Harri Vuorenpää

Yliopistotutkinto kokonaan muiden rahoilla ei ole tasa-arvokysymys

Hallitus on suunnittelemassa leikkauksia opintotukeen, jolla jonkin verran siirretään opintojen rahoitusta opintolainojen suuntaan eli opiskelijan itsensä rahoittamiksi. Tästä on jotkin opiskelijajärjestöt ja eritoten johtavat oppositiopoliitikot nostaneet metakan. Rinnastetaan valtionvelkaa yksityisen ihmisen lainanottoon, puhutaan tasa-arvoisista edellytyksistä pärjätä elämässä sekä koulutuksen tasa-arvon murentumisesta jne. 

Hetkinen nyt! Suomessa on edelleen yksi maailman laadukkaimmista peruskouluista, joka luo maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hyvän yleissivistyksen suomalaisille nuorille ja jonka kaikki käyvät. Tämän jälkeen jokaisella on mahdollisuus edetä opinnoissaan haluamallaan tavalla. Korkea-asteen opintoja tuetaan edelleen poikkeuksellisen paljon. Myönnetään opinto- ja asumistukea omaan asumiseen sekä valtio takaa opintolainojen noston. Ja tämä tehdään kaikille. Kenenkään vanhempien ei tarvitse olla rikkaita tai säästänyt koko lapsen elämän ajan, jotta nuori pääsee opiskelemaan. Eli köyhän perheen lapsi pääsee edelleen korkeatason opintoihin siinä missä rikkaankin perheen. Kyllä tämä mielestäni on edelleen melko tasa-arvoista.

Mitä tulee opintolainan nostamiseen tai sen tarpeeseen, on mielestäni melko erikoista ajatella, että yhteiskunta on velvollinen kustantamaan täysin tutkinnon, jonka ”hyödyn” opiskelija kerää tulevaisuudessa parempana palkkana. Totta kai yhteiskuntakin siitä hyötyy, ei sitä kukaan kielläkään. Mutta jos ihminen ei ole valmis itse sijoittamaan euron latia omaan kymmeniä tuhansia maksavaan tutkintoonsa, on kyse joko itsekkyydestä tai kohtuuttomasta tulevaisuuden pelosta. Opintolainan ehdot ovat todennäköisesti paremmat kuin missään muussa lainassa. Sen lyhentäminen valmistumisen jälkeen on tehty todella joustavaksi. Jopa niin, että melko vaatimattomalla palkalla ei pitäisi ongelmia tulla. Jos opintolainan nostoa pitää ”kohtuuttomana riskinä, koska ei voi tietää tulevaisuudesta”, on ne opposition peräänkuuluttamat ”elämän edellytykset” jo tämän perusteella melko huonoissa kantimissa. 

Ja mikä on tämä ”pakkolaina”? Ilmeisesti jotain sukua ”pakkolaeille? Jos haluaisi sijoittaa johonkin muuhun kuin koulutukseen, esim. asuntoon, on koko lailla yleistä, että siinä kohtaa on ihmisen ”pakko” ottaa lainaa. Harva asuntojakaan käteisellä maksaa, mutta ikinä en ole kuullut tätä sijoitusta kutsuttavan ”pakkolainaksi”. 

Olennainen erotus näiden kahden investoinnin välillä on se, että valtio tukee toista niistä edelleen todella hyvin. Ja näin pitääkin olla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Daniel Kaartinen

On se kumma, jos henkilökohtaisesta investoinnista ei joudu maksamaan mitään. Ei ole ilmaisia lounaita. Oikein hyvä kirjoitus!

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Ehkäpä ajatuksen takana on sama kuin "miksei valtio ota lainaa EKP:sta, kun siinä kerrassaan on negatiiviset korot". Jos opiskelijoita "pakoitetaan" ottamaan lainaa, sen korkomaksu on oltava kiinteä 7-10 vuoden marginaalilla. Historia on opettanut, että heti, kun ihmisiä pakoitetaan velkaantumaan niin velka käänetään niitä vastaan ja velka tavallaan politisoituu. Ehkäpä suurempi ongelma onkin ostovoiman heikkeneminen ja työpaikkojen vähyys ulkoiostamis- ja yksityistämisvyhdin alla eikä niin paljon opiskelijoiden "ahneus". Oletteko eri mieltä?

https://sibilpolitical.wordpress.com/

Käyttäjän dnaumov kuva
Dan Naumov

Suurin ongelma opintotuen leikkauksissa on täydellinen epäoikeudenmukaisuus opiskelijoita kohtaan jotka JO NYT saavat paljon vähemmän rahaa kuin ne jotka eivät tee yhtään mitään. Joko opintotukea pitää merkittävästi NOSTAA taikka työttömyyskorvauksia pitää merkittävästi laskea, mutta tilanteen pysyessään muuten samana opintotukileikkaukset ovat täysin kestämätön ajatus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämä on ihan totta. Yhteiskunta on tehnyt kannustimensa päin pyllyä. Tavoitteiden mukaisesti opiskelemisesta voisi saada työttömyyskorvauksen ja työttömyydestä opintotuen.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Opiskelijat ovat halvempia ylläpitää ja näin vältetään työttömien määrän 50% kasvu, mikä näyttäisi ikävältä tilastoissa. Ehkäisee varmasti jossain määrin syrjääntymistäkin.

Opiskeluajan lyhentäminen olisi mahdollista helpostikin, mutta siinä törmätään taas samaan ongelmaan, mitäs ihmiset sen jälkeen tekevät?

Työttömänä opiskelemisessa, oli sitten omatoimisesti tai jollain kursseilla, on se huono puoli, että sillä ei usein ole juuri merkitystä työllistymisen kannalta, koska käytännössä ainoastaan virallisella tutkinnolla on väliä.

Siitä päästäänkin siihen, että minkä tahansa tutkinnon suorittaminen kestää helposti vuosia. Tutkintojen pituuksiahan harmonisoitiin joskus viime vuosituhannen(?) puolella eli lyhyempiin tungettiin sen verran täytettä ja nykyään toisten 5op onkin toisten 1op...

Parasta olisi standardisoida yleisimpiä ja hyödyllisimpiä kursseja ja tarjota kaikille mahdollisuuksia suorittaa niitä tenttimällä/harjoitustöillä. Koetilaisuus vaikka parin kuukauden välein, eihän se edes maksaisi juuri mitään.

Tämä ei sovi nykyiseen systeemiin. Opintotuen euroista puhumisen sijaan koko paletti pitäisikin miettiä uusiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mitä tulee opintolainan nostamiseen tai sen tarpeeseen, on mielestäni melko erikoista ajatella, että yhteiskunta on velvollinen kustantamaan täysin tutkinnon, jonka ”hyödyn” opiskelija kerää tulevaisuudessa parempana palkkana."

Juuri tästä on kysymys. Miksi veronmaksajan - esimerkiksi kouluja käymättömänkin - pitäisi maksaa muiden yliopistokoulutus. Opiskelu on investointi, jonka tuoton opiskelija tosiaan saa itselleen. Siksi on tasa-arvoista ja kohtuullista, että hän myös rahoittaa sen. Esimerkiksi lainalla.

Käyttäjän LeilaHovatov kuva
Leila Hovatov

Luin erään opiskelijan nerokkaan idean, jolla voi varmistaa sen, että ei tarvitse ottaa opintolainaa ja voi silti opiskella yhteiskunnan piikkiin. Näin se käy: jätä tahallisesti muutamia pieniä laskuja maksamatta ja anna niiden mennä perintään. Näin menetät luottotietosi etkä siis voi saada opintolainaa. Varmista kuitenkin ensin, että olet tehnyt kaikki tarvitsemasi sopimukset (puhelin, netti, vakuutukset jne.) ennen luottotietojen menettämistä. Kun luottotiedot on menetetty, eikä lainaa ole myönnetty, niin maksa laskut pois. Rekisterimerkintä kestää pari vuotta ja tuona aikana ehdit valmistua opinnoissasi. Kas tällä järjestelyllä voit saada kaiken tarvitsemasi yhteiskunnan piikkiin ja valmistua ilman opintolainaa.

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Tuollainen kertoo asianomaisen täydestä moraalittomuudesta. Näitä juttuja ja vaatimuksia kuunnellessa veronmaksuhalut vähenevät dramaattisesti. En todellakaan halua olla kustantamassa tuollaisten loiseläjien elättämistä. Itse en aikoinani saanut opintoihini verovaroista muuta kuin korkotukea eikä tullut edes mieleeni, että jotenkin muuten voisi edes olla, koska minähän ne rahat kulutin omiin opintoihini päästäkseni muihin kuin lapiohommiin. Arvoista on viime kädessä kysymys . Onko nykynuorille jäänyt kotona opettamatta ja omaksumatta, että huijaaminen on rikollista ja moraalitonta ja että heillä on itsellään ensisijainen vastuu toimeentulostaan huolehtimisesta kuten kaikilla muillakin?
Tämä älämölö kaikketi kuvastaa yleisemminkin sitä vasemmistolaista " minulla on oikeus saada - jollain toisella on velvollisuus kustantaa " -asennetta, jonka vuoksi olemme nykyisessä taloustilanteessa. Verotulot vain eivät riitä sinne tänne äänien kalastelemiseksi jaeltujen ""ilmaisetujen" kustantamiseen, vaikka joillakin miten olisi mielestään oikeuksia, jotka yhteiskunnan pitäisi kustantaa. Nyt kannattaisi opiskelijoiden muistaa, että yhteiskunta on tässä tapauksessa sama kuin teidän työssä käyvät ja veroja maksavat kanssaeläjänne. Meilläkin on jotain sanomista siihen, minkä verran ja mihin tarkoituksiin meidän veroeurojamme käytetään ja miten paljon haluamme niitä maksaa.

Toimituksen poiminnat