Harri Vuorenpää

Vasemmisto haluaa jakaa muiden omaisuutta mielivaltaisesti

Kansan Uutiset julkaisi 1.2.2015 nettisivuillaan uutisen otsikolla ”Osa osingoista työntekijöiden rahastoon”. Uutisessa Vasemmistonuoret kertoivat” kolme keinoa lisätä työntekijävaltaa yrityksissä”. Vaikka kahdesta muustakin keinosta voisi keskustella, haluan keskittyä juurikin tähän otsikossa mainittuun keinoon.

Vasemmistonuoret siis ehdottavat, että ”…keino lisätä työntekijöiden valtaa on perustaa työntekijöiden rahastoja, joihin siirretään osa yritysten osingoista. Niiden avulla työntekijät voivat hankkia yrityksen vähitellen itselleen.

– Tämä purkaa yhteiskunnan omistussuhteita ja estää omaisuuden kasaantumista harvoille. Sen lisäksi se antaa työntekijöille pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin, liikesalaisuuksiin sekä muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat työn teettämiseen ja tekemiseen…”

Siinä ajatuksessa, että työntekijät hankkivat yrityksen itselleen ei ole mitään erikoista. Päinvastoin monessa tapauksessa se on jopa mielekästä, että yhtiössä työtä tekevät ihmiset myös vastaavat yhtiöstä kokonaisuudessaan. Mutta ajatus siitä, että osa yrityksen jakamasta osingosta ”siirretään” työntekijöiden rahastoon, on melko tyrmäävä. Oletan, että ehdottajat lähtevät siitä ajatuksesta, ettei yhtiön työntekijöillä ole omistusosuutta yhtiöön ja siitä huolimatta heillä tulisi olla oikeus osinkoon. Eli yhtiön omistaja/yrittäjä kantaa riskin esim. yhtiön lainojen takauksesta, mutta on velvollinen luovuttamaan osan hänelle kuuluvista osingoista ihmisille, jotka eivät kanna mitään riskiä yhtiön velvoitteista. Oikeudenmukaista? No ei!

Jos työsuhteessa oleva ihminen haluaa ”pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin” tai osuuden yhtiön osingoista, hänellä on siihen kaksi oivallista tapaa:

  1. Hän OSTAA käyvällä hinnalla yrittäjältä osuuden yhtiöstä ja osallistuu yhtiön omistajana yhtiön velvoitteisiin osuutensa mukaisesti
  2. Hän perustaa oman yhtiön, takaa itse yhtiön kaikki lainat ja kantaa kaikki riskit. Tämän jälkeen hän voi huoletta jakaa itselleen osinkoja niin paljon kuin sielu ja yhtiön tase kestää. Päätökset hän saa ja myös joutuu tekemään. 

Ei se sen monimutkaisempaa ole. Tuottoa saa sen mukaan kuin kantaa riskiä. Työn suorittamisella ei ole oikeutettu osinkoihin, sillä on oikeutettu saaman korvaus tehdystä työstä eli palkka. On myös hyvä huomata, että nykyaikana monet yrittäjät eritoten pienissä yrityksissä ovat molempia, sekä omistajia että suorittavan työn tekijöitä. 

Se, että halutaan ”estää omaisuuden kasaantumista harvoille” sillä, että siirretään rahaa mielivaltaisesti yrittäjältä työntekijälle, ei ole mitään muuta kuin ryöstö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Viel elää isien henki (=kommunismi) vasemmostoliitossa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Toinen kohta kirjoituksesta: " Työntekijöiden ja koko alueen elinvoimaisuuden kannalta olisi usein parasta, jos työntekijöillä olisi mahdollisuus lunastaa esimerkiksi tehdas itselleen sen sijaan, että se lakkautetaan kokonaan, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi"

Mikä estää ostamasta konkurssipesää tai tyhjilleen jäänyttä tehdasta?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Mikä estää ostamasta konkurssipesää tai tyhjilleen jäänyttä tehdasta?"

Se Ahlakorven kaipaama mahdollisuus on toki olemassa. On ollut ja on.
Muutamia mahdollisia syitä, jotka ovat estäneet sen käyttämisen:

- Siinä täytyisi käyttää rahaa, omaa tai lainattua
- Siinä joutuisi ottamaan henkilökohtaisen riskin
- Vasemmistolaisten omistuksessa olleiden yritysten kohtalo pelottaa (tämä viimeiksi mainittu tarkoittaa tietysti Tannerin jälkeistä aikaa)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No tässä palataan siihen,että miten sitouttaa työntekijät parhaiten.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Osuuskuntatoiminna kannatuksella on Suomessa ollut omat ylä ja Alamäkensä kuin myös puolustajansa ja vastustajansa. Eniten osuuskunta toimintaa ovat kritisoineet monet osakeyhtiöiden kannattajat jotka kokevat osuuskuntamallin epäreilluksi verrattuna osakeyhtiöiden toimintaan esim Osuuspankki, Valion osuuskuntameijeri ja Suomen Osuuskauppa (SOK) ovat olleet tälläisen riepotuksen kohteena koska niillä on kilpailijoihin nähde dominoiva ja vahvempi suhde markkinoilla. Tälleäinen "epäreilu" dominoivuus ja vahvuus ovat johtaneet kuitenkin tasokkaiden vastusten puuttumisten takia monopoli asemiin ja mahdollisuuteen myydä tuotteita ajoittain tappiolla. Silti tällähetkellä voisi sanoa olevan alkamassa osuuskuntien renesanssi.

Toimituksen poiminnat