätyy yhteiskuntaan on suurempi. Tästä voidaan suoraan myös päätellä että järjestämilläsi tuloilla eläkejärjestelmään rahoitetaan jonkun toisen toimeentulotukea. Mutta onko se huono asia?

Tämä ketjukirjejärjestelmä on todennäköisesti samalla koko yhteiskuntamme tärkein rakennuspilari. Tarvitsee ottaa huomioon että nykyaikaisen yhteiskunnan rakenne on pääosin mahdollinen sen takia, että keskiluokalla & huono-osaisille annetaan tietynlainen tuki. Totuus on se, että yhteiskuntien menestys voidaan suoraan verrata näiden luokkien kyvystä huolehtimiseen, ja nämä luokat tuottavat kulutuksena suuren osan senhetkisestä vauraudesta.

Huonoin sijoitus? Kenties paras mahdollinen sijoitus. Niin paskalta kuin se tuntuukin, sillä on tarkoituksensa. Maailma ei valitettavasti ole niin yksinkertainen paikka, että sitä voidaan tarkastella vain oman perseen näkökulmasta, ja tehdä "objektiivisia" arvioita.

Jos otetaan vielä huomioon indeksikorotukset & inflaatio, päädytään tilanteeseen jossa maksamasi määrä kustantaa eläkettäsi 8,2 vuotta. Tähän laskelmaan ei ole otettu huomioon sitä, että eläkemaksusikin noussee vuosittain. Se tulee todennäköisesti juuri ja juuri kustantamaan oman eläkkeesi tietyllä vuosituotolla.

Jarmo Maula

Ilman mitään korko, indeksi, inflaatio tms. korjauksia sukanvarteen laitettuna rahasi siis riittävät: 190000/(12 * 1269) = 12.5 vuotta.
Eli kunnes täytät 69.5 + 12.5 = 82v.
Sijoitusmielessä pelissä kannattaa katsoa sukurasitteet, mutta keskiarvojeppenä elänet jonnekin 85 v yläpuolelle.
Olettaen 85v, niin saat 3 v * 12 kk * 1269 = 45684 € ekstraa/korkoa sijoitukselle.
(45684+190000)/190000 = 1.24 eli 24% ja sijoitusaika oli 36 vuotta.

Ei tuo kyllä hyvältä sijoitukselta kuulosta.

Huonoa tässä pelissä on se ettei pelistä pudonnut saa mitään ja tuotto on sidottu siihen että hengailee täällä pitkään.

Ihan hyvä tarkastelu ihmisen tasolta. Eläkekeskustelu pyörii Miljardiluvuissa ja tämä laskelma laittaa epäilemään että onkohan siinä myllyssä kaikki kunnossa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Arvioitu elinikäsi on noin 87-88 vuotta, joten tuolla olettamalla saisit eläkettä noin 258876-274104€+indeksikorotukset. En tiedä, että oletko huomioinut elinaikakertoimen tuossa eläkkeessä.

Eläkemaksusi lisäksi nousee, kun täytät 53 vuotta.

Minua on jo pitemmän aikaa ihmetyttänyt nykynuorison optimismi saada omille sijoituksille aina hyvä tuotto. Mikäli sijoittaminen olisi näin helppoa, niin miksi emme tekisi sitä kaikki? Itse uskon, että mikäli jokainen sijoittelisi omia rahojaan eri kohteisiin, niin lopputuloksena olisi monta tyhjätaskua eläkeiän lähestyessä. Noiden tyhjätaskujen kohtuullinen elämä pitäisi käsittääkseni sitten yhteiskunnan jotenkin hoitaa.

Työeläkettä muilla työskentelemällä 22333,85€/vuosi, työaika 45 vuotta, karttuma 1,5%, saa eläkettä n. 1256€/kk.

Eläkkeet eivät siis ole mitään jättimäisiä, mutta ne onkin suhteutettu saatuun työtuloon siten, että noilla karttumilla kertyy sitten "kohtuullinen" eläke. Tuolla kohtuullisuudella tarkoitetaan eläkkeen suhdetta saatuun palkkaan. Lisäksi eläkkeen suuruuteen vaikuttaa paljon laskennassa käytetty indeksi.

Itsekin olen maksanut paljon yrittäjäeläkettä, joten huolesi kyllä ymmärrän. Toisaalta olen myös ollut itse aktiivinen eläkkeiden suhteen maksamalla myös vapaaehtoista eläkettä tulevaisuuden varalle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Minua on jo pitemmän aikaa ihmetyttänyt nykynuorison optimismi saada omille sijoituksille aina hyvä tuotto. Mikäli sijoittaminen olisi näin helppoa, niin miksi emme tekisi sitä kaikki?"

Helkkarin hyvä kysymys. "Aina" hyvä tuotto on vähän eri asia kuin eläkesijoittamisen pituinen aikahorisontti. Kun aikajänne on 40 vuotta, ei lyhytaikaisilla heilahteluilla ole enää pätkän vertaa merkitystä. Ihan perus indeksiin sijoittaminen riittää. Ks. Esim. Siegel, Romer jne.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Onko Tomi ihan noin?

Sinun lähtöarvosi tarkoittaa siis sitä, että lyhytaikaiset heilahtelut ovat alaspäin ja pitkäaikainen tarkoittaa varmaa tuottoa? Jos tuo on noin varmaa, niin sitten vaan sijoittamaan perusindeksiin. Paljonko olet sijoittanut ja paljonko tienannut?

Itsekin olen sijoitellut jonkin verran, mutta sen olen oppinut, että sijoittaminen ei ole pelkkää voittojen korjaamista.

40 vuotta tai enempi tarkoittaa sijoittamisessa sitä, että asioista on oltava perillä, luottaminen palveluiden tarjoajiin ei tuo varmaa tuottoa. Uskotko oikeasti, että tavallinen suomalainen osaisi sijoittaa rahansa varmasti ja tuottavasti?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #13

Kehotin jo edellisessä tutustumaan Siegelin ja vaikkapa Romerin tuotoksiin aiheesta. Herrat kun nyt kuitenkin ovat analysoineet aikasarjoja 1800-luvun alkupuolelta saakka, ja muistaakseni päätyneet 6,7 prosentin pitkän aikavälin tuottoon.

"Jos tuo on noin varmaa, niin sitten vaan sijoittamaan perusindeksiin."

Juurikin näin. Pitkä aikaväli ja perusindeksi.

"Paljonko olet sijoittanut ja paljonko tienannut?"

Summat eivät sinulle kuulu pätkän vertaa, mutta todettakoon että olen omassa aikahorisontissani jonkin verran indeksiä plussalla. Tämä tosin jonkinlaisen onnistuneen spekuloinnin seurauksena, johon olen syyllistynyt siksi että sijoitan "ylimääräisiä", en eläkerahoja. Eläkerahat olisivat menneet perusindeksiin.

"40 vuotta tai enempi tarkoittaa sijoittamisessa sitä, että asioista on oltava perillä, luottaminen palveluiden tarjoajiin ei tuo varmaa tuottoa."

Mikä osa konseptista "Indeksi" ei aukea? Homma menee reisille tyypillisesti silloin kun aletaan ahneuksissa tavoitella ylisuuria tuottoja ja luottaa joko omaan tai jonkun palveluntarjoajan kykyyn systemaattisesti päihittää indeksi.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #22

Uskotko oikeasti, että tavallinen suomalainen osaisi sijoittaa rahansa varmasti ja tuottavasti?

Vastauksesi on siis, kyllä?

Ei meidän siis tarvitse olla huolissaan myöskään eläkerahastoista, sillä kunhan aikaväli on tarpeeksi pitkä, niin tuottoa saadaan varmasti. Ongelmana ei siis enää ole kuin se, että milloin rahoja tuloutetaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #23

"Ei meidän siis tarvitse olla huolissaan myöskään eläkerahastoista, sillä kunhan aikaväli on tarpeeksi pitkä, niin tuottoa saadaan varmasti."

No ihan varmasti saadaan, tosin eläkerahastojen säännöt rajoittavat niiden sijoitusstrategiaa, ja alentavat tuotto-odotuksia.

"Ongelmana ei siis enää ole kuin se, että milloin rahoja tuloutetaan."

Ei nyt ihan näinkään, koska rahastojen koko nyt ja tulevaisuudessa riippuu tuotto(prosenttien*) lisäksi siitä, paljonko niihin milloinkin sijoitetaan. Mistä päästäänkin niihin aiempiin eläkemaksuihin...

*Edit

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #25

Kirjassa Ansioiden mukaan sanotaan seuraavasti: "Työeläkejärjestelmää suunnitellut eläkekomitea päätyi 1960 siihen, että työnantaja vastaa yksin eläkkeiden rahoituksesta. Komitea totesi, että eläkeoikeus oli Suomessa yleensä katsottu "työsuhteesta johtuvaksi työntekijän sosiaaliseksi eduksi", mikä puolsi sitä, että "pakolliseksi säädettävien vähimmäisetujen kustannuksista olisi työnantajien yksin vastattava".

Eläkettä siis karttuu työntekijöille palkasta tiettyjen sääntöjen mukaan, jotka sitten saa lunastaa eläkkeinä seniorivuosina. Miksi siis murehtimaan eläkkeistä, kun tuo vastuu on noin selvästi osoitettu työnantajille (YEL myös). Totuushan on toisenlainen, kuten myös olen kirjoittanut linkissä, joka on muualla tässä blogissa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Otto sai ainakin yrittäjäeläkkeestään hyvän tuotön, kerkesi maksaa yhdenkerran ja pääsi eläkkeelle, jota tuli 5000 markkaa kuukaudessa jo 70-luvun alussa.

Jukka Laine

Mitenkäs osingot. Koneessa rahat on tuplannut aina neljän vuoden välein. Jos sijoittaa 40 vuotta osinkoja maksaviin yhtiöihin 400 kuussa niin saattaa eläkkeellä olla varaa olla eläkkeellä.

Ja kun kupsahtaa seuraava sukupolvi saa pesämunan perintöjen jälkeen. Onhan se riskialtista toisin kuin yksityiset eläkeyhtiöt :DDDD Keskuspankkiraha ja negatiiviset korot ovat iso uhka eläkevarojen tuotoille.

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/nain-tulet...

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Tämä blogistin arvio oli vielä sillä tavoin optimistinen, että siinä eläkejärjestelmän oletetaan olevan vielä pystyssä joskus n. 36 vuoden päästä. Itse en siihen usko. Tavalla tai toisella korttitalo romahtaa vielä ennen tuota. Kun se tapahtuu, eivät vielä silloin YELiä maksavat tule enää koskaan rahojaan näkemään eläkkeenä tai missään muussakaan muodossa. Ottaen huomioon suomalaisen kulttuurin, ei edes minkäänlaisia pahoitteluja tule vastineeksi. Systeemistä voi rakentaa tällaisen toki juuri siksi, ettei kukaan joudu vastuuseen jos homma meneekin reisille. Ja kyllähän se tulee menemään, uskokaa pois.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eläkerahastojen varallisuus on nyt yli 180 miljardia euroa, joten niistä riittäisi 5 miljardia euroa jaettavaksi joka vuosi juuri tuon 36 vuoden ajan vaikkei niitä enää kartutettaisi yhtään ja korko olisi nolla. Ei siis ole odotettavissa äkkiromahdusta, mutta tietenkin jatkuvaa poliittista vääntöä, jos elinaikakertoimet vievät laskennallisen eläkeiän liian korkealle tai eläkkeet jouduttaisiin irrottamaan myös kuluttajahintaindeksistäkin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuon rahaston laskennallinen arvo on tuo 180 mrd€ tilinpäätöksessä. Mikäli rahaston eri sijoituksia aletaan muuttamaan rahaksi, niin arvo voi olla jotain aivan muuta.

Luottamus tuleviin eläkkeisiin on järjestelmän kannalta erittäin tärkeää ja siinä eri tahoilla on tekemistä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Viisi miljardia euroa jaettavaa vuodessa ei riitä mihinkään, sillä eläkekulut ovat vuodessa lähemmäs 30 miljardia. Tuo 5 miljardia on suurinpiirtein valtion budjetissa näkyvä osa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #26

Näinhän se on. On hyvä tiedostaa, että eläkerahastoissa olevat rahasummat ovat tavallaan suuria kun niitä ajatellaan absoluuttisena rahamääränä, mutta kuitenkin pieniä kun muistetaan niiden laaja käyttötarkoitus. Puskuriksi ne kyllä sopivat hyvin.

Niillä on myös sivumerkitys valtion luottoluokituksen ylläpitäjänä, koska velkojat tietävät, että jos valtion velkojen uusintaminen joskus hankaloituisi korkojen nousun takia, eläkkeitä voitaisiin silloin maksattaa useamman vuoden suuremmalta osin rahastoista ja käyttää valtion budjetissa muuten säästyneitä rahoja erääntyvien velkakirjojen pois maksamiseen.

Ilman eläkerahastoja Suomessa ei joko olisi kelvollista eläkejärjestelmää lainkaan tai eläkejärjestelmä olisi hyvin särkyvä ja altis paineille korottaa veroluonteisia työntekijän ja työnantajan eläkemaksuja vähäistenkin häiriötilanteiden edessä.

Jarmo Maula

Hyvä kirjoitus tuo ens. kommentin linkki.

Karkeasti lyhentäen, huono tuotto johtuu siitä että kertyneistä tuloista maksetaan nille jotka eivät ole mitään tai tarpeeksi maksaneet. Sen vuoksi henkilötason tuottolaskelmat antavat täysin kelvottoman tuloksen.

Siinä on kaksi huomioitavaa seikkaa, A) Ihmiset joilla ei ole ollut varaa maksaa ja tämä on ymmärrettävää, mutta myös B) Systeemivirhe jonka vuoksi kaikki eläkettä saavat ovat maksaneet liian vähän ja maksu lankeaa nyt työssä käyville sukupolville.

Ehkäpä epäoikeudenmukaisinta on maksaa isoja eläkkeitä. Tarina menee jotenkin niin että on oikein saada iso eläke, kun kerran on ollut isot eläkemaksutkin, mutta k.o. kirjoituksen perusteella tuli epäily että eipä taida olla totta. Elinikänä kerätty kokonaissumma oli menneinä vuosikymmeninä oleellisesti pienempi.

Olisi kiva nähdä laskelma yli 5 kEUR/kk eläkkeiden kertyneistä maksuista vs. niistä tulevat kulut.
Jos kertymää ei ole tullut niin että se kattaa kulut, niin miksi ihmeessä näihin ehkä ylisuuriin eläkkeisiin kerättäisiin rahat nyt työssä käyviltä? En siis tiedä onko näin, mutta jos on, niin hyvä keskuteluaihe vähintäänkin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Olihan se hyvä kirjoitus, mutta aika paljon siinä oli virheellisiä olettamia. Oma näkemykseni löytyy linkistä.

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222241-t...

Jarmo Maula

Oikein hyvä tarina, kun on numeroita ja taustoja, kiitos.

Ylisuurista eläkkeistä puhutaan usein ja minua kiinnostaa liittyykö niihin epäoikeudenmukaisuutta. Jos maksuja on kertynyt niin että rahat eläkemaksuun ja heikompiosaisten tukeen löytyy niin mikäs siinä, mutta laskelmat ja suhdeluvut muihin kiinnostaisi.

Löytyisikö joltain laskelma että paljonko esim. Nyt 5v eläkkeellä olleet 5000 €/kk ja 1500 €/kk saavat ovat kasssaan maksuja saaneet aikaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #10

"Löytyisikö joltain laskelma että paljonko esim. Nyt 5v eläkkeellä olleet 5000 €/kk ja 1500 €/kk saavat ovat kasssaan maksuja saaneet aikaan."

Molempien karttumat ovat olleet samat mikäli työskennelleet saman ajan ja ovat samanikäisiä. Myös maksut olleet samat prosentteina mikäli puhumme saman vakuutuksen alla olleista henkilöistä. Noista "kassan" maksuista kehotan lukemaan juttuni uudelleen.

Jarmo Maula Vastaus kommenttiin #20

En ihan hakenut tuota vaan laskelmaa absoluuttisena rahana. Ovatko k.o. keskiarvohemmot maksaneet rahaa "kassaan" vähintään sen määrään jonka sieltä tulevat saamaan. Joutuu toki käyttämään rahanarvon korjauskertoimia tms tämän tieteenalan hihavakioita.

Haen vastausta kysymykseen että joutuvatko nykyisin työssä käyvät maksamaan näiden hemmojen eläkkeet. Tätä valitusta kuulee, mutta josko joku asioita ymmärtävä näyttäisi numeroita.

Ja pointtini on mahdollinen epäoikeudenmukaisuus, johon Juhani Kähärä kiinnitti blogissaan huomiota.
Siis se että kerätäänkö "ylisuuriin" eläkkeisiin rahat nyt työssä käyviltä ja eläkkeen saajat eivät ole itse rahoittaneet koko pottiaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #31

Et tainnut lukea sitä antamaani linkkiä? Karttumat ovat prosentteina ja eläkemaksut ovat prosentteina, joten suhteet säilyvät niin maksuissa kuin saannin puolella. Toisaalta tasausosana maksetaan eläkkeistä n. 75% ja rahastoista n. 25%, joten aina työssä oleva taho maksaa edellisten eläkkeitä. Eri sukupolvien välillä on eroja, joihin yritin linkissä vastata. Lisäksi valtio maksaa noita YEL ja MYEL eläkkeitä osittain.

Käyttäjän MarkkuKemppainen kuva
Markku Kemppainen

Maksoin kuukaudessa yelliä noin 250 euroa. Samalta ajalta eläkekertymä oli 15 euroa. Kusetusta koko yelli.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Ja jos kuolla kupsahtaa ensimmäisenä eläkepäivänään niin sinne paloivat rahat. Tililtä menevät edes läheisille. Toki (taas) verojen jälkeen mutta jotain sentään.

Jukka Laine

Eläkejärjestelmä(ja perintövero) takaa sen että seuraavakin sukupolvi on vähävarainen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Yrittäjien eläkkeistä osan maksaa valtio. Valtion osuus taisi olla 2015 n. 10% ja arvio tälle vuodelle on n. 12%. Maatalousyrittäjien eläkkeistä valtio maksaa ison osuuden.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/...

Jukka Laine

Jos suomalaiset säästäisivät ja sijoittaisivat itse enemmän, niin jaettavaa syntyisi enemmän ja valtion täytyisi maksaa vähemmän. Nollasummapelistä puhuville tiedoksi suomalaisia on alle 6 miljoonaa, mutta maapallolla asuu yli 6 miljardia asiakasta.
Kolhoosi ja sovhoosi eivät todistetusti lisänneet taloudellista aktiviteettiä. Kuten ei läpinäkymättömästi veroparatiiseihin sijoitetut eläkevaratkaan ole kasvattaneet luultavasti Suomen talouden investointeja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

On otettava huomioon sekin, jotta kyseessä on sosiaalivakuutus, ei sijoitus. Jos tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, otetaan tekemätön työura huomioon, ja saa sen mukaisen eläkkeen. Sijoitusrahasto ei piittaa työkyvyttömyydestäsi.

Käyttäjän RainerHuttunen kuva
Rainer Huttunen

eliniän odote, siitähän kukaan ei tunnu tietävän mitään, voisi kuvitella, että lähes kaikki saavuttavat sen 100 vuoden rajapyykin ja tähän vakuutusyhtiöiden on varauduttava, siis vakuutusyhtiöilla on "eliniän varaus" käytettävissä

Jukka Laine

Yel varmistaa yksityisen yhtiön tasetta ja takaa pienyrittäjän pitkän ja kapean leivän. Toisella on lobbari ja yhtiö joka rahoittaa puolueita, toisella taas on takapuoli ruvella.

Käyttäjän LauriLaitila kuva
Lauri Laitila

Onhan nuo eläkemaksut kovia ja eläkkeet pieniä, itsekin yrittäjänä tunnen sen nahoissani. Kommentteja on paljon enkä kaikkia lukenut, mutta yksi juttu on jäänyt ainakin vähemmälle ellei pois kokonaan keskustelusta. Pitää muistaa myös se, että jos tuo 33 v yrittäjä eläköityy heti kun alkaa maksamaan yelliä, niin hän saa sen saman eläkkeen kuin mitä olisi saanut 69 vuotiaana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset