*

Harri Vuorenpää

Kaksi miljardia lisää ostovoimaan?

Kaikki ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: Suomen talous on kuralla ja jotain pitäisi tehdä. Kehitettäviä asioita on varmasti useita, mutta yhtenä suurimmista ongelmista pidetään ihmisten ostovoiman hupenemista. Ostovoima vähenee, raha ei liiku ja talous jähmettyy. Mitä asialla voisi tehdä?

Työeläkerahastojen käyttämistä vaikeata tilannetta helpottamaan on jo esitetty useamman kerran. Itse olen pyöritellyt ajatusta, jossa käytetään ko. rahastoja hyväksi, mutta jokainen palkansaaja voisi päätöksen tehdä henkilökohtaisesti omalta kohdaltaan. Eli kuinka?

Työeläkemaksu v. 2016 on 24,6 % palkasta. Tästä 5,7 % on työntekijän osuus, jonka työnantaja pidättää palkasta. Mitä jos antaisimme palkansaajalle mahdollisuuden valita kuinka paljon hän tuolla omalla osuudellaan haluaa eläkettään kerryttää? Toisin sanoen ihmisellä olisi mahdollisuus valita esim. vuodeksi eteenpäin kuinka paljon hän tulee maksamaan tuota omaa osuuttaan eli hän voisi tiputtaa tuon 5,7 % halutessaan vaikka nollaan. Tai jotain siltä väliltä. Työnantaja ei joutuisi maksamaan puuttuvaa osaa vaan työntekijän eläkemaksu olisi yksinkertaisesti sen verran matalampi ja eläkekertymä sen verran suhteessa pienempi. 

Esimerkki: palkansaaja x tienaa 2 200 euroa kuukaudessa. Hän on nuori kaveri, jota eläkekertymä ei huoleta ihan niin paljoa kuin perheen laskut ja päivittäiset menot. Hän päättää tiputtaa oman osuutensa eläkemaksusta 5,7 % => 0,0 %. Työnantaja ei pidätä häneltä palkkalaskelmalla ollenkaan työeläkemaksua ja työnantaja maksaa eläkeyhtiölle työeläkemaksua 24,6 % - 5,7 % = 18,9 %. Työntekijän eläke karttuu 18,9 % mukaisesti. Ja mikä tärkeintä, työntekijä saisi kuukausipalkasta käteen 125,40 € enemmän, jonka hän tulisi todennäköisesti käyttämään suoraan kulutukseen. Vuositasolla käteen jäävä osuus olisi n. 1 500 euroa. 

Uskoisin, että monia kiinnostaa tällä hetkellä enemmän rahan riittäminen jokapäiväisiin menoihin kuin tuleva mahdollinen eläke, jonka saaminen saattaa olla muutenkin monen mutkan takana. Näin ollen, jos näitä palkansaaja x:iä olisi 1,5 miljoonaa ja kaikki päätyisivät samaan ratkaisuun, olisi kuukausittainen muutos ostovoimaan n. 187,5 miljoonaa euroa ja vuositasolla n. 2,25 miljardia euroa. Kaikki eivät mahdollisuutta tietenkään välttämättä käyttäisi kokonaan, mutta kaikki lisäys ostovoimaan olisi tässä taloustilanteessa varmasti tervetullutta. 

Olisiko tässä aineksia talouden piristysruiskeeksi, vaikka edes väliaikaisesti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kulutuksen kannalta suomalaisilla on ostovoimaa, mutta ostovoima kohdentuu ulkomaisiin maahantuotuihin hyödykkeisiin ja nähtävästi ulkomaan matkailuun.
Tämän voi päätellä siitä, että kulutus on kasvanut jatkuvati vuodesta toiseen, mutta työttömyys samalla kuitenkin lisääntynyt.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Samalla jos alennettaisiin eräiden palveluiden ja ravintoloiden alvia, voitaisiin piristää työvoimavaltaisia aloja..

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Niimpä niin, se kansantalous on unohtunut globaalin talouden huumassa ja kilpailukyvyn kiimassa. Sitten hoetaan että lasketaan työnverotusta ja nostetaan Alveja. Itse laskisin Alv kannat keskieuroopantasolle ja uusisin koko työnverotuksen simppelimmäksi ja liukuvaksi ajatellen perustuloon siirtymistä. Mutta jos kansantalous ei toimi niin syntyy tosiaan laiskaarahaa joka makiolee ja hidastelee tiesmissä. Ja jos globaalissa taloudessa kansantalous ei kerää "virrasta" rahaa se sujahtaa vain ohi. Viestin on kuitenkin selvä Suomea ajetaan hyvinvointiin tottuneesta palvelu- ja kulutusyhteiskunnasta kohti kilpailua teollisestatuotannosta halpatyömäiden hikipajaräkälöitä vastaan.

Pekka Heliste

Eläkttä tulisi istten n 25 % vähemmän , jos tekee koko työuran näin

Kun keskimääräinen eläke on 1600 euron luokkaa eläköityvillä ja neljännes pois on enää 1275 eli aika köyhä vanhuus

Ja pahimmassa tapauksessa tuo alennus maksettsiin sossun luukulta eli me muut

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Monilla matalapalkka-aloilla liitoilla on neuvotteluvoimaa vain sen verran, että saavat aikaan palkkaratkaisun, jossa työntekijän nettopalkka täyspäiväisestä työstä, eli palkka verojen ja pakollisten veroluontoisten maksujen jälkeen juuri ja juuri riittää elinkustannuksiin.

Jos työeläkemaksuja alennetaan ja muutetaan työntekijöiden vapaasti käytettäviksi, niin nettopalkka nousee tilapäisesti ja työntekijäpuoli kostaa sen neuvotteluissa jättämällä suostumatta yleiskorotuksiin, jolloin ennen pitkää ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi varastotyöntekijän on mahdotonta kerryttää omaa työeläkettään, vaikka haluaisikin.

Tästä syystä ja myös monien ihmisten kyvyttömyyden puutteesta ajatella pidemmälle vuosikymmenten päähän oman eläkeikäisen toimeentulonsa kannalta, kannatan lämpimästi sitä, että eläkejärjestelmään ja työttömyysturvaan liittyy "pakkosäästämisvelvollisuus". Ja eläkerahastojen rahoja saa käyttää vain niiden oikeaan tarkoitukseen, kiitos!

Rannikko Petri

No useilla meistä yrittäjistä se ei ole lähellä totakaan. ehdotuksesi on erittäin hyvä.

Pekka Heliste

Yrittäjä voi määritellä eläkkeensä tason itse, turha itkeä ja leikkiä uhria

Yrittäjistä on tullut itkijöitä, kannattaa vaihtaa Suomen yrittäjistä Karjalalaisiin itkijänaisiin, sinne tarvitaan uutta verta

Ja yrittäjän eläkkeestä maksvat 20 % ja maatalousyrittäjän 80 % palkansaajat

Toimituksen poiminnat